Männistön treeneissä opettajamme Jyrki Keisala haastoi meidät tanssimaan tangoa ilman yhtäkään käännöstä tai kuviota eli vain askeltamaan tangoa, jota hän nimitti askeltangoksi. Jyrki halusi, että saamme konkreettisesti kokea, että tango voi olla vain (tai myös) läsnäolevaa kävelyä musiikin ohjaamana. Hyvä tango ei hänen mukaansa vaadi monimutkaisia kuvioita. Ja tähän opettajan näkemykseen yhtyivät ainakin lähes kaikki seuraajat :):)
Tunnin alkuun harjoitelimme tangokävelyä soolona. Askel lähtee tukijalalta, myös taaksepäin liikuttaessa eli seuraajalla. Jyrki kertoi, että askeleeseen saa enemmän tangon tuntua, kun ajattelee, että ponnistus lähtee tukijalan kantapäältä, ei päkiältä joka oikeasti eteenpäin astuttaessa irtoaa viimeisenä lattiasta. Tosiasiassahan tangoaskel ikäänkuin rullaantuu jalkapohjaa pitkin.
Eteen- ja taaksepäin astuttavat askeleet astutaan määrätietoisesti ja suoraan eteen tai taakse, ei epämääräisesti harottaen. Jokaisen askeleen pitää olla myös niin vakaa, että sekä viejä että seuraaja pystyvät halutessaan - tasapainon kärsimättä - pysäyttämään oman liikkeensä jokaiselle askeleelle, myös nopeille.
Sooloharjoittelun jälkeen asetuimme parin kanssa vakiotanssiasentoon ja viejä alkoi astella musiikkia kuunnellen hitaita ja väliin nopeita askelia eteen, taakse tai sivulle, mutta ei käännöksiä eikä kuvioita. Sen sijaan stop- ja täp-askeleet olivat sallittuja, rytmin muutokset ja painon vaihdot jalalta toiselle jopa toivottavia. Tarkoitus oli että pari löytää yhteisen, hyvältä tuntuvan tavan tanssia ja tulkita soitettavaa musiikkia. Ja yrittää saada jopa vastavuoroisuutta vientiin siten, että myös viejä kuuntelee seuraajaa herkällä korvalla ja aistii, koska tämä haluaa esim. hidastaa, nopeuttaa tai pysäyttää yhteistä tanssia. Jyrki vakuutti, että tämä on mahdollista, kunhan viejä ei nukuta seuraajaa pitäytymällä vain tutussa ja ennalta-arvattavassa HHNN-rytmissä ja kun sekä seuraaja että viejä ovat molemmat koko ajan hereillä ja vahvasti läsnä.
Tuntui että me onnistuimme, sillä tangokappaleen loputtua Jyrki sanoi että läsnäolon tunne lavalla selvästi voimistui ja tunnelma sähköistyi kivasti. Askeltango tuntui hyvältä ja rauhoittavalta sekä nautittavalta ja läsnäolevalta, eikä yhtään pitkävetiseltä. Yksi kokenut seuraaja kertoi, että hän on tanssinut yhden parhaista tangoistaan astumatta askeltakaan. Tähän minun taitoni ei vielä riitä :):)
Pääasiassa koin seuraavani herkästi viejää, mutta en osannut vielä ottaa väliin viejän roolia enkä kokenut että viejäni olisi sitä ”pyytänyt”, kuten Jyrki toivoi. Ehkä senkin aika vielä koittaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti