keskiviikko 31. lokakuuta 2018

Samin tango 3

Hymyhuulten sunnuntain extrakurssin jälkipuolistolla Sami Helenius opetti kaksi tuntia suomalaista tangoa. Olen Mummin matkassa -blogiini kirjoittanut kaksi postausta aiemmista kokemuksistani Samin tangotunneilta: kolme vuotta sitten Samin tango 1 (täällä) ja kaksi vuotta sitten Samin tango 2 (täällä).

Vanhoja tekstejä lukiessani huomaan, että olen kolmessa vuodessa (ehkä) oppinut tangoa, sillä silloin muistiin kirjoittamani asiat tuntuvat nyt tosi peruskamalta. Tosin ei sunnuntainakaan opetettu mitään ihmeempiä. Sami korosti, että hän keskittyy tangon perustaan, ei kuvioihin. Perustalla hän tarkoitti vartalon kannatusta, tanssiasentoa ja perusaskelta eteen ja taakse.

Toinen sunnuntain tilanne jossa huomasin oppineeni, oli hetki kun tanssin treenien ikäkonkarin kanssa. Pieni ja hyväntahtoinen vanha mies joka rakastaa tanssia, mutta jonka tanssiin ikä asettaa tiettyjä rajoituksia. Vajaa vuosi sitten tanssiessani hänen kanssaan olin lähinnä vaivaantunut, kun en osannut sopeutua hänen omanlaiseensa tanssitapaan. Mutta sunnuntaina osasin jo asettua nauttimaan hänen viennistään. Ja hämmästyksekseni nautin - oikeasti. Olen ilmeisesti vuoden aikana oppinut jotain tangon ytimestä - rauhoittumista hetkeen ja uskallusta heittäytyä nautintoon.

Samin sanoin tango on kävelyä. Minä lisäisin, että musiikin ja tunteen ohjaamaa kävelyä toisen ihmisen kanssa. Tanssiotteessa tulee olla halauksen tunnetta - toisin sanoen ylävartalo on ikäänkuin ”paria kohti halaukseen valmiina”. Vartalossa tulee tuntua musiikin syke, vaikka ulospäin ei mitään baunssia näykään. Etenkin sähäkissä musiikkikohdissa jokainen askel ”kootaan” eli vanha tukijalka imaistaan kiinni uuteen tukijalkaan, myös nopeilla askelilla. Ohiaskelissa on näkyvä ja voimakas ylävartalon kierto, johon osallistuu sekä lantio että niska - pää ja jalkaterät pysyvät paikoillaan meno/tulosuuntaan.

Vakiotanssiasennossa on tärkeää pitää molemmat kyynerpäät koko ajan vartalon etupuolella. Minulla tuntuu oikea kyynerpää herkästi karkaavan liian taakse. Ja taas sain yhdeltä viejältä moitteita liiallisesta kiiruhtamisesta nopeilla ohiaskelilla - asia joka vaatii minulta jatkuvasti keskittymistä onnistuakseen. Ja vartalonpaino on aina jommankumman jalan päällä keskivartalosta kannattaen.

Yksi pikkukuvio eli hitailla tai nopeilla askelilla tehtävä keinukäännös sentään mahtui joukkoon: Alkuun nainen astuu oik jalalla taakse (H), minkä jälkeen keinuaskel: vas jalka taakse käätyen oik jalan jäädessä saksiasentoon eteen paikalleen (H/N), paino palautuu takaisin hieman kääntyneelle oik jalalle (H/N) ja tämän jalkeen vas jalalla astutaan uuteen menosuuntaan (H) ja oik jalka sivulle (N) ja vas jalka viereen (N).

Treenaajissa oli pari sulavaa ja kevyesti vievää Hymyhuulten taitajaa, joiden viennissä pystyin ajoittain rauhoittumaan ja koin välähdyksiä tanssitaivaasta. Eli treenipäivä oli onnistunut, sillä se sisälsi sekä oppimisen tuskaa että nautinnon hurmaa.

maanantai 29. lokakuuta 2018

Hidas valssi Hyvinkäällä

Hyvinkään Hymyhuulet täytti sunnuntai-iltapäiväni hitaalla valssilla ja tangolla. Kumpaakin kaksi tuntia ja opettamassa Hyvinkään järjestötalolla oli Sami Helenius - ilman Juttaa. Väkeä oli paljon - lähes kaikki keski-ikäisiä tai vanhempia ja ilmeisesti pääosin Hymyhuulten tai Keravan Taitokolmion jäseniä.

