lauantai 29. kesäkuuta 2019

Rumbaa meren äärellä

Helsingin Kansantanssin Ystävät (täällä) ovat vuosia järjestäneet lavatansseja Merimelojien majalla Meilahdessa. Merellisissä maisemissa tanssitaan keskiviikkoiltaisin - seitsemästä kymmeneen - elävän orkesterin säestyksellä kesä- ja elokuussa. Ennen varsinaisia tansseja tanssinopettaja Pirjo Kärnä kertaa lyhyesti lavatanssien alkeita. Tällä viikolla kertausvuorossa oli aina yhtä ihana rumba-bolero.

Pirjo muistuttu rumban perusjutuista: paino päkiöillä, jalkaterät hieman auki, kapea tanssiraami ja solmukäden kevyt ote. Oikea-aikainen lantion liike ja toimiva työntö-vetovaste. Ja tietenkin roppakaupalla tunnetta sensuellin liikkeen lisäksi.

Merimelojilla on aina kivaa. Alkuilta on ruuhkainen, mutta viimeisen puolen tunnin aikana tanssitilaa on yleensä ruhtinaallisesti. Tanssiporukka on pääosin eläkeläisiä sekä entisiä tai nykyisiä kansantanssijoita. Alussa suositaan miesten hakua, mutta kahdeksan jälkeen jatketaan ensin naisten haulla ja sitten sekahaulla, joten kaikki halukkaat pääsevät tanssimaan.

Nykyään jo kymmeneltä loppuvien tanssien jälkeen voi halutessaan jäädä jatkamaan juttua vieressä olevaan persoonalliseen kahvila Regattaan (täällä), joka sateettomina kesäiltoina on auki yhteentoista asti.

keskiviikko 26. kesäkuuta 2019

Tangovalssi

Pirjo Kärnän jatkotreenin (täällä) toinen puolitoista tuntinen harjoiteltiin tangovalssia eli valssimusiikkiin tanssittiin tangon - lähinnä vanhan tangon - askelia. Minulla eka kerta, ja askelten sovittaminen musiikkiin ei ollutkaan niin helppoa kuin olin kuvitellut.

Askeleet lähinnä kävellään - ilman valssin nousuja, mutta valssimaisen rennosti huojahdellen. Edetään hidas, nopea, nopea, hidas -askelilla, jolloin ensimmäinen hidas kestää valssimusiikin ensimmäisen yks,kaks,kol ajan. Seuraavan yks,kaks,kol aikana astutaan nopea,nopea eli kaksi nopeaa askelta ja viimeinen hidas astutaan valssin kolmannen yks,kaks,kol aikana. (Kait näin??)

Nainen aloittaa astumalla vas jalalla vas sivulle ja vetämällä oik jalka painottomana vas jalan viereen (hidas), sitten kaksi ohittavaa ohiaskelta (nopea,nopea) ja lopuksi nainen astuu oik jalalla oik sivulle ja vetää vas jalan painottomana oik jalan viereen (hidas).

Samoilla askelilla voi tehdä mm. käännöksiä ja avauksia. Tanssiasennosta Pirjo ei puhunut mitään, mutta kuvittelen, että mukavinta tangovalssia on tanssia vanhan tangon asentoa muistuttavassa etunojassa.

Kun perusvalssi pitkästyttää, sen sijaan voisi ehkä joskus kokeilla tangovalssia...

tiistai 25. kesäkuuta 2019

Maanantain valssit

Olin pitkästä aikaa Pirjo Kärnän jatkotunnilla Malmin työväentalolla. Juhannuksen jälkeinen maanantai kutsui tanssimaan, ja hitaan valssin ja tangovalssin kaksi ja puolituntinen yhdistelmä kiinnosti. Malmille oli tullut paljon muitakin treenaajia ja yllätyksekseni paikalla oli koko ajan miesenemmistö. Eli kannatti mennä. Ja kun opettamassa oli vielä aina ystävällinen ja kaikille mukava Pirjo Kärnä, illassa ei ollut valittamista.

