perjantai 19. lokakuuta 2018

Valssia Vanhalla

Keski-Helsingin eläkeläiset järjestävät maanantaisin päivätanssit Vanhan ylioppilastalon juhlasalissa (täällä). Usein ennen tansseja on tunti paritanssin opetusta - tällä viikolla vuorossa oli hidas valssi ja opettamassa Harriet Kukkola.

Puolen päivän aikaan paikalla oli parikymmentä innokasta eläkeläistä, jotka oikeasti halusivat oppia tanssimaan valssia. Opettaja ei tuntunut olevan ihan juonessa mukana, sillä hän alkoi 45 minuutin opetushetkessä lähes aloittelijoille opettaa hitaan valssin erikoiskäännöksiä. Eikä hän pystynyt muuttamaan suunnitelmiaan, vaikka useimmat pyysivät häntä pysymään vain perusaskelissa.

Minä tosin opin kivan valssikuvion, jota en aiemmin osannut. Mutta tuntui, että moni opettelijoista ei pystynyt sitä näin lyhyessä ajassa omaksumaan. Kuvio meni seuraavasti - naisen askelilla:

Ensin valssin perusaskeleen alku alkaen vas jalalla taakse menosuuntaan (yks,kaks,kol) ja sitten oik jalalla taakse (yks), vas jalalla käännytään miehen oik puolelle naisen vas kylki miehen oik kyljessä (kaks) ja astutaan yhdessä miehen kanssa avauksessa oik ulkojalalla taakse (kol). Sitten vas jalalla astutaan takaisin miestä kohti (yks) ja liikutaan yhdessä kylkiasennossa menosuuntaan astuen chasee-askel - varpaille nousten - ensin oik jalalla (kak-) ja sitten vas jalka viereen (-si) ja lopuksi oik jalalla askel sivulle (kol). Ja ihkalopuksi nainen astuu vas jalalla takaristiaskeleen ja mies oik jalalla eturistiaskeleen (yks), ja oik jalalla sivulle (kaks) ja vas jalka yhteen (kol).

Lopuksi tanssittiin sekahaku-periaatteella kolme tuntia hyvä-äänisen Anu Kerosen ja Saturnus-herrojen tahdittamana. Kivaa ja hikistä.

keskiviikko 17. lokakuuta 2018

Tangoa Hämeessä

Hanna ja Antin perjantaitreenit Hämeenlinnassa jatkuivat hitaan valssin (täällä) jälkeen tangolla. Puolentoista tunnin aikana ehdittiin kerrata mm. habaneraa ja otsoja.

Habanera-taivutuksessa vartalo taipuu vyötäröstä kuin linkkuveitsi siten, että ylävartalo taipuu tulosuuntaan, ja alavartalo kohti lattiaa.

Otsokäännäksissä Hanna muistutti naisia puristamaan sisäreidet tiukasti yhteen. Otsokäännös alkaa ylävartalon kiertymisellä, mitä lantio seuraa korkkiruuvin tavoin. Otsoon lähdetään vasta kun paino on kokonaan tukijalalla. Näytti siltä, että miestä kiertäessään Hannan vartalolinja ja katse olivat askeleen suuntaan eikä miestä kohti.

Hanna ja Antti opettivat myös otsoon lisättävän kauniin ja tilaavaativan jalan pyörityksen. Jos mies ohjatessaan naisen otsokäännökseen juuri ennen käännösvinkkiä notkistaakin tukijalkansa vahvaan niiaukseen ja lähtee kierrättämään toista jalkaansa lattiaa pitkin, se on vinkki naiselle jalan laajemmasta pyörityksestä. Yleensä tämä tapahtuu otsokäännäksessä, jossa naisen oik jalka on tukijalkana. Tällöin nainenkin kierrättää vasenta jalkaansa isossa kaaressa varpaat maata laahaten noin puolen metrin päässä tukijalastaan - sensuellin naisellisesti. Ja tämän tehtyään jatkaa otsoa astuen samalla vas jalalla miehen editse takaisin tämän eteen.

