torstai 31. elokuuta 2017

Hidasta valssia Mummin matkassa

Tykkään tosi paljon hitaasta valssista, joskin sitä harvoin mahtuu tanssimaan lavoilla niin leveästi kuin toivoisi. Treeneissä voi yrittää revitellä sydämensä kyllyydestä - ja luvan kanssa. Parhaimmillaan viejävetoista, unenomaista ja lennokasta menoa. Herkkää ja haaveilevaa.

Mummin matkassa -blogiin olen kirjoittanut hitaan valssin treeneistä 15 postausta, jotka löytyvät alla olevista linkeistä:

Hidas valssi
Valssia Valasrannassa
Tanssiin hurahtaneet
Susan valssiaskel
Valssaten
Askel valssiin
Littoisten lava
Takas lavalle
Vaivaton valssi
Valssia
Valssiin vie
Tanssia Turussa
Valssia viiveellä
Hidasta valssia
Valssi virkistää
Valssia jatkossa
Valssia jatkossa II
Valssista rumbaan

maanantai 28. elokuuta 2017

Foksin kertausta

Kesän jälkeen Helsingin tanssikurssien (täällä) sunnuntaitreenit alkoivat jälleen Puotilan työväentalolla - Kimmo Luukkosen vetämänä. Kimmo on innostava, selkeä ja vahvasti läsnä oleva opettaja - tykkään edelleen kovasti. Kimmo ja hänen assistenttinsa Ida ohjeistavat oppilaita treenien aikana myös henkilökohtaisesti korjaten heidän asentojaan ja liikeratojaan.

Eilen Kimmo kertasi lavafoksin vartalon kiertoja ja yksinkertaisia rytmirikkoja. Perusasioita, jotka nyt hieman kokeneempana on helpompi omaksua kuin tanssitaipaleen alussa. Alkuopetuksessa pelkkä askelten opettelu vei kaiken huomioni, ja vartalon kierrot tuntuivat ylivoimaisen vaikeilta toteuttaa yhdessä askelten kanssa.

Nyt hitaiden askelten vastakierrot tuntuivat ensi kertaa luonnollisilta. Aloittaessaan oikealla jalalla taakse nainen kiertää siis oikeaa ylävartaloa eteen eli sen käden puoleinen kylki, joka on kiinni miehen kädessä (oma muistisääntöni:) Ja kun vasen jalkaa astuu taakse, vasen kylki kiertyy eteenpäin. Kun pari astuu nopeat sivuaskeleet oikealle sivuviistoon naisen oikea ja miehen vasen kylki venyvät, ja vasemmalle astuttaessa päinvastoin.

Muista baunssi - eteenpäin astuttaessa ensin kantapää maahan lähes suorilla polvilla (hii-), minkä jälkeen rullataan koko jalkapohja ja niiaus polvista (-das). Hii-tavun ja -askeleen voi ottaa hieman pitkitettynä. Ja vartalokontakti!

Helppo rytmirikko: Nainen oik jalalla taakse ja vas jalka painottomana tämän viereen (hidas), vas jalalla sivulle (nopea) ja oik jalka tämän viereen (nopea). Tämän jälkeen vas jalka taakse ja oik jalka painottomana viereen (hidas), oik jalka sivulle ja vas jalka tämän viereen (nopea, nopea). Voi jatkaa halutun määrän. Samat askeleet sopivat hyvin mm. nurkkakäännökseen. Kolme askelparia ja kun mies on astumassa vas jalalla eteen, hän voi halutessaan palata normaaliin askellukseen. Tässä valssia muistuttavassa käännöksessä baunssi jää lähes kokonaan pois ja vartaloa taivutetaan valssin tavoin. "Valssikäännökseen" voi lisätä myös eteen- ja taaksepäin taivutuksia eli rollausta.

Ja keinukäännös: Nainen astuu normaalisti kaksi hidasta taakse aloittaen oikealla. Tämän jälkeen mies astuu nopean keinuaskeleen aloittaen vas jalalla - täppää varpaillaan taaksepäin nojaten - ja palauttaa painonsa paikallaan odottavalle oik jalalle. Nainen seuraa eli astuu taakse oik jalan varpaille ja palaa nopeasti takaisin vas jalan päälle. Liike jatkuu naisen astuessa oik jalalla eteen (hidas), vas jalalla eteen (hidas) ja tavalliset nopea,nopeat etuviistoon.