Alkuun tanssimme hidasta valssia - useimpien kanssa hajuraolla eli ei vartalokontaktissa. Viejien taso vaihteli: pari huipputanssijaa, joitakin täysin omia pyörityksiään vieviä luomuja ja pääosa keskivertomenijöitä.

Perusaskellusta ei enää kerrattu. Pirjo treenautti stopparia, kieputusaskelta, seuraajan ohjaamista viejän kyljeltä toiselle ja yhden pidemmän valssikuvion. Pirjo neuvoi viejiä kiertämään vartaloaan ja viemään vartalolla, mutta tähdensi myös naisen selässä olevan käden vahvaa otetta ja merkitystä vientiapuna.

Perusaskeleen puolikkaan jälkeen mies ohjaa naisen oik kylkeensä: Nainen astuu oik jalalla miehen oik kylkeä kohti (yks), astuu ja kääntyy vas jalan päkiällä miehen kylkeen kasvot menosuuntaan (kaks) ja astuu oik jalan vas jalkansa viereen (kol). Tämän jälkeen nainen astuu (miehen puoleisella) vas jalallaan vas etuviistoon (yks) - selvästi eteenpäin eikä vasemmalle miehen editse, kuten olen luullut. Ja astuu ja kääntyy vas jalalla astuen miehen vas kylkeen (kaks) ja vetää oik jalkansa vas jalan viereen (kol).

Edellisen kyljeltä toiselle -kuvion voi lopettaa esim siten, että nainen pyörähtää oman kätensä ali. Tällöin naisen ollessa miehen oik kyljessä mies tarjoaa naiselle vas kätensä (naisen oik käteen) ja ohjaa naisen astumaan vas jalalla eteenpäin (yks), nainen pyörähtää myötäpäivään oik kätensä ali (kaks) ja päätyy perusasentoon kasvot miestä kohti (kol).

Puolitoista tuntinen täyttyi kivasti näitä juttuja toistettaessa ja eri tavoin yhdistellessä. Kiva ja hikinen ilta jatkui tangovalssilla.

sunnuntai 23. kesäkuuta 2019

Rentoutta käsiin

Minulle rento, luova ja spontaani tanssiminen ei ole aina helppoa. Etenkin tanssitaipaleeni alussa mieleeni nousi herkästi turhia ja epäoleellisia ajatuksia: ”Osaanko? Kelpaanko? Miltä näytän? Mitä muut ajattelevat?” Ei aina eikä koko ajan, mutta jos tällaisia ajatuksia edes hetkeksi nousee pintaan, niin tanssista katoaa helposti luovuus ja rentous - tanssin iloa, leikkisyyttä ja nautittavuutta lisäävät asiat. Onneksi olen pikkuhiljaa pystynyt päästämään irti näistä tanssin riemua tuhoavista ajatuksista. En täysin, mutta pitkälti...

Kun tanssitaitoni ja rentouteni ovat lisääntyneet, olen pystynyt tietoisesti opettelemaan mm. ylävartalon ja käsivarsien rentoutta. Mutta yllättävän vaikeaa se on.

Viime viikolla Kimmo Lasasen treeneissä uskon ymmärtäneeni jotain syitä tähän vaikeuteen. Kimmo palautti mieleemme, että alkeistunneilla suljetun otteen tansseja harjoitellaan yleensä hajuraolla eli parin kanssa ei olla vartalokontaktissa. Alkeissa kuitenkin korostetaan tanssiraamin tärkeyttä, ja tanssittaessa ei-vartalokontaktissa käsivarret muodostavat tärkeän osan raamia. Kun keskitasolla edetään tanssimaan vartalokontaktissa, raamin ylläpito siirtyy käsivarsista pääosin kummankin tanssijan vartaloon: keskivartalon kannatukseen ja vartaloiden väliseen herkkään ja toimivaan kontaktiin. Tästä taas seuraa se, että vartalokontaktissa kummankin tanssijan käsivarsia voi ja tulee rentouttaa merkittävästi enemmän kuin jos tanssitaan etäällä parista.

