sunnuntai 18. elokuuta 2019

Teemana foksi

Torstaina Pavilla jatkui foksi, kun Maija Astikaisen osaavat assarit selkeäsanainen Timo ja ihanasti seuraava Petra kertasivat foksin kiemuroita. Alkuun Timo selvensi, että tässä foksin teemaillassa treenataan eritahtiseen foksimusiikkiin tanssittavia perusfokseja - nopeaa ja hidasta - mutta ei ns. hidasta lavafoksia, jota Kati opetti maanantaina (täällä).

Alkuun Timo muistutti, että foksia voi tanssia vartalokontaktilla tai hajuraolla, mutta kumpikin vaatii hyvän ja tukevan raamin. Naisen vas kyynärvarsi on liimautunut miehen oik olkavarteen. Miehen oik käden kämmen on kevyesti, mutta tukevasti naisen vas kylkikaaressa rintsikoiden kohdalla riippumatta siitä tanssitaanko vartalokontaktissa vai hajuraolla. Mies ei vie kättään/kämmentään syvälle naisen selkään.

Raamin lisäksi foksin avainjuttuja on polvista lähtevä jousto eli baunssi (täällä). Jousto tehdään selvänä ja näkyvänä nopeassa fuskussa, jossa astutaan lyhyitä askelia. Kun tanssitaan foksia hitaaseen foksimusiikkiin ja astutaan pidempiä askelia, silloin jousto yleensä pienenee/vähenee. Eli nopeissa fokseissa selkeä, ilakoiva jousto ja hitaissa fokseissa enemmän sitkeää - hieman tangomaista - fiilistelyä.

Maija pyysi Timoa opettamaan meille yksinkertaisen, mutta käyttökelpoisen miehen ”ohiaskeleen”, jota hän edesmenneen opettajansa Åke Blomqvistin peesissä kutsui euro-käännökseksi. Foksin HHNN-perusrytmillä mies astuu vas jalalla normaalisti eteen (H), mutta toisen, oik jalalla astuttavan hitaan askeleen mies astuu voimakkaalla ylävartalon kierrolla ohiaskeleena naisen oik puolelta (H),minkä jälkeen hän kääntyy nopeilla askelilla naisen eteen selkä menosuuntaan (NN). Nainen astuu toisen hitaan askeleen oik jalalla oik takaviistoon ja kääntyy miehen eteen kasvot menosuuntaan.

Pidempi kiva kuvio, joka alkaa vas käännöksen alulla, jatkuu naisen otsolla ja vas kääntyvällä (etenevällä) pistolla ja päättyy hitaaseen linjaan miehen vasemmalle. Kuvio sopii paremmin hitaaseen foksiin, mutta toimii myös nopearytmisessä tanssissa, jolloin lopun piston ja linjan voi jättää väliin.

Nainen aloittaa ko. kuvion astumalla oik jalalla taakse kääntäen oik jalan päkiällä vartalolinjan menosuuntaan (H) ja jatkaen menosuuntaan ensin vas jalalla (H) ja sitten sekä oik että vas jalalla ohiaskel (NN). Sitten nainen astuu oik jalallaan miehen oik kyljelle (H), kääntyy etuotson (H) ja astuu vas jalallaan takaisin miehen eteen kääntäen vartalolinjansa miestä kohti ja vetäen oik jalan painottomana vas jalan viereen (H). Sitten nainen astuu pyörivään pistoon ensin oik jalalla taakse (N) ja sitten vas jalalla eteen (N). Lopuksi pari tekee tulosuuntaan linjan mies vas ja nainen oik jalallaan (H tai HH). Kuviota ei välttämättä - edestakaisen liikkeen takia - mahdu tekemään ruuhkaisilla lavoilla.