Foksissakin nopeat askeleet voi tehdä ohiaskelina, kuten tangossa. Joko normaaleilla foksin nopeilla askelilla tai kevyesti hypähdellen - edellyttäen että mieskin hyppii.

Tanssiessani Kimmon kanssa hän sanoi minulla olevan hyvä ja rauhallinen vartalokontakti, mutta voisin yrittää rentouttaa ylävartaloani vielä enemmän - ikuinen murheenkryynini. Ida huomioi seurattuaan tanssiani sivusta, että taaksepäin astuessani minun tulisi työntää askelta vielä selkeämmin etummaisen jalan kantapäällä.

Keskitason tunti, jolla kaikki osallistujat olivat vähintään keskitasoa. Tasaparit, kuten aina Helsingin tanssituntien kursseilla - sen takaa Markun hoitama ennakkoilmoittautuminen.

Kaikenkaikkiaan kiva kolmetuntinen. Olenkin jo ilmoittautunut lähes jokaiseen Kimmon sunnuntaitreeniin jouluun asti. Jotta varmasti mahdun mukaan :):)

torstai 24. elokuuta 2017

Kansallispuku kutsuu

Olin keskiviikkona kolmannen kerran Merimelojien majalla ja tykkäsin - ihmisen kokoinen lava paraatipaikalla meren päällä. Tanssijat saavat musiikin lisäksi nauttia ikkunoiden edessä aukeavasta merestä, lahdessa sukeltelevista vesilinnuista, rannassa lähtöä ja paluuta tekevistä kanooteista ja kilpasoutuveneistä sekä illan edetessä myös auringonlaskun punaamasta taivaasta. Ja minun iltani kruunasin tietenkin se, että sain tanssia!

Eilen tansseja tahditti viisihenkinen Rytmikonkarit, joka soitti paljon humppaa, polkkaa ja jenkkaa. Kuten odottaa sopiikin, kun Merimelojien tanssit järjestää Helsingin Kansantanssin Ystävät (täällä).

Lavatanssikursseilla olen toistaiseksi jättänyt perinteiset kansantanssit väliin, lukuunottamatta yhtä polkka- ja yhtä humppatreeniä. Polkan poljento tuntui vaikealta (täällä), mutta kävelyhumpasta nautin (täällä).

Kun orkesteri soittaa humppaa, polkkaa tai jenkkaa, minusta tuntuu välillä vaikealta erottaa niitä toisistaan - hävettää edes tunnustaa. Mutta näin oli lavatanssienkin kohdalla, ennenkuin aloin aktiivisesti opetella tanssimista. Minun oli aiemmin vaikea erottaa jopa valssia tangosta - mikä nyt tuntuu uskomattomalta. Ja tapahtuihan eilenkin, että tutun viejän kanssa arvuuttelimme, oliko alkava kappale foksia vai tangoa - onneksi tanssiopemme vihjasi, että kyseessä on "hitaat" - tuo kaiken nojailun kattava outous (täällä).

Ehkä jos lähtisin humppamusiikin rytmissä rohkeasti askeltamaan, oikeat askeleet löytyisivät itsestään. Jollakin tasolla niin humpan, polkan kuin jenkankin rytmi ja askellus on sisälläni, vaikka en niitä vuosiin ole tanssinutkaan. Kouluaikanani tyttöjen voimistelutunnilla opetettiin ja tanssittiin tyttöpareina kansantansseja. Jo silloin tykkäsin. Sieltä menneestä se nousisi, se poljenta - lihasmuistista, tietoisuuden ohittaen.

Tanssien jälkeen kävi mielessä, että voisihan sitä mennä kansantansseja oikein opettelemaan muiden kansantanssijoiden kanssa. Netistä vähän katselin, mutta ainakin kaikki Kansantanssin Ystävien tanssiryhmät näyttävät olevat tarkoitettu aiemmin tanssineille, ja muiden tahojen aloitusryhmät on suunnattu lähinnä nuorille. Mummin täytynee tyytyä muistelemaan 1960-luvun jumppatuntien oppeja - ja toivoa osaavaa ja kärsivällistä viejää.