Kun vakiotansseissa hajuraosta siirrytään vartalokontaktiin, moni opettaja saattaa unohtaa korostaa sitä, että olkapäitä ja käsivarsia pitää entisestään rentouttaa, niitä ei tarvitse pitää yhtä jäykkinä kuin ehkä hajuraossa on oppinut. Minä ainakin olen vasta viime aikoina tajunnut, miten tärkeää on rentouttaa käsivartensa.

Edelleen minun pitää kiinnittää erityishuomiota ylävartalon rentouteen ja käsivarsien pehmeään elastisuuteen. Opin tiellä ollaan :):)

perjantai 21. kesäkuuta 2019

Kiva yksäri

Olen käynyt kevään ja alkukesän aikana muutaman kerran Kimmo Luukkosen 60 minuutin yksityistunneilla Espoossa treenaamassa vakiotansseja. Tulemme Kimmon kanssa hyvin toimeen. Hän antaa paljon positiivista palautetta ja kannustusta - huomaa pienimmätkin kehun arvoiset jutut oppilaan tanssissa, mutta osaa myös huomauttaa selkeästi (mutta pehmeästi) lisätreeniä vaativista asioista, kun on sen aika. Jännää, että hän pystyy jopa muistamaan tanssitasoni aiemmilta ryhmätunneiltaan. Yksärin alussa hän kuuntelee tarkasti toiveitani ja osaa suhteuttaa treenitavoitteet yksilöllisesti huomioiden mm. tanssitaitoni, harjoitusmahdollisuuteni, kuntoni ja ikäni. Eli Kimmo on kaikin puolin hyvä ja minulle sopiva yksäriope.

Tämän viikon tunnilla keskityimme hitaaseen valssiin - välttämään kiirehtimistä, lisäämään liikkeen keveyttä ja lennokkuutta sekä etsimään rentoutta. Lyhyt ja ponneton ykkösaskel, piiiitkä ja lentävä kakkosaskel ja polvi- ja nilkkanousuista palautuva kolmosaskel. Jokainen opettaja tätä toistaa, mutta aina se valssin pyörityksessä tahtoo unohtua. Kimmo korosti ja harjotutti kakkosaskeleen lennokkuutta ja rentoutta - jalka ikään kuin vain heilahtaa ”spitaalisen kuolleena ja irtonaisena” ykkösaskeleelta asti alkavan ponnistuksen voimasta menosuuntaan.

Kolmoselle tultaessa kakkosaskeleen vauhti tulee rauhoittaa. Tähän auttaa mm. se, että vetää perässä tulevan jalkansa astuvan jalan viereen varpaat vahvasti lattiaa raahaten.

Valssissa myös naisen pitää olla aktiivinen liikkuja. Tämä korostuu etenkin käännöksissä ja pyörähdyksissä, jolloin aina astuessaan menosuuntaan naisen tulee liikkua ja astua voimakkaasti, vieden yhteistä liikettä eteenpäin. Kimmon sanoin: ”Minä liikun, sinä liikut.”

Valssissa korostuu se, että mies astuu aina naisen alle. Eteenpäin astuessaan mies taivuttaa ylävartaloaan taakse ja työntää lantion naista kohden - nainen taas taivuttaa ylävartaloaan eteenpäin ”miehen päälle”. Kun mies astuu taaksepäin, vartaloiden taivutus vaihtuu toisin päin eli tällöin nainen vuorostaan kaartuu ylävartalostaan miehen päälle ja työntää lantion miestä kohti. Näin tanssiparin vartalot ikäänkuin pyörivät kauniisti eteenpäin.