Hannan ja Antin tanssia on ihana katsella. Antti vie voimakkaan kevyesti - Hanna seuraa pehmeän naisellisesti, mutta määrätietoisesti ja itsenäisesti. Jee!

tiistai 16. lokakuuta 2018

Rauhoita valssia

Perjantaina Hanna ja Antti opettivat Hämeenlinnan vpk-talolla hidasta valssia. Sopivasti porukkaa ja tasaparit.

Antti muistutti, että valssin nousut syntyvät ensisijaisesti vartalon maksimaalisesta venymisestä ja polvien suoristamisesta, eikä niinkään äärimmäisestä varpaillenoususta. Itseasiassa varpaille noustaan hyvin maltillisesti. Astuttaessa ykkösaskeleelle koukistetaan polvia, jolloin kun sen jälkeen astutaan vaativalle kakkosaskeleelle polvet ojentuu, mikä nostaa vartaloa kauniisti jopa ilman varpaille nousua.

Hitaassa valssissa ykkösaskel astutaan lyhyenä, jolloin tukijalan ponnistuksen vauhti riittää myös kakkosaskeleelle. Kakkosaskel pyritään astumaan pitkänä, ykkösaskelta pidempänä - ja etenevässä valssissa menosuuntaan etuviistoon.

Yksi hitaan valssin jujuja on siinä, että kolmosaskeleella kantapään päälle laskeudutaan korostetun hitaasti - kantapäät painuvat maahan kuin hidastetussa filmissä. Tanssi rauhoittuu ja nautinto lisääntyy. Hanna kehoitti minua kiinnittämään tähän erityistä huomiota. Näin toimiessaan niin viejä kuin seuraaja voi rauhoittaa parin yhteistä tanssia ja jopa auttaa toista hidastamaan toisen turhan kiireistä menoa.

Eli puolitoista tuntia pääasiassa kerrattiin ja harjoiteltiin hitaan valssin perusaskellusta keski/jatkotason valssitreeneissä. Ja hyvää teki - oma tanssi tuntui rauhoittuva treenin loppua kohti.

sunnuntai 14. lokakuuta 2018

Tahkottiin tangoa

Viikonloppu vieri taas tanssin merkeissä. Perjantai-iltana kolme tuntia Hämeenlinnassa Hanna Tuomisen ja Antti Törmäsen opissa ja lauantaina viiisi tuntia Aaltosten tahdissa Someron Esakalliolla. Ja tangoa tahkottiin molemmissa.

Sari ja Jarin perinteiset Satumaiset Tangot -viikonloppu oli kerännyt Esakalliolle viitisenkymmentä innokasta tangoilijaa. Osallistujat vaikuttivat pääosin jatkotason osaajilta, vaikka ohjelman mukaan kurssi oli tarkoitettu myös meille keskitason tanssijoille. Mutta hyvin mahduin joukkoon, vaikka tangoni ei vielä jatkotasolle ylläkään. Parhaimmat parit tanssivat keskenään, ja kaikki parinvaihtoon osallistuvat osaajat olivat mukavia herrasmiestanssittajia. Joten mummikin sai levollisesti nauttia taitavasta viennistä.

Alkuun Sari kertasi pitkään ja hartaasti vakiotanssiasentoa ja lapatukea. Ennenkuin pari asettuu tanssiasentoon keskenään on tärkeää, että kumpikin tanssija hakee ja tunnistaa oman keskivartalotukensa (peppu sisään ja napa rankaan) ja lapatukensa. Kun tässä onnistuu, niin niska, olkapäät ja käsivarret rentoutuu ja vienti ja seuraaminen keventyy.

Lapatukea voi hakea mm. siten, että nostaa molemmat käsivarret sivulle etuviistoon - kyynerpäät vartalon etupuolella ja olkavarret hieman olkapään alapuolella, kämmenet kevyesti nyrkissä ja peukalot alaspäin. Tämän jälkeen peukalot käännetään ensin kohti paria ja lopuksi yläkautta osoittamaan taaksepäin. Tällöin lapaluiden tulisi asettua ”takataskuun”. Yläselässä tulee olla pieni pyöristyvä tunne - ikäänkuin halaisi pariaan. Lopuksi tunnistetaan lapaluiden alapuolelta pitkät selkälihakset, jotka ottavat lopullisen vastuun rangan kannattamisesta. And that’s it.