Yllätyksekseni osasin kunnolla rauhoittua vain parin viejän vientiin ja onnistuin saavuttamaan hyvän tanssikontaktin. Tästä huolimatta suht kiva ilta - sai treenata monenlaista foksia erilaisten viejien kanssa.

perjantai 16. elokuuta 2019

Lavafoksin hurmaa

Kati Koiviston Pavi-illan toinen kaksituntinen opeteltiin ja tanssittiin hidasta lavafoksia, joka on helpotettu versio kilpatanssina tunnetusta hitaasta foksista (slow fox). Vain pienelle osalle osallistujista hidas lavafoksi oli tuttua, joten Kati aloitti alkeista.

Ensin Kati kävelytti meitä pitkillä hitailla askelilla ilman paria ympäri salia vuoroin eteen- ja vuoroin taaksepäin astuen. Sitten hän harjoitutti painon vaihtoa paikalla jalalta toiselle ns. alakaaren kautta. Tässä vauhti askeleeseen lähtee siitä, että tukijalan polvi koukistetaan voimakkaasti ennen askelta ja ylävartalo heijaa tukijalan suuntaan vähän kuin rumbassa. Jalkoja siirretään lattiaa laahaten. 

Katin mukaan hitaan lavafoksin juju on rytmirikoissa ja tukijalalta lähtevässä baunssissa. Perusaskelhan on HNNHNN-rytminen askelsarja, jossa ensin mies astuu oik jalalla oik sivulle (H) ja jatkaa eteenpäin kahdella pitkällä ohiaskeleella kiertäen voimakkaasti vartaloaan (NN). Miehen on tärkeä astua ykkösaskel riittävän pitkänä, jotta hän seuraavilla askelilla pääsee astumaan naisen vas puolella. Sitten mies astuu vas jalalla vasemmalle (H), oik jalalla oikealle (N) ja takaisin vas jalalle (N). Ja uudelleen alusta.

Lavafoksissa on tärkeä painottaa ensimmäistä hidasta askelta. Mies voi myös mielensä mukaan vaihdella tämän ykkösaskeleen suuntaa - suoraan sivulle astumisen sijaan astua esim. etuviistoon ulko- tai sisärinkiä kohti.

Kati opetti helpon oikealle pyörivän pistokäännöksen, jonka nainen alkaa astumalla oik jalalla eteenpäin miehen jalkojen väliin (H) ja jatkaa jalat saksiasennossa ensin vas jalka taakse (N) ja sitten oik jalka eteen (N).

Opeteltiin myös kiva etenevä ja kääntyvä rytmirikkoinen otso-kuvio. Siinä nainen astuu tavallisesti ykkösaskeleen vas sivulle (H) ja ekan nopean ohiaskelleen oik jalalla (N), mutta toisella vas jalan ohiaskeleella nainen kääntää itsensä miehen kautta ympäri rintamalinja menosuuntaan (N). Sitten hän astuu oik jalalla miehen oik sivulle (H), kääntyy oik jalan päällä tehden etuotson (H) ja vielä toisen otson vas jalkansa päällä (H). Lopuksi nainen astuu oik ja vas jalalla menosuuntaan (HH). Kuvio loppuu ohiaskeliin (NN).

Nelituntisen treenin viimeinen tunti otti voimille, mutta tanssi-into ja -ilo vei helposti voiton. Nautin joka hetkestä - ja taas opin.

keskiviikko 14. elokuuta 2019

Rumbaa Pavilla

En ole aktiivinen Pavin kävijä. Aiempina kesinä olen käynyt Pavin tansseissa pari kertaa kesässä, mutta tänä kesänä tansseissa en kertaakaan (vielä). Jonkun kerran olen käynyt Maija Astikaisen torstaitreeneissä, mutta niissäkin aiempaa harvemmin.

Tanssitaipaleeni alussa minulla oli jokunen tylsä kokemus Pavilta (täällä ja täällä). Untuvikkona pelästyin aggressiivista naisten riviä ja tanssitilaa ottavia taitavia tanssijoita. En muutenkaan ole suurten lavojen ystävä. Pienet ”perähikiäpaikat” ovat enemmän makuuni. Täytyy myöntää, että tähän vaikuttanee sopivissa tilanteissa pintaan pyrkivä esilläolon tarpeeni: Pienellä lavalla en parini kanssa häviä massaan, enkä jää taitavien tanssiparien jalkoihin. Saan olla enemmän esillä :):) Tänä kesänä olen myös uskaltautunut rohkeammin kokeilemaan eläkeikäisten suosimia pieniä lavoja, kuten Merimelojien majaa (täällä) ja Männistön lavaa (täällä).