Esille tuli paljon pieniä (mutta tärkeitä) juttuja, joiden muuttaminen omassa liike- ja tanssikielessä vaatii kuitenkin valtavasta työtä. Eli treenattavaa riittää - ja kiva näin. Rakastan tanssia!

tiistai 18. kesäkuuta 2019

Askel askeleelta

Taas hidasta valssia - maanantaina Männistön kauniilla kesälavalla Keravan Taitokolmion kesätreeneissä. Opettamassa TanssiGurun Kimmo Lasanen Marika-vaimonsa kanssa. Tupa täynnä, mutta tällä kertaa naisia oli kaksi kertaa enemmän kuin miehiä. Maanantai-iltana se ei kuitenkaan haitannut, sillä ilma oli niin lämmin ja painostava, että minulle teki vain hyvää huilata välissä. Viejät taisivat joutua aika koville...

Kimmo neuvoi - kuten muutkin opet - lyhentämään hitaan valssin ykkösaskelta ja pidentämään kakkosaskelta, ja kolmosaskeleella vetämään jalkaterät selvästi yhteen (ellei aio astua ohiaskelta). Tärkeää on kakkosaskeleella vetää jälkeen jäänyt jalka lattiaa pitkin edellä astuneen jalan viereen. Kimmon ohje kolmos- ja ykkösaskeleen ajoitukseen oli se, että kakkosaskeleen ylösnoususta laskeudutaan kolmosen aikana, mutta polvien koukistus ja vauhdin otto seuraavaan ykkösaskeleeseen tapahtuu vasta ykkösen alussa, eikä vielä kolmosella.

Valssin sivutaivutuksissa ja kyljen venytyksissä Kimmo kehotti kokeilemaan seraavaa mielikuvaa: Ajattele, että vedät ilmaa vain toiseen keuhkopuoliskoon ja aina sen kyljen puoleiseen keuhkoon, mihin suuntaa olet astumassa ja jota haluat venyttää ylöspäin - hartiaa nostamatta. Eli tämä määrä venytystä riittää, ei tarvita mitään keinotekoista, ylenmääräistä kyljen venyttämistä.

Kahden viimeisen tunnin aikana Kimmo opetti useamman kivan, jatkotason valssikuvion. Alkuun hän vain näytti kuviot Marikan kanssa ja pani tanssiparit seuraamaan. Kuvioiden vaikeutuessa hän opetti askeleet viejille palapalalta, mutta seuraajat saivat tyytyä osaaviin viejiin.

Kaksi kivaa uutta valssikuviota lähtivät kumpikin liikkeelle oik käännöksen alulla. Tämän jälkeen nainen kääntyy avaukseen miehen oik sivulle siten, että hän astuu ensin oik jalalla miestä kohti (yks), sitten vas jalalla kääntyen vas kylki miehen oik kylkeen (kaks) ja palauttaa painonsa takaisin oik jalalle ollen edelleen miehen kyljessä (kol). Seuraavaksi nainen astuu vas jalalla eteenpäin (yks), jatkaen oik jalalla, jonka päällä kääntyy miehen kautta takaisin tulosuuntaansa (kaks) ja lopuksi astuu miehen kylkeen vas jalalla  - vähän otson tapaan (kol). Tämän jälkeen nainen kääntyy kahdella lyhyllä askeleella miehen vartaloa seuraten (yks,kaks) ja astuu kolmannen askeleen oik jalallaan miehen jalkojen väliin. Koko ajan naisen tulee säilyttää askelissaan valssin nousut eli ykkösellä alhaalla, kakkosella nousu ja kolmoselle alas.

Toinen kuvio oli monimutkaisempi: otson tapaisia käännöksiä, mutta rytmirikoilla: ensimmäiseen otsoon käytettiin kaksi iskua (yks,kas), toiseen yksi isku (kol) ja kolmanteen taas kaksi iskua (yks,kaks) ja lopuksi tavallinen askel (kol). Vaati taitavaa ja tarkkaa vientiä viejiltä ja erittäin tarkkaavaista seuraamista seuraajilta. Onneksi saimme kuviot videolle...