Hitaassa valssissa Sami tapansa mukaan keskittyi perustekniikkaan. Tavoite on tanssia kevyessä vartalokontaktissa, jossa kummallekin jätetään selkeästi oma tanssitila. Samin sanoin ”usein riittää että parin vaatteet koskettavat toisiaan”. Samin vinkkasi, että seuraajan paikka löytyy siten että nainen pitää olkavarret kiinni vartalossaan ja koukistaa kyynervarret kyynerpäistä suoraan kulmaan eteensä. Naisen paikka löytyy siitä, missä hänen ojennetun oik käden sormen päät koskettavat keskelle miehen vartaloa. Vartaloa käännetään myös tosipikkuisen auki oikealle siten, että naisen vas käden sormet koskettavat oik käden sormia.

Sami korosti, että hitaan valssin vartalon nousut lähtevät vartalosta ja lopussa voi nousta varpaille tai olla jopa nousematta - tärkeintä on venyttää keskivartaloa. Aaltomainen vartalonliike alkaa jo kolmosen lopussa polvien koukistuksella. Tätä helpotti kun Sami laski rytmiä mee:tä painottaen: yks, kaks, kol-mee. Viejän tulee huomioida, että vaikka vartalonliike alkaa ennen ykköselle astumista, niin ykkösaskel astutaan vasta selvästi musiikin ykkösellä. Kakkosaskeleella perässä tuleva jalka vedetään hitaasti lattiaa pitkin uuden tukijalan viereen.

Periaatteessa yksinkertaisistakin perusasioista löytyy joka kerta uusia juttuja ja eri opettajien kanssa painottuvat aina hieman eri jutut. Perusteellinen ja hyödyllinen perustekniikan kaksituntinen.

perjantai 26. lokakuuta 2018

Quickiä foksiin

Keravalla oli alkuviikosta Taitokolmion treenit, jossa Jyrki Keisala opetti foksia quickstep-maustein. Mukavat treenit, vaikka muuten reissu oli täynnä vastoinkäymisiä. Mutta mitä ei mummi tanssin takia tekisi :):)

Olen ennenkin matkustanut lähijunalla Keravalle treeneihin - positiivisin kokemuksin (täällä). Maanantaina kaikki lähti pieleen jo alkumatkasta, kun huomasin että puhelin jäi kotiin. Seuraavaksi menin vahingossa junaan, joka körötteli Keravalle lähes 40 minuuttia. Saavuttuani Keravalle satoi kaatamalla, ja olin ohuessa takissa ja kesäkengissä ilman sateenvarjoa. Sitten suuntasin väärälle koululle, ja kun lopulta löysin oikean treenipaikan - Sompion koulun jumppasalin - olin likomärkä ja lähes tunnin myöhässä.

Saapuessani Jyrki Keisala oli tietenkin jo täydessä vauhdissa quickstepinsä kanssa. Kompuroiden pääsin mukaan, mutta pääsin kuitenkin. Se oli aika saavutus, koska olin ekaa kerta quickstep-opissa ja jumppasali oli täynnä Taitokolmion taitavia jatkotason tanssijoita.

Quickstepiä tanssitaan nopeaan foksimusiikkiin ilman foksin joustoja. Vartalokontaktissa, runsailla ohiaskelilla ja voimakkailla vartalokierroilla vuoroin kylkiä kohottaen. Jotenkin tuttua ja hämmentävän iisin tuntuista, vaikka en oikein ehtinytkään saada jujusta kiinni. Harjoiteltiin mm. hidastuksia, ristiaskelia ja kehräkäännöksiä.