Vasta tämän jälkeen tanssipari hakeutuu tukevaan, mutta kevyeen - hieman etunojalliseen - vartalokontaktiin toistensa kanssa. Seuraavaksi mies asettaa oik kätensä kevyesti (!)  naisen selkään ”kuin ruusua pitelisi” ja nainen vas kätensä miehen oik käden päälle - edelleen kevyesti. Lopuksi nainen kohottaa oik kätensä miehen kohotettuun vas käteen. Olkavarret irti vartalosta ”kainalot saa hengittää”. Mies pitää molemmat kyynerpäänsä samalla tasolla, eli huolehtii siitä ettei hän nosta vas kättään liian korkealle. Ja kummankin olkapäät säilyvät alhaalla, ja oikea ja vasen olkapää samalla tasolla. Asennon löydyttyä mies tunnustelee, millä jalalla naisen vartalon paino on, siirtäen omaa painoaan rauhallisesti yläkautta puolelta toiselle - ilman selkeää sivulle astumista. Vartalokontakti, rentous ja ”keveys” ovat tangoasennon avainsanoja.

Sari jaksoi korostaa sitä, että askel lähtee tukijalan ponnisuksesta, eikä astuvan jalan liikkeestä - myös taaksepäin. Ja nainen säilyttää ylävartalossa selkeän etunojan taakse liikkuessaan. Jari kertoi, että nykyään hän ei enää suosi vahvoja vartalon vastakiertoja, kun hän astuu usean hitaan askeleen peräkanaa. Kierrot kuulemma tekevät tanssista helposti levotonta vääntelyä - Jarin tangossa vartalo pysyy kylkiasennossa. Vartalovienti, rauhallisuus ja määrätietoisuus ovat tangoaskelluksen avainsanoja.

Pyysin Saria tarkistamaan vartalovasteeni. Tanssitettuaan minua hetken Sari sanoi, että vartalonojani on riittävä, sopivan kevyt ja pysyy myös ohiaskelissa.

Aaltoset opettivat tanssilattialle sopivan, helpon ja kivan tangokuvion. Ensin yksi hidas, hidas, eteen, yhteen -askellus, sitten kaksi HHNN-askellusta ohiaskelilla, seuraavaksi hidas, hidas, eteen, yhteen -askellus, jossa eteen/yhteen kääntyy siten että miehen kylki johtaa. Loppuun pyörivä pivot-askel, josta mies poistuu astuen taakseen hidas, hidas, sivulle, yhteen.

Pivot- eli pistoaskeleessa sisäreidet pidetään tiukasti yhdessä, ja pyörivässä pivotissa myös nainen ottaa eteen astuessaan selkeästi vauhtia. Nainen pysyy pivotissa vahvasti omalla vasemmallaan. Pivot helpottuu ja vakautuu, kun koukistaa selvästi polvia.

Iltapäivän päätteeksi Aaltoset opettivat vielä ns. Tango americanoa, jonka sanoivat oppineensa Tahvanaisen Jussilta. Alkuun he käskivät unohtaa kaiken aiemmin tangossa opetetun. Tässä tangossa ei mm. tehdä vartalon vastakiertoja. Vartalo, katse ja jalkaterät ovat koko ajan käännettynä noin 45 astetta omalle vasemmalle. Askeleita ei astuta kantapää tai päkiä edellä, vaan joko jalkaterän sisä- tai ulkosyrjällä. Perusaskelluksessa nainen astuu oik jalka taakse (H), vas jalka taakse (H), oik jalka taakse (N), vas jalka sivulle (N) ja oik jalka vedetään painottomana vas jalan viereen (H). Tämän jälkeen aloitetaan uudelleen oik jalalla taakse. Tango Americanon askelilla voi tehdä myös ohiaskelia (kahdella ekalla hitaalla) ja avauksia (viimeisen hitaan lopussa).