Mutta kun kaapissakin olisi Äitimuorin äidin eli 1890-luvulla syntyneen Alma-mummin Kymenlaakson puku päähineineen ja kenkineen ehjänä ja sopivana odottamassa :):)

tiistai 22. elokuuta 2017

Fusku sujuu

Maanantaina fuskun alkeisjatko/jatko-treenit Malmilla. Kesähintaan eli kolme tuntia kympillä, joten väkeä riitti tuvan täydeltä. Toisin kuin monena aiempana kesämaanantaina (täällä) paikalla oli lähes yhtä paljon naisia ja mehiä. Joten mummikin sai tanssia tukka märkänä ja hiki puserossa.

Pitkästä aikaa kolmen tunnin jälkeen kävi mielessä, että olisin voinut hellittää jo kahden tunnin jälkeen - oli niiiin kuuma. Mutta kun oli niiiin kiva tanssia. Osa viejistä oli nuoria eli alle nelikymppisiä - nuoria mummin mittapuun mukaan - ja pyöritti naisia omiin kuvioihinsa omalla reteällä tyylillään ja hurjalla sykkeellä. Kivaa, mutta jonkun vauhtikiemuran olisin voinut jättää väliin.

Pirjo ei ollut paikalla, vaan opettamassa oli Martti Lång naisassarin kanssa. Tuttuun tapaansa Martti luritti uusia kuvioita vauhdilla. Onneksi lähes kaikki viejät pysyivät hyvin hänen vauhdissaan. Tosin open valitsemat fuskukappaleet olivat useimmat makuuni liian nopeita, ja uudet kuviot menivät helposti hässäämisen puolelle. Tykkään hitaammasta menosta - silloin ehtii paremmin omaksua opetukset ja välillä jopa leikitellä parin kanssa.

Neljän treenivuoden jälkeen voin viimein sanoa, että fusku sujuu kuin leikki, ja tuo iloa, nautintoa ja hikipisaroita. Hoitaa samanainaisesti mieltä ja kroppaa.

torstai 17. elokuuta 2017

Foksia Mummin matkassa

Foksi - nopeana ja hitaana - on yksi lempparini. Ja onneksi foksiin sopivaa musiikkia soitetaan usein tanssipaikoilla, ja halutessaan sitä voi tanssia lähes kaikkeen musiikkiin.

Keskiviikkona Merimelojien majalla sain tanssia monta nautittavaa foksia - sekä nopeita ja ilakoivia että hitaita ja tunteellisia. Hyvä perustanssi, jota voi ihanasti sekoitella fuskun kuvioiden kanssa - kuten Majalla kokeneemmat parit näyttivät.

Mummin matkassa -blogiin olen kirjoittanut kymmenen juttua foksitunneista, ensimmäisenä vanhin ja viimeisenä uusin:

Hitaampaa foksia
Perusfoksia
Hitaat - täh?
Kettutanssi
Foksaten
Foksivinkkejä
Lisää fokstrottia
Tanssia tunteella
Hidasta foksia
Hikinen foksi-ilta 

maanantai 14. elokuuta 2017

Sunnuntaina Pavilla

Tanssitaipaleeseeni mahtuu kolme oikeaa tanssikertaa Pavilla - hyvin ja huonoin jälkimauin (täällätäällä ja täällä), ja Maijan torstaisia kesätreenejä sitäkin useampi.

Tanssitutuilta olen ymmärtänyt, että Pavin illat erottuvat selkeästi toisistaan: keskiviikot on varattu "nuorille" - lainausmerkeissä koska tanssipiireissä nuori tarkoittaa alle 50 vee, perjantait menojaloille ja sunnuntait eläkeläisille. Aiemmat pavikokemukseni ovat olleet keskiviikkoisista "nuortenilloista", joten eilen päätin kokeilla eläkeläisten sunnuntaita, jonka alkamisaikakin on vanhuksille justeerattu. Tosin ainakin aikansa puolesta viideltä alkavat ja kymmeneen mennessä loppuvat tanssit sopivat hyvin myös maanantaina töihin meneville.