Onneksi takaisin Helsinkiin pääsin tanssitutun kyydissä...

maanantai 22. lokakuuta 2018

Taas Filpus-opissa

Aurinkoinen lauantai-iltapäivä kului sisätiloissa Käpylässä Merja ja Kari Filpuksen syksyn kolmannella tangon tehopäivällä. Kaksi aiempaa teholauantaita löytyy täällä ja täällä. Perusasioissa riitti viilaamista ja jauhamista: keskivartalon kannatusta, vartalonkiertoa, linjoja ja taivutuksia.

Filpukset muistuttivat, että vartalon kannatus haetaan keskivartalosta - pakaroista, lanteista ja navan seudulta. Tavoite on pitää ylävartalo rentona. Vartalovienti ja vartalon kierrot lähtevät lantion kierrosta, eivät kiertämällä ylävartaloa tai olkapäitä, puhumattakaan käsivarsista. Käsivarret eivät saa heijata eteen ja taakse eivätkä ylös ja alas. Vartalon painopiste pyritään pitämään matalalla - ”maaduttamaan” - ja hartiat alhaalla ja rentoina.

Merja komensi tanssijoita pyöristämään hieman yläselkäänsä, mutta pitämään niska ja pää rangan jatkeena ja omalla puolellaan. Pyöristämistä auttaa se, että pitää kyynerpäät selvästi vartalon edessä. Asentoa helpottaa liikkuva selkä, mikä minulle tuottaa kaikissa tanssilajeissa vaikeuksia - osin iän ja osin luontaisen jäykkyyteni takia. Kari lisäsi, että miehellä oikean käsivarren yläosa pidetään jäykkänä, mutta kyynerpäästä alaspäin miehen pitää rentouttaa käsivartensa ja antaa sen ”hengittää” naisen mukana jättäen naiselle omaa tanssitilaa.

Ohiaskelissa ja käännöksissä sekä miehellä että naisella ylävartalon kierto lähtee lantiosta. Eli ohiaskelissa tulee selvästi kiertää myös lantiota. Alan vasta vähitellen ymmärtää ja sisäistää tätä asiaan. Etenkin miehien on tärkeä hahmottaa, että esim oikeaan käännökseen lähtö alkaa voimakkaalla lantion kierrolla. Eli ennenkuin mies astuu oik jalallaan oikealle kääntyvän askeleen, hänen kiertää lantionsa selkeään vastakiertoon eli kiertää vasenta lantiota eteen.

Oik käännöksen loppuosassa nainen astuu kanta-askeleella miehen jalkojen väliin ja pyörähtää vauhdikkaasti päkiän päällä puolikierrosta astuen toisen hitaan vas jalalla taakseen menosuuntaan. Pyörähtäessään oik jalan päällä nainen vetää vas jalan mahdollisimman lähelle (ehkä ei ihan kiinni) oik jalkaansa. Jos hän jättää vas jalan ikäänkuin saksiasentoon taakseen, hänen painopisteensä vetää häntä taaksepäin ja poispäin miehestä.

Filpukset kehoittivat koristelemaan tangoa lyhyillä linjoilla vuoroin oikealle ja vuoroin vasemmalle. Helpompi linja on tehdä kahdella hitaalla naisen oikealle, ja tätä suuntaa myös käytetään useammin kuin naisen vasemmalle tehtävää. Naisen oikealle tehtävässä linjassa molemmat astuvat noin puolimetrisen askeleen suoraan sivulle (oikealle) pitäen jalkaterät hieman auki. Askeleelle astumisen jälkeen painopiste siirretään astuneelle jalalle ja koukistetaan hieman polvista. Toinen jalka pysyy molemmilla painottomana maassa, eikä painollisen jalan jalkapohjaa käännetä päkiöiden päällä, kuten leveämmässä ja hitaammassa linjassa usein tehdään. Mies lähtee linjaan selkä edellä - naisen seuratessa - ja siirrettyään painonsa astuvalle jalalle hän kiertää vartalonsa takaisin perusasentoon, mutta ei yhtään yli. Eli liike on yllättävän vähäinen. Ei mitään vyötärön taivutuksia.