Tätä ”amerikkalaista tangoa” voi hyvin yhdistää suomalaiseen perustangoon. Se sopii etenkin musiikin vahvoihin kohtiin, jossa askeleet otetaan painokkaasti. Mutta muista muuttaa myös vartalon liikekieli - ei vartalonkiertoja! Eli päädytään suosiotaan nostavaan ns. fuusiotangoon :):)

Ihana iltapäivä, jonka aikana sai rutkasti hyviä vinkkejä ja paljon mukavaa ja tarpeellista treenausta.

torstai 11. lokakuuta 2018

Arkkutangoa

Ranskan matkan jälkeen kaipasin kipeästi tanssitreenejä, joten keskiviikkona päätin mennä Puistokulmaan Susa Matsonin tangotunnille. Paikalle päästyäni ja treenimusiikkia kuultuani tajusin, että Susa aikoi opettaa argentiinalaista tangoa - kansanomaisesti arkkutangoa. Alkeistasolle yksinkertaistettuna, mutta kumminkin.

Olen toistaiseksi välttänyt arkkutangon tunteja, koska tutussa suomalaisessa tangossakin on minulla riittävästi tekemistä. Nyt olin pakon edessä :):) Joko jään arkkutangoa treenaamaan tai lähden tyhjin käsin takaisin kotiin. Päätin jäädä ihka ensimmäiselle argentiinalaisen tangon tunnille :):)

Vaikeaa, uutta ja outoa, tosin sitä se näytti ja tuntui olevan muillekin. Tanssinautinto oli kaukana, mutta onneksi kaikilla riitti huumoria. Joten hauskaa oli - kaikesta huolimatta. Ja Susalla oli huippu. Hän jaksoi opettaa kaikkia halukkaita kädestä pitäen tai paremminkin sylissä pitäen.

Selkeä vartalonoja, tukeva raami ja käsissä vahva vaste. Polvet suorina. Tiukka keskivartalo, sisäreidet tiukasti puristettuna ja jalkaterät kerätään yhteen. Yleensä arkkutangossa parin otsat ja palleat ovat kontaktissa - joskin läheisyys vaihtelee liikkeiden mukaan. Lantiot selkeästi irti toisistaan. Alkeita tosin harjoiteltiin ilman vartalokontaktia, ja Susa neuvoi seuraajia työntämään vas kämmenellään viejiä heidän oik olkapäästään.

Susa opetti neliöaskeleen, ”viisaskelluksen”, etu- ja takaotsot sekä giron, jossa nainen kiertää ”edestakaisaskelilla” miestä tämän ohjauksessa. Nainen aloittaa neliöaskeleen astuen oik jalalla taakse ja vas jalalla vas sivulle kierrättäen vas jalan oik jalan kautta. Painon vaihto, minkä jälkeen nainen astuu vas jalan eteen ja kierrättää oik jalan vas tukijalan kautta astuen oik jalalla oikealle. Merkiksi sivuaskeleesta mies tekee salaniiauksen eli koukistaa polviaan.

”Viisaskelluksen” nainen aloittaa astumalla vas jalan eteen (yks), oik jalan vas jalan kautta kiertäen oik sivulle (kaks), vetää vas jalan oik jalan kautta ja astuu taakse (kol), oik jalka taakse (nel) ja lopuksi vetää vas jalan oik jalan eteen ristiin ja vaihtaa tälle painon (viis). Seur askeleen nainen astuu oik jalalla taakse, sivulle tai otsona.

Giro lähtee esim. ”viisaskelluksen” jälkeen alkaen oik jalan otsolla. Sitten vas jalka suoraan vas sivulle ja oik jalka kiertyy takaotsoon, minkä jälkeen käännytään ja vas jalka astuu takaotson. Sitten oik jalka oik sivulle ja vas talka ristiin eteen tämän editse. Ja jatketaan oik jalalla etuotsoon. Nainen kiertää puoli ympyrän miehen edessä säilyttäen rintamalinjan koko ajan kohti miestä. Parin navat ikäänkuin katsovat koko ajan toisiaan.