Pavin treenikäynnitkin ovat vähentyneet lähinnä siksi, että nykyään käyn useampien opettajien treeneissä ympäri Etelä-Suomea. Alkuvuosina pitäydyin tiukasti vain Pirjo Kärnän ja Maija Astikaisen tunneissa. Ja nykyään käyn paljon viikonloppuleireillä sekä pääkaupunkiseudulla että mm. Joensuussa, Jyväskylässä, Hämeenlinnassa ja Kasnäsissa.

Mutta tämän viikon maanantaina olin Pavilla, jossa oli HappyDancen Kati Koiviston nelituntiset iltatreenit. Kaksi tuntia rumbaa ja kaksi hidasta lavafoksia - kumpikin lemppareitani. Paljon väkeä. Alkuun näytti että miehiä uupuisi rutkasti, mutta kuten tyypillistä pikkuhiljaa tilanne parani ja loppuillasta ylimääräisille miehille piti jopa perustaa taksipysäkki. Katin mukaan naiset vaihdetaan bussipysäkillä, mutta miehet taksipysäkillä :):)

Rumbassa Kati korosti lyhyitä, vartalon alla pysyviä askelia. Ja sitä, että kumpikin astuu eteen astuvansa, nopean 3-askeleen lähes kiinni parin tukijalan jalkaterään - parin astuessa toisella jalallaan 3-taka-askeleen. Tällöin rumba pysyy paremmin kasassa. Lisäksi Kati muistutti käsien rentoudesta. Olkapää, hauis ja sormet - kaikki pidetään rentoina. Peukalot vapaina, ei puristavia otteita. Rumbassa nainen pyörähtää kätensä ali miehen etuviistossa, ei täysin sivulla.

Kati opetti pari käyttökelpoista uutta kuviota. Mm. sensuellin ”tukka hyvin” -käsiliikkeen. Se lähtee käsien ristiotteesta - oikeat kädet päällä. Miehen astuessa perusaskeleen toisessa osassa oik jalallaan nopean taakse (3) - naisen seuratessa vas jalallaan eteen - mies nostaa oman oik ja naisen oik käden oman niskansa taakse, jossa irroittaa otteen, jolloin nainen miestä sivellen siirtää kätensä ja jää odottamaan käsien perusotetta. Tämän jälkeen mies astuu toisen perusaskeleen alkuosassa vas jalallaan nopean askeleen eteen (3) - naisen seuratessa oik jalallaan taakse. Tänä aikana mies nostaa vas kädellään naisen vas käden oman niskansa (tai naisen niskan) taakse ja irroittaa otteen. Nainen siirtää vas kätensä perusotteeseen miehen oik olkavarrelle.

Kiva treeni-ilta, joka illan jo hämärtyessä jatkui aina niiiin ihanalla hitaalla lavafoksilla.

tiistai 13. elokuuta 2019

Valssia ja fuskua

Kasnäsin sunnuntai oli rumba boleroa, hidasta valssia ja fuskua, joista jokaisesta tykkään. Paitsi että rakkauttani rumba ei päihitä mikään - paitsi hyvä tango :):)

Koko päivä tanssittiin paljon - ja tasaparein. Rumbassa opittiin kiva paikanvaihtoon perustuva kieputuskuvio - ja tanssittiin paljon.

Hitaassa valssissa Kimmo korosti sitä, että valssissa venyy liikkeen etenemisen puoleinen kylki - hartioiden pysyessä alhaalla. Tämä liike on valssille ominaista ja tunnusomaista. Liike lähtee polvien koukistamisesta kolmosen lopussa ja ykkös-kakkosella tapahtuva polvien suoristus ja kyljen venytys aikaansaavat vartalon ojentumisen, ei niinkään varpaille nousu. Pää selkärangan jatkeena, omassa tanssitilassa.