Nainen astuu linja-askeleensa hivenen miehen perässä, kuten muutkin askeleet. Naisen oikealle tehtävässä linjassa nainen astuu oik jalkansa miehen vas jalan sisäpuolelle ja vasemmalle tehtävässä linjassa vas jalkansa miehen oik jalan ulkopuolelle - lähes kiinni miehen jalkaan. Linjoissa nainen työntää lantionsa selkeästi miestä kohti - korostuu vielä taivutuksissa.

Jos linjaa jatketaan taivutukseen, niin linjassa ollaan pidempään ja mies venyttää ylävartaloaan lisää ylöspäin, jolloin nainen taivuttaa selkäänsä vähän vyötäröstä taaksepäin venyttäen selkää sekä takaa että dekolteesta niska pitkänä. Mies ei taivu naisen päälle eikä taivuta naista, vaan nainen tekee taivutuksen oma-aloitteisesti ja omassa tahdissaan.

Jatketaan taas marraskuussa...

lauantai 20. lokakuuta 2018

Sitko ja maltti

Maijan torstaijatkot Puistokulmassa. Tangotreeneille hakeutuu poikkeuksetta runsaasti miehiä, ja torstainakin Puistokulmaan piti pystyttää miesten tanssipysäkki. Tervetullutta vaihtelua ikuiseen naisten pysäkkijonoon. Eräs tanssittajani mainitsikin, että oikeastaan oli mukava välillä saada hetken seurata muiden parien menoa. Tähänhän miehillä ei normaalisti ole mahdollisuutta, kun normi-iltana he ovat jatkuvasti pyörittämässä naisia.

Tangotaiturit Mervi Evelä ja Tommi Tuomi oli kutsuttu Maijan apuopettajiksi, ja Tommi hoiti yksin lähes koko kolmetuntisen opetuksen. Ja hyvin hoitikin. Uskon, että etenkin viejät saivat hyviä vinkkejä askelluksen rauhoittamiseen ja kullanarvoisia ohjeita vahvaan vientiin.

Alkuun Tommi kysyi, mikä erottaa tangon HHNN-askeleen foksin HHNN-askeleesta. Vastaus oli Sitko ja Maltti. Ja siihen oikeastaan tiivistyikin koko kolmetuntisen illan viesti: Sitkoa ja malttia askeliin, niin tangossa pärjää pitkälle.

Ja aina vain paranee, jos muistaa osankin seuraavista: Polvet koukussa pitkiä askelia voimakkaalla vartalonkierrolla ja vartalolla vieden. Perusasennossa vartalon paino päkiöillä, myös viejillä. Tukijalalta ponnistaminen tapahtuu musiikin iskulla, mistä seuraa että viejän eteen astuva jalka rullaa maahan hieman iskulta myöhässä. Eteenpäin aina kanta-askeleella ja polvi suoristuen askeleelle astuttaessa. Askeleet etenevät ”samaa lankkua” ja yhteen-askelissa jalkaterät vedetään aina tiukasti kiinni toisiinsa. Tiukat pakarat - Tommin sanoin ”herne pyllyssä” - ja lapatuki ovat tärkeitä niin viejille kuin seuraajillekin. Ja Tommi-superviejän mukaan seuraaja ei voi koskaan astua liian pitkiä taka-askeleita.

Opettajien välillä tuntuu olevan eroja siinä, kuinka matalalla he suosittavat että tangoa tanssitaan. Tommi ohjeisti viejiä koukistamaan selvästi polviaan. Mitä enemmän polvia koukistaa, sitä pidemmän askeleen pystyy astumaan. Suoremmilla (ei tikkusuorilla) polvilla tanssiessa askeleet pysyvät lyhyempinä. Viime kuussa Joonas muistutti, että tangon tanssiminen vahvalla polvikoukulla vaatii parempaa askeltekniikkaa ja vartalon hallintaa kuin pystymmässä askeltaminen.

Tätä kaikkea treenattiin hiki puserossa, mutta hymy huulessa ja ilo ilmassa - ja herne pyllyssä :):)

perjantai 19. lokakuuta 2018

Valssia Vanhalla

Keski-Helsingin eläkeläiset järjestävät maanantaisin päivätanssit Vanhan ylioppilastalon juhlasalissa (täällä). Usein ennen tansseja on tunti paritanssin opetusta - tällä viikolla vuorossa oli hidas valssi ja opettamassa Harriet Kukkola.