Olin Pavin portilla heti viideltä, ja täyttä jo oli. Väkeä tippui lisää seitsemään asti ja ensimmäiset alkoivat lähteä heti kahdeksan jälkeen. Tanssilattialla mahtui mukavasti tanssimaan ja etenkin kasin jälkeen tilaa olisi ollut vaativimmillekin pyörähdyksille. Illan staran Anita Hirvosen ääni kesti ihmeen hyvin kaksi perättäistä settiä ja lopun aikaa lavabändi Strada soitti mukavasti tanssittavaa musiikkia.

Neljännellä pavireissullani osasin jo ottaa vähän rennommin. Paikkahan oli tanssitreeneistä tuttu, ja uskalsin luotaa siihen että ainakin pari tanssia pääsen illan aikana pyörähtämään. Ja tulihan sitä tanssittua ihan sopivasti. Miehet tanssittivat ja vaihtoivat naisia kiitettävästi, mutta naistenhaulla vasta sutina kävi ja lähes kaikki miehet haettiin parketille.

Lauantaisen ukkosmyrskyn jälkeen sunnuntai-ilta oli sopivan viileä tanssimiseen. Ja iltaunisen iloksi kotiin ehti heti iltauutisten jälkeen.

sunnuntai 13. elokuuta 2017

Läsnäolo tanssissa

Tanssista nauttii enemmän, kun yrittää ja välillä onnistuukin olemaan "läsnä" tanssiessaan - rauhoittumaan lyhyeen tanssihetkeen ja keskittymään kulloiseenkin tanssipariinsa.

Läsnäolo tuntuu olevan tämän kesän teema, eikä hullumpi teema olekaan. Asiasta on kirjoittanut niin Hanna Tuominen kuin Jyrki Keisala paritanssiaiheisissa blogeissaan. Hanna antaa heinäkuisessa kirjoituksessaan hyviä vinkkejä hyvään seuraamiseen otsikolla Mistä on hyvät seuraajat tehty? (täällä) ja Jyrki laajentaa teemaa otsikolla Oltaisiinko vain tässä ja halattaisiin? Paritanssista ja läsnäolosta (täällä). Jokaisen paritanssijan kannattaa lukea molemmat kirjoitukset.

Naisena ja tanssijana pääsääntöisesti seuraajan roolissa olevana luin tarkasti etenkin Hannan vinkit. Hanna korostaa, että yhteinen hyvä tanssikokemus on myös seuraajan vastuulla - viejästä riippumatta. Eli osaava ja läsnäoleva viejä ei riitä, vaikka se seuraajasta tuntuukin ihanalta. Kun muistaisin, että viejästä osaava ja läsnäoleva seuraaja tuntuu varmaan yhtä ihanalta ja edistää hänen vientitaitoaan ja -haluaan.

Mitä sitten tarkoittaa läsnäoleva seuraaja? Samaa kuin yleensä läsnäolo toiselle ihmiselle. Näkee, kuulee ja tuntee toisen. Ei luokittele, oleta tai katso ohi. Ei pelkää. Ei pienennä tai suurenna itseään tai toista.

Minulle läsnäolon tunne tanssissa on tärkeämpi kuin tanssitaito, sukupuoli, ikä tai ruumiinrakenne. Tanssiuran alussa olevana vanhana naisena olen nauttinut tanssista niin miehen kuin naisen, niin ensikertalaisen kuin konkarin, niin nuoren kuin vanhan, niin lihavan kuin laihan kanssa. Minulle ilon ja nautinnon yhteiseen tanssiin tuo itsensä ja toisen hyväksyminen - molemminpuolin.

Minä saatan arastella ja pienentyä taitavan tanssijan kanssa, koska itse oletan että hän ei varmaan oikeasti haluaisi tanssia kanssani. Välillä myös kuvittelen että viejä vieroksuu kömpelyyttäni tai ikääni, koska itse saatan harmittella tai hävetä niitä. Ja täytyy myöntää, että joskus itse hermostun osaamattomaan viejään, mutta pääosin vain silloin, kun koen että viejä luulee itsestään liikoja. Mutta noissakin tilanteissa voisin hahmottaa, että myös minä vaikutan tanssiimme.