Jotain tällaista. En takaa, että ymmärsin ja kirjasin kaikkea oikein - olihan tämä eka arkkutangotuntini :):) Ei paha, vaikka vartalon timmi kannatus tuottikin mummolle tuskaa...

sunnuntai 30. syyskuuta 2018

Tangoa - edelleen

Kari ja Merja Filpus viettivät taas lauantai-iltapäivän Käpylässä opettamassa Helsingin Tanssikurssien tangohifistelijöitä. Kari korosti, että he opettavat suomalaista lavatangoa, eivät mitään fuusiotangoa. He eivät sekoita tangoonsa kilpatangoa, vanhaa tangoa eikä arkkutangoa. Filpusten tangossa viejä ja seuraaja eivät nojaa toisiinsa, vaan ylläpitävät ainoastaan kevyttä vartalokontaktia - palleasta lantioon. Ja perusaskeleessa vartaloa kierretään vain vähän - lähinnä mielikuvissa, mutta ohiaskelissa, avauksissa ja käännöksissä kierto korostuu.

Lauantain viisi tuntisen aikana Kari ja Merja toivoivat tanssijoiden kiinnittävän huomiota etenkin kahteen asiaan. Ensinnä siihen, että tanssija rentouttaa vartalonsa ja lantionsa jokaisella askeleella ennen uudelle askeleelle astumista. Yllättävän vaikeaa!! Mutta ne kerrat kun siinä onnistuin, tuntuivat hyviltä ja selvästi maaduttivat ja rauhoittivat koko tanssia. Ja toiseksi he muistuttivat sekä viejiä että seuraajia siitä, että he pitävät koko tanssin ajan molemmat kyynerpäänsä oman vartalonsa etupuolella. Etenkin viejiltä tämä vaatii tarkkuutta, sillä kyynärvarsien lipsuessa mm. avauksissa seuraaja ajautuu epämiellyttävästi miehen taakse. Joissakin seuroissa asentoa harjoitellaan siten, että viejän niskaan paidan alle laitetaan harjanvartta muistuttava keppi.

Lisäksi Kari muistutti, että mies pitää parin yhteistä solmukättä naisen korvan korkeudella ja molemmat kyynerpäänsä samalla tasolla - ja vatkaamatta. Lauantaina eräs viejä toivoi lisää vastetta oik käteeni - ja juuri alkuviikosta viikosta toinen viejä oli toivonut minun antavan oik käteni levätä rennommin hänen kädellään. Käsivarsien vaste on ilmeisesti hyvin parikohtainen juttu :):)

Merja kehoitti viejiä - läpi tanssin - pidentämään toista hidasta askelta (kakkoshidasta), mikä lisää tanssin tangomaisuutta. Aika varastetaan ensimmäiseltä nopealta askeleelta, jota ei kuitenkaan saa juosta läpi. Jos viejä ”kieputtaa” naista edestakaisin promenaadiaskelista ohiaskeliin, nainen ei saa hypähdellä humpan tapaa (johon minä alussa sorruin), vaan nainen kääntyy lähinnä nilkoista ja lanteista - pitäen ylävartalon ja pään tangomaisen vakaana. Koskee tietty myös viejiä.

Lopussa treenattiin vielä vasenta käännöstä ohiaskelilla ja HNNHNN-rytmirikolla. Viejän on tärkeä pitää koko käännöksen ajan selkeä vartalonkierto. Nopeiden väliset hitaat on tärkeä astua selkeästi maaduttaen, muuten käännös mene herkästi juoksuksi.