Puolen päivän aikaan paikalla oli parikymmentä innokasta eläkeläistä, jotka oikeasti halusivat oppia tanssimaan valssia. Opettaja ei tuntunut olevan ihan juonessa mukana, sillä hän alkoi 45 minuutin opetushetkessä lähes aloittelijoille opettaa hitaan valssin erikoiskäännöksiä. Eikä hän pystynyt muuttamaan suunnitelmiaan, vaikka useimmat pyysivät häntä pysymään vain perusaskelissa.

Harriet opetti kivan valssikuvion, jota en aiemmin osannut. Mutta tuntui, että moni tanssijoista ei pystynyt sitä näin lyhyessä ajassa omaksumaan. Kuvio meni seuraavasti - naisen askelilla:

Ensin valssin perusaskeleen alku alkaen vas jalalla taakse menosuuntaan (yks,kaks,kol) ja sitten oik jalalla taakse (yks), vas jalalla käännytään miehen oik puolelle naisen vas kylki miehen oik kyljessä (kaks) ja astutaan yhdessä miehen kanssa avauksessa oik ulkojalalla taakse (kol). Sitten vas jalalla astutaan takaisin miestä kohti (yks) ja liikutaan yhdessä kylkiasennossa menosuuntaan astuen chasee-askel - varpaille nousten - ensin oik jalalla (kak-) ja sitten vas jalka viereen (-si) ja lopuksi oik jalalla askel sivulle (kol). Ja ihkalopuksi nainen astuu vas jalalla takaristiaskeleen ja mies oik jalalla eturistiaskeleen (yks), ja oik jalalla sivulle (kaks) ja vas jalka yhteen (kol).

Lopuksi tanssittiin sekahaku-periaatteella kolme tuntia hyvä-äänisen Anu Kerosen ja Saturnus-herrojen tahdittamana. Kivaa ja hikistä.

keskiviikko 17. lokakuuta 2018

Tangoa Hämeessä

Hanna ja Antin perjantaitreenit Hämeenlinnassa jatkuivat hitaan valssin (täällä) jälkeen tangolla. Puolentoista tunnin aikana ehdittiin kerrata mm. habaneraa ja otsoja.

Habanera-taivutuksessa vartalo taipuu vyötäröstä kuin linkkuveitsi siten, että ylävartalo taipuu tulosuuntaan, ja alavartalo kohti lattiaa.

Otsokäännäksissä Hanna muistutti naisia puristamaan sisäreidet tiukasti yhteen. Otsokäännös alkaa ylävartalon kiertymisellä, mitä lantio seuraa korkkiruuvin tavoin. Otsoon lähdetään vasta kun paino on kokonaan tukijalalla. Näytti siltä, että miestä kiertäessään Hannan vartalolinja ja katse olivat askeleen suuntaan eikä miestä kohti.

Hanna ja Antti opettivat myös otsoon lisättävän kauniin ja tilaavaativan jalan pyörityksen. Jos mies ohjatessaan naisen otsokäännökseen juuri ennen käännösvinkkiä notkistaakin tukijalkansa vahvaan niiaukseen ja lähtee kierrättämään toista jalkaansa lattiaa pitkin, se on vinkki naiselle jalan laajemmasta pyörityksestä. Yleensä tämä tapahtuu otsokäännäksessä, jossa naisen oik jalka on tukijalkana. Tällöin nainenkin kierrättää vasenta jalkaansa isossa kaaressa varpaat maata laahaten noin puolen metrin päässä tukijalastaan - sensuellin naisellisesti. Ja tämän tehtyään jatkaa otsoa astuen samalla vas jalalla miehen editse takaisin tämän eteen.