Maijan assarina toimiva Timo Klemola antoi eräällä tunnilla toimivan vinkin hyvään seuraamiseen: "Asetu rauhassa viejän syliin." Jotta voi henkisestikin asettua toisen "syliin", toinen täytyy nähdä positiivisena, hänet täytyy hyväksyä ja häneen täytyy luottaa. Tällöin "sylissäolija" haluaa seurata viejän liikkeitä ja ohjausta ja uskaltaa vaikuttaa tanssiin omilla mausteillaan.

Syntyy kahden ihmisen yhteinen tanssi.

lauantai 12. elokuuta 2017

Fuskua Mummin matkassa

Tykkään fuskata ja osaan fuskua aika hyvin. Seuraaminen ja uusien kuvioiden oppiminen on nykyään helppoa. Mummin matkassa -blogiini ehdin kirjoittaa monta fuskupostausta, jotka alla vanhimmasta uusimpaan.

Tanssin hurmaa
Veikeä fusku
Tanssin taikaa
Tanssia Pavilla
Muistijälkiä
Fuskun kuvioita
Fuskausta
Fuskua  Pavilla
Fuskun vaste
Fuskua leikiten
Fuskun taitajia
Fuskun jekkuja
Fuskaten
Spinnaa fuskussa
Kuuskymppiset tanssii
Ruuhkaista fuskua

torstai 10. elokuuta 2017

Mukavaa Majalla


Kesäkeskiviikkoisin Helsingin Kansantanssin Ystävät järjestää lavatanssit idyllisellä Merimelojien majalla (täällä). Kesä- ja elokuussa paikalle kannattaa tulla tuntia ennen tansseja eli kuudelta, sillä silloin tanssinopettaja Pirjo Kärnä opettaa lavatanssien alkeita tanssikouluista tuttua parinvaihtoa noudattaen.

Eilen uskaltauduin paikalle. Tosin myöhässä, sillä Meilahden rannasta oli yllätyksekseni tosi vaikea löytää parkkipaikkaa. Ilmeisesti poikkeuksellisen lämmin ja kaunis ilta oli kerännyt tienoolle tavallista enemmän ihmisiä.

Tunnin fuskuopetukseen osallistui kymmeniä innokkaita tanssijoita. Osa tuttuja Malmin työväentalolta, mutta useimmat vieraita naamoja, pääosin 50-70 -vuotiaita naisia ja miehiä. Pirjo opetti fuskun perusaskelta, joten minulle ei mitään uutta. Kiva kuitenkin pyörähdellä uusien tanssijoiden kanssa ennen varsinaisia tansseja - pahin jännitys tasaantui.

Seitsemältä alkoivat oikeat tanssit ja kuten Majalle kuuluu elävän orkesterin tahdittamana. Kolmehenkinen Antero Ketosen yhtye soitti tanssipaikkojen tavan mukaan alkajaisiksi valssia - jatkaen foksilla, tangolla, rumballa ja humpalla jne eli illan aikana sai tanssia kaikkia lajeja.

Merimelojien maja on sopivan pieni ja intiimi - joskin hikinen - tila ja sopii oivasti ensimmäisiin tanssilavakokeiluihin, etenkin vanhemmille tanssiharrastuksen aloittelijoille. Paikalla oli paljon keskenään tanssivia pariskuntia, joten en ehkä olisi saanut montakaan varvia tanssia, ellei joukkoon olisi eksynyt jokunen tanssituttu Pirjon ja Maijan treeneistä. Onnekseni ja ilokseni sain tanssia lähes koko illan. Vessassa tapasin kivan oloisen ja kauniin naisen, joka oli lähtemässä kotiin "kun kukaan ei ole koko iltana hakenut". Olisi saattanut olla minunkin kohtalo ilman tuttuusetua.

Erityiskiitos nurkan pienelle kahvipisteelle, josta sai pikkurahalla maittavia kinkku-juusto - ja lohileipiä, karjalanpiirakoita ja makeita herkkuja. Ja ilmaiseksi vettä, jota illan aikana näytti kuluvan tonkkakaupalla. Ulkovessoissa riitti niin saippua kuin paperikin, eikä jonoja.