Taitokolmiossa on paljon osaavia viejiä. Aiemmin olen arastellut heittäytyä heidän kyytiinsä ”enhän minä heidän viennissään pysy”, ja tämän takia usein alisuoriutunut seuraajana. Yllättäen maanantaina huomasin, että seuraamispelkoni (itsekriittisyyteni ?) oli vähentynyt ja pystyin ja sain kokea useita nautinnollisia tanssihetkiä. Askel askeleelta tanssitaitoni, seuraamiseni sekä kykyni rentoutua ja heittäytyä vientiin ja tunnelmaan petraantuvat.

Lähdin Männistön treeneihin hieman allapäin, mutta tanssi teki taas tehtävänsä - palasin kotiin virkistyneenä ja hyvillä mielin.

perjantai 14. kesäkuuta 2019

Supertreeni

Torstaina olin tänä kesänä ekaa kertaa Maijan jatkotreeneissä Pavilla. Ja oli aivan superia! Opettajana oli vieraileva tähti Ari Vaskelainen, joka opettaa mm. porilaisen Tanssitaivaan riveissä. Lajina jatkotason hidas valssi. Ja väkeä solkenaan. Useita hyviä harrastetanssijoita, jotka olivat ilmeisesti hakeutuneet paikalle juuri Arin takia. Ja lähes tasaparit, mikä nykyään Maijan torstaijatkoissa on ennemmin sääntö kuin poikkeus.

Kolmen tunnin treeneissä Ari käytti yhden kokonaisen tunnin treenaten ja kerraten yksinomaa valssineliötä ja -salmiakkia. Vaikka olimme jatkotunnilla - tai ehkä juuri siksi - hän pani kaikki harjoittelemaan tunniksi tätä perusaskelta yksinään ilman parin tukea. Vartalon kannatusta, pyllyn alla pitämistä, tukijalalta ponnistamista - tasapainoa. Ja vartalon kiertoja. Yllättävästi minulla oli taas tasapainon kanssa ongelmia. Kummasti se vaihtelee - välillä helppoa ja välillä lähes mahdotonta.

Ari korosti hitaassa valssissa sitä, miten tärkeää molempien on huolehtia omasta kannatuksestaan ja tasapainostaan sekä pitää ylävartalo omalla puolellaan. Toinen Arin valssin avainasia oli viejän ”alle astuminen”, jota en ihan vielä täysin äkännyt. Pitänee tarkistaa joltain toiselta opelta...

Ari muistutti tanssin alun merkitystä yhteisen tanssin onnistumiselle. Asetutaan rauhallisesti tanssiasentoon ja etsitään hyvä vartalokontakti. Tätä ennen viejä voi halutessaan tarttua kevyesti vas kädellään seuraajan oik käteen. Mutta vas kätensä viejä asettaa seuraajan selkään vasta lopussa - hyvän vartalokontaktin löydyttyä.

Lyhyt, suht voimaton ykkösaskel. Kakkosaskel sen sijaan on pitkä ja voimakas, ja ponnistus lähtee tukijalalta, jolloin liikkeeseen tulee automaattisesti myös hitaan valssin sivukallistuksia. Hitaan valssin luonteelle on tärkeää, että kolmosaskeleelle rauhoitutaan selvästi ja kootaan askeleet yhteen, puristetaan pylly vartalon alle ja annetaan liike-energian tasoittua ennen uudelle ykkösaskeleelle lähtemistä. Kolmosaskeleella jalkapohjat ja kantapää tulee ehtiä painautua maahan. Ei haittaa, vaikka tuntuisi että ykkösaskeleelta hieman myöhästyy. Kolmosaskeleen selkeä painottaminen oli ehkä Akin vakssitreenin merkittävin oppi.