Hannan ja Antin tanssia on ihana katsella. Antti vie voimakkaan kevyesti - Hanna seuraa pehmeän naisellisesti, mutta määrätietoisesti ja itsenäisesti. Jee!

tiistai 16. lokakuuta 2018

Rauhoita valssia

Perjantaina Hanna ja Antti opettivat Hämeenlinnan vpk-talolla hidasta valssia. Sopivasti porukkaa ja tasaparit.

Antti muistutti, että valssin nousut syntyvät ensisijaisesti vartalon maksimaalisesta venymisestä ja polvien suoristamisesta, eikä niinkään äärimmäisestä varpaillenoususta. Itseasiassa varpaille noustaan hyvin maltillisesti. Astuttaessa ykkösaskeleelle koukistetaan polvia, jolloin kun sen jälkeen astutaan vaativalle kakkosaskeleelle polvet ojentuu, mikä nostaa vartaloa kauniisti jopa ilman varpaille nousua.

Hitaassa valssissa ykkösaskel astutaan lyhyenä, jolloin tukijalan ponnistuksen vauhti riittää myös kakkosaskeleelle. Kakkosaskel pyritään astumaan pitkänä, ykkösaskelta pidempänä - ja etenevässä valssissa menosuuntaan etuviistoon.

Yksi hitaan valssin jujuja on siinä, että kolmosaskeleella kantapään päälle laskeudutaan korostetun hitaasti - kantapäät painuvat maahan kuin hidastetussa filmissä. Tanssi rauhoittuu ja nautinto lisääntyy. Hanna kehoitti minua kiinnittämään tähän erityistä huomiota. Näin toimiessaan niin viejä kuin seuraaja voi rauhoittaa parin yhteistä tanssia ja jopa auttaa toista hidastamaan toisen turhan kiireistä menoa.

Eli puolitoista tuntia pääasiassa kerrattiin ja harjoiteltiin hitaan valssin perusaskellusta keski/jatkotason valssitreeneissä. Ja hyvää teki - oma tanssi tuntui rauhoittuva treenin loppua kohti.

sunnuntai 14. lokakuuta 2018

Tahkottiin tangoa

Viikonloppu vieri taas tanssin merkeissä. Perjantai-iltana kolme tuntia Hämeenlinnassa Hanna Tuomisen ja Antti Törmäsen opissa ja lauantaina viiisi tuntia Aaltosten tahdissa Someron Esakalliolla. Ja tangoa tahkottiin molemmissa.

Sari ja Jarin perinteiset Satumaiset Tangot -viikonloppu oli kerännyt Esakalliolle viitisenkymmentä innokasta tangoilijaa. Osallistujat vaikuttivat pääosin jatkotason osaajilta, vaikka ohjelman mukaan kurssi oli tarkoitettu myös meille keskitason tanssijoille. Mutta hyvin mahduin joukkoon, vaikka tangoni ei vielä jatkotasolle ylläkään. Parhaimmat parit tanssivat keskenään, ja kaikki parinvaihtoon osallistuvat osaajat olivat mukavia herrasmiestanssittajia. Joten mummikin sai levollisesti nauttia taitavasta viennistä.

Alkuun Sari kertasi pitkään ja hartaasti vakiotanssiasentoa ja lapatukea. Ennenkuin pari asettuu tanssiasentoon keskenään on tärkeää, että kumpikin tanssija hakee ja tunnistaa oman keskivartalotukensa (peppu sisään ja napa rankaan) ja lapatukensa. Kun tässä onnistuu, niin niska, olkapäät ja käsivarret rentoutuu ja vienti ja seuraaminen keventyy.

Lapatukea voi hakea mm. siten, että nostaa molemmat käsivarret sivulle etuviistoon - kyynerpäät vartalon etupuolella ja olkavarret hieman olkapään alapuolella, kämmenet kevyesti nyrkissä ja peukalot alaspäin. Tämän jälkeen peukalot käännetään ensin kohti paria ja lopuksi yläkautta osoittamaan taaksepäin. Tällöin lapaluiden tulisi asettua ”takataskuun”. Yläselässä tulee olla pieni pyöristyvä tunne - ikäänkuin halaisi pariaan. Lopuksi tunnistetaan lapaluiden alapuolelta pitkät selkälihakset, jotka ottavat lopullisen vastuun rangan kannattamisesta. And that’s it.