Mukava ja rento tanssituokio lämpimässä ja tyynessä elokuun illassa.

keskiviikko 9. elokuuta 2017

Tykästyin humppaan

Kesällä kokeilin Helsingin Tanssikursseilla (täällä) kävelyhumppaa. Tanssiope Kimmo Luukkonen ohjeisti liikkumaan kuin satavuotias "juoksisi" maratonia eli lönkötellen ja polvista joustaen - letkeästi, laiskasti ja rennosti. Musiikkia kuunnellen - eteenpäin kanta-askelilla ja taaksepäin päkiöiden kautta. Paino etupainotteisesti päkiöillä ja liikkeen suunta eteenpäin "kohti jäätelöautoa" - Kimmon kivaa huumoria.

Nainen aloittaa astuen oik jalalla taakse, ja yleensä lasketaan neljään. Tarkoitus on kiertää vartaloa askelten tahdissa vastakiertoon eli kun nainen astuu oik jalalla taakse hänen oik ylävartalonsa kiertyy eteenpäin jne. Viejä voi laskea vas kätensä (jossa myös naisen käsi) alas lantion viereen ns. juna-asentoon, jolloin kädet voivat heilua edestakaisin tanssin tahdissa.

Viejä voi avata naisen neljännellä askeleella oik kyljelleen, minkä jälkeen nainen lähtee eteenpäin oikealla ulkojalalla. Asento hieman mieheen päin eli ei kokonaan auki, ja askeleet astutaan pienellä niiauksella kääntäen ylävartaloa ulkojalalla astuttaessa hieman miestä päin, ei voimakasta heijaamista. Mies voi ohjata naisen kyljeltä toiselle, jolloin nainen lähtee miehen puoleisella jalalla (yks,kaks,kol) ja palaa samoin kolmella askeleella. Viejä voi myös ohjata naisen kahden kylkiaskeleen jälkeen eteensä vartalokontaktiin ja heti takaisin sivulle tai pyöräyttää naisen takaisin tämän käden alitse.

Kiva, helppo ja leikkisä tanssi, jossa ei tarkkoja sääntojä. Yllättäen tykkäsin tosi paljon.

maanantai 7. elokuuta 2017

Boogie Tour

Tommi ja Pirjo Koivulan buggin kesäkiertue (täällä) piipahti tänään Vantaan Pavilla - neljä tuntia buggia alkeista jatkotasoon. Eka tunti alkeita, toka alkeisjatkoa ja kaksi viimeitä jatkoa. Minä jätin viimeisen tunnin suosiolla väliin - Muru odotti kotona pissattajaa.

Paikalla oli paljon innokkaita oppijoita - sekä ensikertalaisia että konkareita. Vähitellen ja pikkuhiljaa bugg alkaa purra mummoonkin. Seuraaminen sujuu ja uudet kuviot opin aika helposti, mutta jotain menostani vielä uupuu.

Koivulat opettivat vuorotellen antaen vinkkejä niin viejille kuin seuraajillekin. Tosin vitsipuoli oli yksinomaa Tommin vastuulla. He korostivat, että buggissa joka askel astutaan erikseen ja jokaiseen askeleeseen käytetään yhtä pitkä aika. Taka- ja etuaskeliin viedään koko vartalon paino "suorassa linjassa". Nainen pysäyttää askeleensa/liikkeensä vasta kun mies antaa vastemerkin. Mies ohjaa naista vartalollaan, ei käsillään - vaste ykkös- ja kolmostahtiin toki sykkii käsien kautta ja pyörähdyksiin ohjauksissa kädet ovat tarpeen.

Pyörivässä buggissa nainen astuu kolmosella oikealla jalalla vas sivuviistoon kääntäen päkiöillä (vaikka koko jalkapohja on maassa) kroppansa miestä kohti, minkä jälkeen lyhyt nelonen vas jalalla oik jalan viereen. Vaikka rytmi jammaa koko vartalossa, käsien on tarkoitus pysyä paikoillaan eikä liikkua ylös/alas- eikä taakse/eteen-suunnassa.

Tommi tanssi opetuksen lomassa miesten vaihtoringissä, jolloin kukin nainen ehti vuorollaan saada häneltä henkilökohtaista ohjausta. Hienoa! Minua Tommi kehoitti rentouttamaan olkavarteni viennissä, jolloin käsiin tulee enemmän buggiin kuuluvaa joustoa. Tanssi tuntuikin paremmalta, kun välillä äkkäsin miten sen saan toteutettua.