Kahden seuraavan tunnin aikana päästiin jo nauttimaan paritanssista. Ja kertaamaan joitakin yksinkertaisia, kivoja kuvioita. Ensin palautettiin mieleen stopparit, jotka nainen alkaa useimmiten astumalla vas jalalla oik takaviistoon polvesta koukistaen (yks), minkä jälkeen palaa takaisin oik jalalle (kaks) ja astuu vas jalalle (kol). Sama toistetaan aloittaen vasemmalle takaviistoon oik jalalla. Sama tehdään kahdesti molemmille puolille. Stopparit voi lopettaa esim yhteisellä pyörähdyksellä, jolloin viimeisen naisen vas takaviistoon tehdyn stop-askeleen (yks) jälkeen mies vetää naisen lähelleen, jolloin nainen palaa vas jalalleen (kaks) ja astuu oik jalallaan miehen jalkojen väliin (kol). Lopuksi pyöritään yhdessä ympäri kolme lyhyttä askelta (yks,kaks,kol). Ja uudestaan perusvalssiaskeleeseen nainen lähtee astuen oik jalalla taakse (yks) jne.

Ari kertasi myös ohittavan oik käännöksen. Oik käännöksen alun jälkeen viejä kääntää ylävartalonsa voimakkaasti siten että hänen oik (seuraajan vas) kylki osoittaa menosuuntaan, ja sekä viejä että seuraaja astuvat kolmosaskeleen ohiaskeleena - viejä suoraan taakse ja seuraaja ohittaen viejän tämän oik puolelta. Tämän jälkeen palataan perusasentoon, jolloin seuraajan selkä on menosuuntaan ja aloitetaan askellus alusta.

Lopuksi treenattiin vielä naisen käden alituksia ja miehen pyörähdystä oman kätensä ali. Oik käännöksen jälkeen mies pani naisen pyörähtämään kakkosaskeleella naisen käden ali (tällä kertaa) ulkokautta ympäri.

Ari oli opettaja, jonka opetustyyli, suhtautuminen opetettaviinsa ja huumori sopivat täydellisesti minun tapaani oppia ja olla opetettavana. Kiitos Maija kun hankit Arin meitä preppaamaan! Toivottavasti teet näin jatkossakin...

Ps. Ari on siis Ari eikä Aki, kuten alkuun kirjoitin. Korjattu :):)

maanantai 10. kesäkuuta 2019

Meritanssit

Viime viikolla piipahdin päiväseltään Tallinnassa (täällä). Keskiviikkona VikingLinen VikingXprs-laivan ravintolasalissa oli sekä mennessä että tullessa parituntiset päivätanssit, joita vauhditti Eija Kantola Omega-orkestereineen. Mukava yllätys.

Ravintolabaari oli lähes täynnä, kuten koko laivakin. Pääosin eläkeläisiä - joukossa joitakin lapsiperheitä ja lomailijoita. Tanssijoita riitti kourallinen - useimmat pariskuntia, joskin jokunen aktiivinen tanssiinhakijakin salista löytyi. Useimmat paikalla olijat istuskelivat omissa pöydissään seurustellen, juoden olutta ja katsellen pariakymmentä tanssiparia.

Eijan ja Omegan musiikki kutsui tanssiin: paljon fokseja ja joitakin tangoja, humppaa ja valssia - joskin vain pari latinotanssia eikä yhtään rumbaa. Laivan tanssilattia oli pieni, mutta riittävä vähäisille tanssijoille. Ilma oli tyyni eikä laiva keinunut. Eikä tanssilattialla juoksennellut yhtään lasta, kuten usein Siljan perhelähdöillä.

VikingLinen keskiviikon ja torstain ”tanssiristeilyjä” voi suositella tanssiville pariskunnille, mutta ilman paria matkustavalle ainakin kesäkuun alussa tanssiminen jäi haaveeksi.

perjantai 7. kesäkuuta 2019

Viivytä valssia

Fuskun jälkeen Koiviston Kati keskittyi Pavilla hitaaseen valssiin. Onneksi elettiin vielä kuunvaihteen viileitä päiviä, joten kaksituntisen fuskun jälkeen jaksoimme vielä hyvin painaa pari tuntia valssia.