Vasta tämän jälkeen tanssipari hakeutuu tukevaan, mutta kevyeen - hieman etunojalliseen - vartalokontaktiin toistensa kanssa. Seuraavaksi mies asettaa oik kätensä kevyesti (!)  naisen selkään ”kuin ruusua pitelisi” ja nainen vas kätensä miehen oik käden päälle - edelleen kevyesti. Lopuksi nainen kohottaa oik kätensä miehen kohotettuun vas käteen. Olkavarret irti vartalosta ”kainalot saa hengittää”. Mies pitää molemmat kyynerpäänsä samalla tasolla, eli huolehtii siitä ettei hän nosta vas kättään liian korkealle. Ja kummankin olkapäät säilyvät alhaalla, ja oikea ja vasen olkapää samalla tasolla. Asennon löydyttyä mies tunnustelee, millä jalalla naisen vartalon paino on, siirtäen omaa painoaan rauhallisesti yläkautta puolelta toiselle - ilman selkeää sivulle astumista. Vartalokontakti, rentous ja ”keveys” ovat tangoasennon avainsanoja.

Sari jaksoi korostaa sitä, että askel lähtee tukijalan ponnisuksesta, eikä astuvan jalan liikkeestä - myös taaksepäin. Ja nainen säilyttää ylävartalossa selkeän etunojan taakse liikkuessaan. Jari kertoi, että nykyään hän ei enää suosi vahvoja vartalon vastakiertoja, kun hän astuu usean hitaan askeleen peräkanaa. Kierrot kuulemma tekevät tanssista helposti levotonta vääntelyä - Jarin tangossa vartalo pysyy kylkiasennossa. Vartalovienti, rauhallisuus ja määrätietoisuus ovat tangoaskelluksen avainsanoja.

Pyysin Saria tarkistamaan vartalovasteeni. Tanssitettuaan minua hetken Sari sanoi, että vartalonojani on riittävä, sopivan kevyt ja pysyy myös ohiaskelissa.

Aaltoset opettivat tanssilattialle sopivan, helpon ja kivan tangokuvion. Ensin yksi hidas, hidas, eteen, yhteen -askellus, sitten kaksi HHNN-askellusta ohiaskelilla, seuraavaksi hidas, hidas, eteen, yhteen -askellus, jossa eteen/yhteen kääntyy siten että miehen kylki johtaa. Loppuun pyörivä pivot-askel, josta mies poistuu astuen taakseen hidas, hidas, sivulle, yhteen.

Pivot- eli pistoaskeleessa sisäreidet pidetään tiukasti yhdessä, ja pyörivässä pivotissa myös nainen ottaa eteen astuessaan selkeästi vauhtia. Nainen pysyy pivotissa vahvasti omalla vasemmallaan. Pivot helpottuu ja vakautuu, kun koukistaa selvästi polvia.

Iltapäivän päätteeksi Aaltoset opettivat vielä ns. Tango americanoa, jonka sanoivat oppineensa Tahvanaisen Jussilta. Alkuun he käskivät unohtaa kaiken aiemmin tangossa opetetun. Tässä tangossa ei mm. tehdä vartalon vastakiertoja. Vartalo, katse ja jalkaterät ovat koko ajan käännettynä noin 45 astetta omalle vasemmalle. Askeleita ei astuta kantapää tai päkiä edellä, vaan joko jalkaterän sisä- tai ulkosyrjällä. Perusaskelluksessa nainen astuu oik jalka taakse (H), vas jalka taakse (H), oik jalka taakse (N), vas jalka sivulle (N) ja oik jalka vedetään painottomana vas jalan viereen (H). Tämän jälkeen aloitetaan uudelleen oik jalalla taakse. Tango Americanon askelilla voi tehdä myös ohiaskelia (kahdella ekalla hitaalla) ja avauksia (viimeisen hitaan lopussa).