Fuskussa jauhettiin kädenalipyörityksiä - ehkä liikaakin. Viejissä oli jokunen aloitteleva mies, joille fuskun vientitekniikka oli vielä täysin vierasta. He riuhtoivat pahasti seuraajien käsivarsia, ja vienti oli kaikkea muuta kuin rauhallista ja kivutonta - selkeydestä puhumattakaan. Harmi, mutta onneksi useimmat viejät osasivat välttää repimistä. He veivät vartalollaan ja osasivat ojentaa käsivarttaan riittävästi kaartumaan pehmeästi naisen pään yli.

Opin ja nautin - parista olkapääruhjeesta huolimatta. Nähdään Kasnäsissa viimeistään ensi kesänä!

torstai 8. elokuuta 2019

Tangoa ja buggaa

Kasnäsin lauantai täyttyi salsasta, tangosta ja buggista, joista minua tällä haavaa puhutteli vain tango. Ja tangoahan minä sitten rakastan sitäkin enemmän.

Opettamassa olivat viikonloppuleirin järjestäjän TanssiGurun iki-ihanat Kimmo ja Marika Lasanen. Tai Kimmo pääosin opetti ja Marika komppasi aktiivisesti - antamalla hyviä ja tarpeellisia seuraamisvinkkejä ja -neuvoja naisen ja seuraajan näkökulmasta.

Aamusalsan päätin jättää väliin, koska halusin pistäytyä Dragsfjärdin puukirkossa (täällä). Mutta tangoa ei mikään pysty ohitamaan, ei edes kirkossa käynti :):) Tango on minun kirkkoni. Parhaimmillaan tango rauhoittaa, luo ihmisen kaipaamaa yhteyden tunnetta sekä auttaa löytämään itsestään toisaalta toisen hyväksymisen ja toisaalta hyväksytyksi tulemisen tunteita.

Lauantaina Kimmo harjoitutti pääosin tangon avauksia, ohiaskelia ja taivutuksia. Näitä treenattiin eri rytmityksillä. Avauksissa naisen lantio jää miehen lantion taakse eikä miehen oik olkavarsi saa karata miehen vartalolinjan taakse.

Sen sijaan loppu iltapäivästä vuorossa ollut buggi ei vieläkään kuulu favoritteihini. Seuraan hyvin vientiä, mutta oikea askellus ei vaan tahdo löytyä. Eikä ihme, koska karsastan buggitreenejä ja lavoilla tanssin sen fuskuna tai jätän kokonaan väliin.

Kokonaisuudessaan kuitenkin kiva lauantai. Väki pääosin tuttuja TanssiGurun ja Taitokolmion treeneistä. Ja ainakin viejillä tasainen taso, paria poikkeusta lukuunottamatta.

perjantai 2. elokuuta 2019

Kohti Kasnäsia

Heinäkuussa oli pitkä tanssitauko. Alkukuuta lukuunottamatta kuukausi täyttyi leppeästä mökkeilystä ja tiukasta remonttista. Tanssi jäi taka-alalle, vaikka sitä usein kaipasin ja välillä kovastikin. Onneksi elokuu alkaa tanssin sykkeellä ja toivottavasti jatkuu samaan malliin, vaikka Itä-Helsingin asunnon suurremppa jatkuu pitkälle syksyyn.

Tänään lähden ajamaan Kemiönsaaren kärkeen Kasnäsin kylpylään, jossa viikonloppuna Lasasen Kimmon TanssiGuru järjestää kaksipäiväisen tanssileirin - viimevuotiseen tapaan (täällä). Ohjelmassa on jatkotason tangoa, buggaa, rumbaa, valssia ja fuskua eli tanssia laidasta laitaan.