Maanantai-illan tärkeintä antia oli huomata, miten vahvasti Kati painotti sitä, että valssaajat osaavat riittävästi hidastaa ykkösaskelta. Tätä edistää mm. se, että viejä rauhoittuu jo ykköstä edeltävälle kolmosaskeleelle: kakkosaskeleen nousun jälkeen painaa varmasti ja rauhallisesti molemmat jalkapohjat maahan ja koukistaa polvia. Ja se, että rytmin ykkösellä viejä on vasta astumassa ykkösaskeleelle (kantapää vasta koskettaa maata) eikä ole jo täydessä vauhdissa (astuvan jalan koko jalkapohja maassa). Seuraajan tehtävänä on seurata viejää nanosekunnin viiveellä ja pitää huoli, ettei karkaa viennistä astumalla omaa taka-askeltaan liian aikaisin tai paina (taakse) astuvaa jalkaansa maahan ennenaikaisesti.

Kati korosti myös sitä, miten tärkeä naisen on seistä omilla jaloillaan ja pysyä omalla puolellaan - sivusuunnan kravattilinjaa ylittämättä. Eikä pitkäkään mies saa valua naisen puolelle. Naisen katse horisonttiin miehen ohi - rinta ylväästi rottingilla. Vas käden kämmenen nainen asettaa (Katin mukaan) miehen oik olkapään/hartian taakse, kuten fuskussakin (täällä).

Kati kertasi yksinkertaisia perusjuttuja mm. oikeaa ja vasenta käännöstä. Ja muistutti, miten tärkeää on siirtää vartalonpaino aina jommalle kummalle jalalle, ja viestittää se selvästi myös tanssiparille. Ja tärkeää on pitää vartalolinja koko ajan paria kohti.

Uutta oli siksak-askelien yhdistäminen hitaaseen valssiin. Useimpien viejien kanssa siksakkini ei onnistunut, vaikka kuvio sinänsä on tuttu mm. foksista. Siksak-sakeleet tehdään ilman valssimaisia nousuja ja laskuja.

Mukava ilta ja sopiva kombinaatio: Leikkisän ja rennon fuskun jälkeen oli helpompaa löytää rentoutta myös kurinalaiseen hitaaseen valssiin. Selkeäsanainen ja kannustava opettaja, joka kierteli salissa antamassa henkilökohtaistakin palautetta. Kati palaa Paville ainakin heinä- ja elokuun alussa. Sitä odotellessa...

tiistai 4. kesäkuuta 2019

Kavenna fuskua

Maanantaina porilaisen HappyDance-tanssikoulun Kati Koivisto opetti Vantaan Pavilla kuudesta kymmeneen: ensin kaksi tuntia fuskua ja sitten kaksi tuntia hidasta valssia. Sopivasti väkeä, ja vain jokunen ”ylimääräinen” nainen.

Katin fuskussa polvet noustessa selvästi ylös. Jalkaterä rullataan lattiaan päkiän kautta, mutta eteenpäin astutaan kanta-askelilla, kuten foksissa - hyvällä sykkeellä. Tanssitaan päkiöillä ja etunojassa ikäänkuin maata kohti. Jalat koko ajan vartalon alla. Kati neuvoi astumaan sekä sivu- että taka-askeleet lyhyinä - ei koukata vartalon ”ulkopuolelle”.

Hyvä ryhti, olkapäät rentoina. Olkavarret irti vartalosta. Tärkeää on pitää kädet rentoina, mutta ei velttoina. Avo-otteessa nainen antaa kämmeniensä levätä kevyesti - sormissa pieni koukku - miehen kämmenillä. Ei painavina, eikä toisaalta liian painottomina. Ranteet alhaalla. Suljetussa otteessa Kati neuvoi naisia liimaamaan vasemman kätensä kevyesti miehen oikeaan olkavarteen. Naisen vas käden kämmen asetetaan miehen olkapään taakse. Tästä Kati ei antanut periksi - tanssin lomassa hän kävi siirtelemässä seuraajien kämmeniä viejän olkapäältä tämän yläselkään. Katin mukaan naisen on tärkeä tuntea miehen vienti myös tämän selästä, etenkin kun astutaan rinnakkain suoraan eteen- tai taaksepäin.