Kivat opet ja rento fiilis!

lauantai 5. elokuuta 2017

Rumbaa Mummin matkassa

Tykkään sikana rumba-bolerosta. Mutta vakiotanssifanina latinalaistanssien sensuelli lantiokahdeksikko tuottaa harmaita hiuksia. Jyrki Keisalan tekniikkapainotteiset tunnit Vantaan Myyrmäessä (täällä) ovat auttaneet asiassa, vaikka vielä ollaan hakusessa - mutta toivon kanssa.

Alla linkkejä vanhoihin rumba-postauksiini Mummin matkassa -blogissa vuosilta 2015-17 etenevässä järjestyksessä vanhimmasta tuoreimpaan:

Ihana rumba
Muistijälkiä
Buggia ja rumbaa
Rumbataanko
Takas lavalle
Vielä rumbasta
Tanssia tunteella
Rumba walks - eka
Cucaracha
Rumba räpeltää
Rumba walks - toka
Rumba rulaa
Valssista rumbaan

perjantai 4. elokuuta 2017

Fuskun jatkot

Kesätorstaisin Maija Astikainen (täällä) vetää paritanssin jatkoryhmiä Pavilla - ja talvella Käpylässä. Maijan kursseilla jako alkeis- ja jatkoryhmiin pitää aika hyvin kutinsa ja jatkotuntien tanssijat pääosin hallitsevat kyseisen tanssilajin alkeet. Uusia jekkuja ja kuvioita on kiva opetella samantasoisessa porukassa.

Vielä pari vuotta sitten himmasin menoa fuskun jatkoryhmiin, vaikka fusku oli tanssi jota osasin silloin parhaiten. Kerran yritin, ja se jäi pitkäksi aikaa ainoaksi jatkoryhmä-kokemuksekseni. Kyseinen kerta syöpyi unohtumattomasti mieleen, sillä sekosin heti ensi kuvioissa ja unohdin kaiken oppimani - ja lähdin lyötynä kotiin ensimmäisen oppitunnin jälkeen. Nykyään pärjään hyvin ja jopa nautin fuskun jatkotreeneissä. Myös hitaan valssin jatkoissa pärjään, mutta tangossa ja rumbassa pysyn vielä suosiolla jonkin aikaa alkeisjatko-tasolla. Ja chachassa ja buggissa haastetta riittää jopa alkeisryhmissä.

Eilen siis fuskattiin kolme hikistä tuntia. Nautin ja osasin. Ja opin uusia kivoja kuvioita - helposti. Rytmirikotkaan eivät tuottaneet vaikeuksia. Pitkästä aikaa molemmat väliajatkin sain tanssia hyvän viejän kanssa. Kivaa!

Vanha tuttu, joka aina haluaa antaa parannusvinkkejä tanssiini, huomautti että voisin vatkata käsiä vähemmän tanssiessani. Rauhoittaa kädet tarjottimelle miehen ohjaukseen. "En arvostele, mutta annan vaan vinkin." Usein hänen vinkkinsä ovat osuneet oikeaan. Pitääpä siis ottaa tästäkin vinkistä vaari, sillä käsivatkaus pitänee paikkansa.

Kiva, riehakas ilta. Sain tanssia ja nauttia.

torstai 3. elokuuta 2017

Chachaa Mummin matkassa

Vanhoja Mummin matkassa -blogin tanssipostauksia selaillessani huomaan että taidan olla vakiotyttöjä eli vakiotanssien harjoittelu on kiinnostanut enempi kuin latinot. Vaikka molemmista tykkään, postauksia löytyy enemmän vakiotansseista - mitä nyt joka väliin pukkaa juttua lempilapsestani eli fuskusta.

Chachasta Mummin matkassa -blogista löytyy vain viisi postausta, joiden linkit ovat alla järjestettynä vanhimmasta uusimpaan.

Napakka chacha
Chachan askelluksesta
Jutan chacha
Tanssin lyömä
Letkeää menoa?

keskiviikko 2. elokuuta 2017

Valssia vauhdilla

Päätin heinäkuisen vauhdikkaan Turku-reissun (täällä) hitaaseen valssiin Littoisten lavalla Sekahaun (täällä) Antti-Villen ohjauksessa. Keskitason tanssitreeneissä oli tällä kertaa naisvalta, joten joka toisen tanssin ajan seurasin lavan reunalta treeniparien menoa. Osan ajasta tosin harjoittelin askelia yksikseni, mutta välillä pysähdyin vain tiirailemaan tanssijoiden jalkoja.