Nautin ja opin - edelleen. Oiva tapa viettää lauantaita, kuten yksi tanssikavereista ruokatauolla totesi.

keskiviikko 26. syyskuuta 2018

Savolaiskäännös

Tiistaina vaihteeksi hidasta valssia Suomen Tanssistudioiden treenikämpällä Myyrmäessä Jyrki Keisalan johdolla. Viimeksi Myyrmäessä oli toivoton viejävaje (täällä), mutta onneksi tällä kertaa myös viejät olivat löytäneet paikalle.

Viimeisen parin vuoden aikana olen harvakseltaan käynyt treenaamassa Myyrmäen studioilla. Tänä aikana Jyrkin opetustyyli on selkeytynyt. Hän pitää tuntinsa sopivan tasoisina ja miellyttävinä kokonaisuuksina, jotka pystyy hyvin omaksumaan kolmen treenitunnin aikana. Opetus on loogista ja keskittyy tasapuolisesti tekniikkaan, käytännön nikseihin ja tanssinautintoon.

Tiistaina Jyrki opetti lyhyitä kuvioyhdistelmiä, joilla me tavalliset tallaajat voimme saada elävyyttä ja vaihtelua perusvalssiin. Kuvioyhdistelmiä, joita kilpatanssipuolella opetetaan pienille F-ryhmän aloitteleville nassikoille :):)

Kiva ja helppo käännöskuvio, jonka Jyrki oli nimennyt ”savolaiskäännökseksi”. Kuvion alkuun tanssitaan oik käännöksen alku, minkä jälkeen mies on selkä menosuuntaan ja hän astuu yhden perusaskeleen taaksepäin menosuuntaan aloittaen vas jalalla. Loppuun tanssitaan vas käännöksen loppu, jonka mies aloittaa oik jalalla kääntäen itsensä takaisin lähtöasentoon, ja astuu vielä yhden perusaskeleen eteenpäin menosuuntaan.

Lisäksi kerrattiin yksityiskohtaisesti kehräkäännöksen tekniikkaa ja palautettiin mieleen stopparit. Kehräkäännös alkaa oik käännöksen alulla, minkä jälkeen mies tekee kaksi peräkkäistä spin-käännöstä ensin oik jalallaan myötäpäivään ja perään vas jalalla. Spin-käännöksissä miehen vapaa jalka voi ottaa kevyesti tukea lattiasta - ekassa spinissä varpailla ja tokassa kantapäillä. Naisen vartalolinja on kehräkäännöksessä koko ajan miestä kohti, toisin kuin olen luullut (laskeutuessani spiniltä olen ennen hieman avannut vartaloani, mikä on ilmeisesti väärin).

Eikä sitten muuta tarvitakaan. Kun yhdistelee rauhallisesti ja luovasti oikeaa ja vasenta käännöstä, ”savolaiskäännöstä” sekä kehräkäännöstä vuoroin perusaskeliin ja vuoroin stoppareihin, niin koossa on mukavan tuntuinen ja kivan näköinen hidas valssi.

Tulee hahmottaa, että kuvioyhdistemät vaativat tilaa. Jyrki muistuttikin viejiä tanssilattian ykkössäännöstä: Huomio muut tanssijat. Ja huomioivista viejistä tykkäävät myös seuraajat :):)

maanantai 24. syyskuuta 2018

Tangoa Puotilassa

Kimmo Luukkosen kolmetuntiset jatkotangot Puotilan työväentalolla. Kun sunnuntaina ulkona paistaa valloittava syysaurinko, niin iltapäivä ei ole paras hetki treenaukseen. Paikalla olikin vain jokunen treenaaja - kolmen kiinteän parin sekä open ja minun lisäksi kaksi viejää ja kaksi seuraajaa. Mutta olipa tilaa harjoitella ja tasaparit! Ja kaiken kukkuraksi saimme lähes henkilökohtaista opetusta.

Pääsin pitkäksi toviksi Kimmon vientiin. Kysyessäni hän vastasi minun seuraavan jo hyvin enkä kuulemma kiirehdi viejän edelle. Kimmon mukaan sovin hyvin hänenlaisensa vahvan viejän seuraajaksi - mitä se sitten tarkoittaakin...