Sitä odotellassa. Onneksi viikonlopuksi luvataan viileää :):)

perjantai 12. heinäkuuta 2019

Viihdyin Männistöllä


Voiko suomalaisempaa olla? Pyöreä, maalattu puulava kauniin vesistön äärellä. Naiset lavan oikealla ja miehet vasemmalla reunalla odottamassa musiikin ensitahteja ja tanssihaun alkamista. Unelmavävyt soittamassa humppaa, foksia ja tangoa. Tunti miesten hakua, tunti naisten hakua ja tunti sekahakua. Eli kaikki saavat tanssia - ja kaikki tanssivat. 

Punattuja huulia, hikisiä paitoja ja tuoreita lohileipiä. Torstai-iltapäivä Männistön lavalla Tervakoskella eläkeläisten päivätansseissa. Eläkeiästä huolimatta jalka nousee ja ilo raikaa - useimmilla paremmin kuin monella nelikymppisellä.

Onneksi monta kesätorstaita on vielä edessä ennen pimeää talvea.

maanantai 8. heinäkuuta 2019

Paras viimeisenä

Osallistuin Joensuun viisipäiväiselle tanssiviikolle kolmena päivänä. Viimeisenä päivänä oli Arto Petjalan keskitason Hitaat-treeni, mikä osoittautui tanssiviikon antoisammaksi oppitunniksi.

Väkeä Arton treeneissä oli paljon ja kaikkien iloksi lähes tasaparit. Parinvaihto toimi hyvin ja tunnelma oli alusta lähtien hyvä ja rento. Ope keskittyi pääosin läsnäolon harjoitteluun ja kokemiseen. Arto soitti lähes koko treenin ajan yhtä ja samaa Kyösti Mäkimattilan kappaletta, joka sopi erittäin hyvin hitaiden tanssimiseen. Nimeä en muista, mutta siinä laulettiin ihmisen rikkinäisyydestä ja nähdyksi tulemisesta - ehkä naivia, mutta herkkää ja koskettavaa.

Arto oli jäsentänyt oppitunnin hyvin ja veti sen läpi innostuneena. Hän tanssi ilman paria, mikä alkuun häiritsi minua kun en nähnyt seuraajan osuutta. Mutta loppujen lopuksi se oli hyvä ratkaisu. Näin ope ei konkreettisesti näyttänyt miten parina keskitytään läsnäoloon, vaan se jäi jokaisen parin omaan harkintaan ja valintaan.

Arto auttoi meitä pienin ”sanallisin” askelin lähestymään paritanssin ydintä. Olemaan lähellä ja päästämään lähelle. Hyväksymään itsemme ja toisemme sellaisina kuin siinä hetkessä olemme. Nauttimaan musiikista, liikkeestä ja yhdessäolosta - yhdessä kulloisenkin tanssiparin kanssa. Rauhoittumaan hetkeen, toisen ihmisen lähelläoloon.

Arton mukaan hitaissa vienti-seuraaminen paranee, kun ajattelee että viejän ja seuraajan selät - ei rintamukset - tanssivat vastakkain. Alkuun Arto pani meidät liikkumaan parimme kanssa oikeasti selkä selkää vasten. Musiikin soidessa meidän tuli liikuttaa toisiimme nojaavia selkiämme yhdessä musiikkia myötäillen, muuten paikallaan pysyen - hakien yhteistä liikettä ja tunnelmaa. Seuraavaksi siirryimme normaaliin tanssiasentoon, jossa tanssimme vain hitaita askelia - ajatellen edelleen että tanssimme toistemme selkiä vieden/seuraten. Pikkuhiljaa etenimme vapaaseen hitaaseen tanssiin - edelleen saman Kyöstin kappaleen soidessa.

Toinen Arton käytännön vinkki hitaiden tanssimiseen liittyi pään asentoon. Jos haluaa (ei Arton ensisijainen suositus) tanssia hitaita päät yhdessä, niin kumpikin pitää selkänsä ja ylävartalonsa suorina ja taivuttaa päätään paria kohti vasta niskasta lähtien. Eli etenkään viejän ylävartalo ei saa valua seuraajan tanssitilaan.