Kumpikaan tanssija ei saa heijata käsiään ”musiikin tahtiin”, vaan kädet pidetään rennosti paikoillaan. Etenkin avo-otteessa innostunut fuskaaja saattaa herkästä vispata käsiin musiikin instiroimana.

Joitakin uusia kuvioita, joissa oudointa minulle oli kävellä rinnakkain seisten yhdessä taaksepäin. Mieleen palautui myös tuttu jalanheittokuvio, jossa nainen seisoo miehen oik kyljessä ja astuu oik jalalla tukevasti eteen (miehen peilikuvana), taivuttaa vartaloaan vastaliikkeeseen suoraan taakseen ja heilauttaa vas jalkansa eteen. Sitten nainen astuu vas jalalla taakse, taivuttaa vartaloaan suorana eteenpäin ja heilauttaa oik jalkansa taakse.

Katin fuskussa korostui rentous, leikkimielisyys ja hauskanpito. Ja hyvä syke sekä yhteistä tanssia tukeva parikontakti ja selkeät vientipisteet.

lauantai 1. kesäkuuta 2019

Askeleen hienosäätöä

Hanna Tuominen käytti tanssitreeneissä pitkän tovin selostaessaan, miten jalkapohja tulee rullata lattiaan. Tuntuu ehkä turhanpäiväiseltä hienosäädöltä, mutta kun kokeilin Hanna ohjeita, niin tuntui että askel rullaantui maahan saumattomammin ja maadottui tukevammin kuin aiemmin.

Seistessä vartalon paino on päkiöillä, ja mieluummin hieman isovarpaan ja kakkosvarpaan puolella, ei pikkuvarpaalla. Kävellessä astutaan enemmän jalkapohjan sisä- kuin ulkosyrjällä - ainakin mielikuvissa. Vakioissa eteenpäin astutaan kantapään kautta. Tarkoitus ei kuitenkaan ole tömäyttää maahan kantapään reunaa, vaan lattian kohtaa ensimmäisenä kantapään keski- tai etuosa, ei siis kantapään terävä ulkoreuna. Kun astutaan taaksepäin, ensimmäisenä lattiaan rullataan taas päkiä, ei varpaiden ojennettuja kärkiä.

Tanssissa kaikki lähtee jäntevästä keskivartalon tuesta. Vähintään yhtä tärkeää on hartia-alueen ja käsivarsien rentous. Rintojen yläpuolella ylläpidetään hyvää ryhtiä, mutta rentoutta, rentoutta  ja rentoutta. Vartalon kierrot lähtevät ylävartalon alaosasta - suoliluun harjojen ja kylkiluiden alaosan muodostamasta neliöstä - ei hartiaosasta.

Tämä on tosi tärkeää. Alkeistunneilla painotetaan jatkuvasti hyvän tanssiraamin tärkeyttä. Herkästi saattaa jäädä käsitys - kuten mm. minulle - että hyvä raami vaatii lähes kivikovan ylävartalon, johon myös käsivarret osallistuvat. Ekaa kertaa kuusivuotisen tanssiurani aikana satuin tunnille, jossa opettaja selitti selkeästi ja siten että minäkin äkkäsin, että hyvä raami ylläpidetään pääosin keskivartalon alaosasta ja tissien yläpuolisen ylävartalon ja käsivarsien lihasjännitys rentoutetaan, vaikka hyvä ryhti ja käsivarsien hyvä kannatus säilyy. Kiitos Hanna!

Kun pyörähdän käteni ali, kohotetun käden puoleinen hartiani pyrkii nousemaan. Vaikka käsivarsi nousee rennosti ylös (kyynerpää ei ylitä olkapäätä) - viejän ohjaamana - olkapää pidetään alhaalla.

Hannan tunnilta sain monia tervetulleita vinkkejä parempaan tanssivartaloon. Eikun lavoille treenaamaan.