Iltapäivän aikana sain pari hyödyllistä vakiovinkkiä: Oik käteni ei purista, mutta tuppaa nousemaan ylöspäin. Eli rennompi käsivarsi, ja käden paino saa levätä viejän kämmenellä. Niin viejillä kuin seuraajilla vauhti tuppaa nopeutumaan liikaa, kun tanssitaan useampi nopea askel peräkanaa. Menoa saa hidastettua, kun nopeiden alkaessa madaltaa askeliaan eli koukistaa lisää polvia.

Kimmo opasti, että ohiaskeleet sopivat yleensä pehmeämpään tangomusiikkiin ja kohtiaskeleet rytmikkäämpään musiikkiin. Promenadeissa miehen lantio/kylki ikäänkuin nojaa naisen suoliluun harjan edessä. Vartalokontaktia ei irroiteta. Kimmo suositti, että avauksissa liikuttaessa seuraajakin katsoo menosuuntaan.

Koko kolmetuntisen yritin pitää keskivartalon tiukkana ja estää pyllyä törröttämästä. Uskon, että onnistuin aika hyvin. Koin myös että ainakin ajoittain osasin rentouttaa ylävartaloa ja kiertyä herkästi viejän vartalonkiertojen mukana. Näin siis tunsin. Miltä tanssini ulkoakatsoen näytti tai viejästä tuntui, sitä en tiedä. Mutta ainakin pääosan aikaa minusta tuntui hyvältä ja läsnäolevalta tanssia kahden vaihtorinkiviejän kanssa, joten ehkä onnistuin.

Helsingin Tanssikurssien tangotreenit jatkuvat taas ensi lauantaina Filpusten fiilingeillä.

torstai 20. syyskuuta 2018

Fuskua swingillä

Lauantai-iltapäivällä Päiväkummun leirillä (täällä) treenattiin fuskua suloisen Rosa Mörtin ja hänen miehensä Hannun johdolla. He opettivat rauhallista kevyesti sykkivää swing-fuskua, joka Rosan mukaan on läheistä sukua kaksoisbaunssi-fuskulle (täällä). Swing-fuskussa ylösalainen liike pyritään pitämään mahdollisimman pienenä.

Rosa opetti meitä tanssimaan musiikkiin ja rikkomaan fuskun askellusta pysähdyksillä, kävelyillä ja hidastuksilla. Ja naisellisilla jammauksilla, joista Rosa opetti esimerkkinä seuraavan: Miehen ohjattua naisen paikanvaihtoon oik puoleltaan nainen voi astuttuaan oik jalallaan ensimmäisen hitaan askeleen miehen oik kyljelle pysähtyä sivuttain takamus miehen syliä kohti oma oik kylki liikesuuntaan. Tässä asennossa nainen voi jammata oik käsi ylhäällä miehen vas kädessä vuoroin vasemmalle, oikealle ja vasemmalle (H,H,H). Askelten sopivuuden takia jammauksia tulee tehdä pariton määrä.  Lopetettuaan nainen jatkaa paikanvaihtoa normaalisti kääntyen miehen käden ali ja astuen lopuksi tavanomaiset nopnopit. Nainen päättää, koska hän pysähtyy jammaukseen ja koska jammaus loppuu. Tästä on annettava selvä merkki miehelle.

Myös pysähdyksillä voi elävöittää omaa fuskuansa. Tällöin jäädään yllättäen ja selkeästi seisomaan hajareisin kummallekin jalalle polvia selvästi koukistaen. Myös seuraaja voi pysäyttää yhteisen liikkeen, jolloin merkin pitää olla tavallistakin selvempi jotta viejä äkkää yllättävän merkin. Vaikka pysähdys tehtäisiin seuraajan ehdotuksesta, niin viejä päättää koska yhteistä tanssia jatketaan.

Kolmas elävöittämistapa on hidastus, jolloin viejä hidastaa tanssia astuen pitkän askeleen jommalle kummalle sivulle vetäen toisen jalan hitaasta tämän viereen. Seuraaja pielaa liikkeen.