Tätä ”amerikkalaista tangoa” voi hyvin yhdistää suomalaiseen perustangoon. Se sopii etenkin musiikin vahvoihin kohtiin, jossa askeleet otetaan painokkaasti. Mutta muista muuttaa myös vartalon liikekieli - ei vartalonkiertoja! Eli päädytään suosiotaan nostavaan ns. fuusiotangoon :):)

Ihana iltapäivä, jonka aikana sai rutkasti hyviä vinkkejä ja paljon mukavaa ja tarpeellista treenausta.

torstai 11. lokakuuta 2018

Arkkutangoa

Ranskan matkan jälkeen kaipasin kipeästi tanssitreenejä, joten keskiviikkona päätin mennä Puistokulmaan Susa Matsonin tangotunnille. Paikalle päästyäni ja treenimusiikkia kuultuani tajusin, että Susa aikoi opettaa argentiinalaista tangoa - kansanomaisesti arkkutangoa. Alkeistasolle yksinkertaistettuna, mutta kumminkin.

Olen toistaiseksi välttänyt arkkutangon tunteja, koska tutussa suomalaisessa tangossakin on minulla riittävästi tekemistä. Nyt olin pakon edessä :):) Joko jään arkkutangoa treenaamaan tai lähden tyhjin käsin takaisin kotiin. Päätin jäädä ihka ensimmäiselle argentiinalaisen tangon tunnille :):)

Vaikeaa, uutta ja outoa, tosin sitä se näytti ja tuntui olevan muillekin. Tanssinautinto oli kaukana, mutta onneksi kaikilla riitti huumoria. Joten hauskaa oli - kaikesta huolimatta. Ja Susalla oli huippu. Hän jaksoi opettaa kaikkia halukkaita kädestä pitäen tai paremminkin sylissä pitäen.

Selkeä vartalonoja, tukeva raami ja käsissä vahva vaste. Polvet suorina. Tiukka keskivartalo, sisäreidet tiukasti puristettuna ja jalkaterät kerätään yhteen. Yleensä arkkutangossa parin otsat ja palleat ovat kontaktissa - joskin läheisyys vaihtelee liikkeiden mukaan. Lantiot selkeästi irti toisistaan. Alkeita tosin harjoiteltiin ilman vartalokontaktia, ja Susa neuvoi seuraajia työntämään vas kämmenellään viejiä heidän oik olkapäästään.

Susa opetti neliöaskeleen, ”viisaskelluksen”, etu- ja takaotsot sekä giron, jossa nainen kiertää ”edestakaisaskelilla” miestä tämän ohjauksessa. Nainen aloittaa neliöaskeleen astuen oik jalalla taakse ja vas jalalla vas sivulle kierrättäen vas jalan oik jalan kautta. Painon vaihto, minkä jälkeen nainen astuu vas jalan eteen ja kierrättää oik jalan vas tukijalan kautta astuen oik jalalla oikealle. Merkiksi sivuaskeleesta mies tekee salaniiauksen eli koukistaa polviaan.

”Viisaskelluksen” nainen aloittaa astumalla vas jalan eteen (yks), oik jalan vas jalan kautta kiertäen oik sivulle (kaks), vetää vas jalan oik jalan kautta ja astuu taakse (kol), oik jalka taakse (nel) ja lopuksi vetää vas jalan oik jalan eteen ristiin ja vaihtaa tälle painon (viis). Seur askeleen nainen astuu oik jalalla taakse, sivulle tai otsona.

Giro lähtee esim. ”viisaskelluksen” jälkeen alkaen oik jalan otsolla. Sitten vas jalka suoraan vas sivulle ja oik jalka kiertyy takaotsoon, minkä jälkeen käännytään ja vas jalka astuu takaotson. Sitten oik jalka oik sivulle ja vas talka ristiin eteen tämän editse. Ja jatketaan oik jalalla etuotsoon. Nainen kiertää puoli ympyrän miehen edessä säilyttäen rintamalinjan koko ajan kohti miestä. Parin navat ikäänkuin katsovat koko ajan toisiaan.

Jotain tällaista. En takaa, että ymmärsin ja kirjasin kaikkea oikein - olihan tämä eka arkkutangotuntini :):) Ei paha, vaikka vartalon timmi kannatus tuottikin mummolle tuskaa...