Hotelli Kimmelin tanssisali täyttyi läsnäolosta ja ihmisistä jotka nauttivat tanssimisesta - Joensuun tanssiviikon parasta antia. Kiitos Arto - onnistuit ja me onnistuimme. Nautimme - yhdessä.

sunnuntai 7. heinäkuuta 2019

Kahdet valssit

Joensuun tanssileirillä Susa Matsonilla oli yksi keski- ja yksi jatkotason hitaan valssin tunti, joihin kumpaankin osallistuin. Ensimmäinen pidettiin tukalan ahtaassa Joensuu-salissa ja toinen liikuntakeskus Fittarin ilmastoidussa treenitilassa. Keskitason tanssijoilla parinvaihto toimi hyvin, mutta jatkotasolla yli puolet tanssijoista pitäytyivät tanssimaan vain oman parinsa kanssa. Liekö tämä tavallista muissakin jatkotason treeneissä? Tiedä häntä, koska minulla ei ole paljon kokemusta jatkotasosta.

Susan valssissa ykkös- ja kakkosaskel astutaan yhtä pitkinä. Hän myös muistutti, että valssille tyypillinen vartalon sivusuuntainen aaltoliike syntyy luonnostaan, kun tukijalalta ponnistaa kakkosaskeleelle. Sitä ei tarvitse tehdä keinotekoisesti. Valssissa kumpikin tanssija pitää päänsä selkeästi omalla puolellaan, katse poispäin parista. Ja pää suorassa selkärankaan nähden - rangan jatkeena.

Jatkotreeneissä harjoiteltiin pivot-käännöstä. Siinä astutaan parin jalkojen väliin reisi reittä vasten ”sukkahousut suhisten” eli jalat tiukassa saksiasennossa niin viejällä kuin seuraajallakin. Tehdäänkö pivotissa vartalonousuja - se jäi minulle vielä epäselväksi?

Parin vaihtajana sain kivasti tanssia keskitason tunnilla ja pääosin taitavassa viennissä. Jatkotunnilla tanssimiseni jäi vähäiseksi, koska paria vaihtavia viejiä oli vähän ja vaihtoviejät olivat (yllättäen) ennemminkin keski- kuin jatkotasoa. Joensuun valssianti jäikin vähäiseksi, toisin kuin esim. rumban, tangon ja hitaiden kohdalla.

lauantai 6. heinäkuuta 2019

Foksi elää joustosta

Monista leireistä poiketen Joensuussa oli ohjelmassa myös foksia, jonne sekä nopean että hitaan foksin ystävänä osallistuin. Opettajana oli Matsonin Susa ja kyseessä keskitaso.

Susa opetti etupäässä tavallista, askeliltaan lähinnä hitaita tai tangoa muistuttavaa himmausfoksia. Tunnista mieleen jäi etupäässä tanssiasento ja baunssi. Ilmeisesti koska foksi on usein ensimmäiseksi opittu tanssi, Susa kävi läpi aloittelevan tanssiparin asennon, jolloin ei yleensä vielä haluta/osata tanssia vartalokontaktissa. Tanssilattiallakin nainen päättää kuinka lähellä tanssitaan, ja herrasmiesviejä kunnioittaa naisen valintaa. Hajuraolla tanssittaessa nainen säätelee etäisyyttään miehestä asettaen vas kämmenensä miehen oik hauislihaksen päälle siten, että peukalo on olkavarren etupuolella ja sormet puristuvat kevyesti hauiksen ympärille. Tarvittaessa nainen voi ”työntää” peukalollaan miestä kauemmaksi, jos tämä naisen mielestä tulee liian liki. Naisen kyynervarsi lepää kevyesti miehen oik olkavarren päällä kyynerpäät tasassa.

Baunssi eli jousto ”ylös, alas” on oleellinen osa fuskua. Tukijalalta lähtiessä ponnistetaan ”ylös” ja uudelle tukijalalle astuttaessa painutaan ”alas”. Baunssi lähtee vartalosta ja nilkoista.

Joensuun opetustunnit olivat 75 minuutin mittaisia, joten aikaa ei muuhun enää jäänytkään. Kivaa oli ja foksi tuntui maistuvan muillekin kuin minulle.