Rosa opetti avauksessa tehtävän charleston-tanssista kopioidun liikkeen. Siinä nainen astuu HNNHNN-rytmirikolla ensin oik jalka eteen (H), vas jalka eteen (N), oik jalka takaisin paikalleen (N) ja vas jalka taakse (H), oik jalka taakse (N), vas jalka takaisin paikalleen (N).

Lauantain täysin uusi oivallus oli, että fusku on jiven sukulaistanssi ja että jivea soitettaessa voi tanssia - ja usein tanssitaankin - nopeaa fuskua. Jive on englantia ja suomeksi se on fusku - fuskata eli jekuttaa. Aiemmin soittajien ilmoittaessa, että he soittavat seuraavaksi jiveä, olen aina vetäytynyt kauimpaiseen nurkkaan luullen, että en osaa tanssia jiveä :):)

tiistai 18. syyskuuta 2018

Viejä - liikuta itseäsi, älä seuraajaa

Turkulainen Tanssikurssit.fi, jonka nimi on nykyään Suomen Tanssipuoti Oy (täällä), järjesti Karjalohjan Päiväkummussa perinteisen Tanssin hurmaa -viikonloppuleiri. Osallistuin opetukseen lauantaina, jolloin tarjolla oli viisi keskitason sinistä treenituntia, joista puolet oli tangoa ja puolet fuskua.

Tangoa opettivat Kati Koivisto ja kilpatanssitaustainen Jussi Kaksonen. Oliko uutta? Ei oikeastaan - lähinnä suomalaisen tangon perusjuttuja, mutta hyvin jäsenneltynä ja sopivasti pilkottuna. Naisia oli jokunen enemmän kuin viejiä, mutta se ei haitannut koska vaihto pelasti hyvin ja ripeästi. Ainoa mikä hiukan harmitti oli se, että treenitilana toiminut Päiväkummun ruokasalin puolikas oli vähän liian ahdas noin 40 tanssijalle.

Kati opasti viejiä ajattelemaan, että he keskittyvät liikuttamaan itseään, ei pariaan. Tämä mielikuva edistää miehen vahvaa vartalojohteista vientiä. Viejän liikkeen seurauksena pari eli seuraaja liikuttaa itseään. Lisäksi Kati neuvoi viejiä asettamaan oik kämmenensä tukevasti - ei puristavasti - naisen yläselän vas reunaan niin, että ranne on kylkikaaren kohdalla.

Naisia Kati muistutti kahdesta jutusta: Ojenna taaksepäin liikkuva jalka vyötäröstä lähtien niin, että jalkapohja osoittaa astuessaan menosuuntaan. Ja seuraa viejää aina nanosekunnin viiveellä.

Tangomusiikki koostuu usein kahdeksan iskun pätkistä, jolloin musiikkiin sopii hyvin mm. seuraava kuviopätkä (viejän silmin): Vas jalka eteen (H), oik jalka eteen (H), vas jalka eteen (N), oik jalka viereen (N), vas jalka eteen (H), oik jalka eteen (H), vas jalka ohi (N), oik jalka ohi (N), vas jalka vas sivulle (H) ja oik jalka vedetään painottomana viereen (H). Tämän jälkeen viejä voi esim. jatkaa oik jalalla eteen HHNN-askelluksella. Kyseinen kuviopätkä sopii myös hyvin oik käännökseen.

Lisäksi harjoiteltiin rytmirikkoista avausta, jossa astutaan rinnakkain kaksi askelta menosuuntaan (H,H) ja eteneminen lopetetaan keinukäännökseen (H,H), jota kutsutaan myös paikallaan pysyväksi pistokäännökseksi. Jussi muistuttu, että tangossa jalkoja ei ojenneta koskaan tikkusuoriksi. Ja Katin mukaan hitaiden ja nopeiden askelten tulee selvästi erota toisistaan.

Tällaisia pikkujuttuja Päiväkummussa, jossa nautimme mukavasta, yhteiseen treenaamiseen kannustavasta ilmapiiristä.