Sivustakatsojana yllätyin, kun pari viejää, joiden viennissä tunsin tanssivani "väärin" ja jotka saivat minut tuntemaan itseni huonoksi tanssijaksi, askelsivat itse oudosti ja ennemmin rehvakkaasti kuin taidokkaasti. Ehkä en itse ollutkaan ainut joka "ei osannut". Ja ne viejät, joiden viennissä tunsin tanssivani kevyesti ja "taitavasti", askelsivat pehmeästi ja kulloisenkin tanssiparinsa huomioiden - pääosin toki tuttuja peruskuvioita, mutta ah niin aistikkaasti ja rauhallisesti.

Mutta mitä valssista? Antti-Ville painotti, että hitaan valssin pitkät askeleet syntyvät lennokkaasta vartalon kierrosta - ensimmäisen askeleen vauhti purkautuu pitkään toiseen askeleeseen, jota edesauttaa päkiällä astuttava kakkosaskel. Pitkät askeleet ovat vaikeita arkitansseissa, mutta treeneissä niihin voi pyrkiä.

Tutustuin myös ekaa kertaa termeihin naisen outside turn (pumpulikäännös?) ja inside turn - itse käännökset ovat aiemmasta osapuilleen tuttuja. Jälkimmäisesä (inside turn) nainen kääntyy miehen edessä vastapäivään miehen ohjatessa kääntämällä vas kädessään oleva naisen oik käsi parin väliin eli miehestä katsoen oikealle. Antti-Ville opetti sekä oikean että vasemman käännöksen alun (yks,kaks,kol) jälkeen tehtävän inside turn -käännöksen, joista vasemman jälkeen tehtävässä nainen pyörii enemmän.

Kiva ilta ja lavatanssiin sopiva viileä ilma.

tiistai 1. elokuuta 2017

Buggaa Malmilla

Bugg ei vieläkään nappaa. Jatkan kuitenkin sinnikkäästi harjoittelua. Saas nähdä, voiko mummi senkin askelluksen vielä oppia. Monta tanssia ja rytmiä olen viime vuosina peräksi antamattomalla harjoittelulla oppinut, joten uskoisin bugginkin ajanmittaan kesyyntyvän.

Maanantaina olin Pirjon bugg-opissa Malmilla, jossa tanssinäytteistä vastasi assari-Maikki Pirjon hoitaessa puhepuolen. Pirjon polvi oli operoitu eikä se vielä kestänyt kolmetuntista rehkimistä. Mutta opettajien yhteistyö pelasi hyvin ja pyörivän buggin uusia kuvioita tuli roppakaupalla.

Seuratessani vapaavuoroilla muiden naisten menoa vain harva naisista näytti osaavan buggin niiaavan, maata viistävän ja lantion alla pysyvän askelluksen. Kymmenien treenaajien joukossa näkyi korkeintaan viisi naista, joiden menoa kadehdin. Joten astunta taitaa olla outo muillekin. Eikä miehissäkään ollut monta todellista osaajaa...

Pirjon mukaan nainen askeltaa omaa askeltaan yks,kaks,kol,nel-rytmillä miehen sekoillessa mielensä mukaisesti. Eli miehen askel etenkin kuvioissa on aika vapaa, jopa paikallaan junnaava. Buggissa ei ole spin-pyörähdyksiä, vaan pyörähtäessäänkin nainen astuu selkeästi kaikki neljä askelta. Käsiote on kokoajan kevyt. Vain sormenpäät koskettavat hellästi toisiaan - vastetta unohtamatta.

Bugg on swing-tanssi, jota voi tanssia riehakkaan iloisesti tai halutessaan myös tunteikkaan aistillisesti - musiikista, tilanteesta ja parista riippuen. Eilisissä treeneissä pari taitavaa buggaajaa tanssi yhteen eksyessään rentoa ja aistillista buggia toisistaan energiaa saaden. Katsojakin nautti ja aisti tanssijoiden välisen yhteyden.