Sylitanssit

Maijan torstain teemana oli sylitanssit, joiksi hän kutsui hidasta valssia, foksia, bluesia ja ns. slovareita. Eli taas tanssittiin jo tuttuun tyyliin (täällä) ensin kaksi soittoa yhtä tanssia, seuraavat pari soittoa toista ja seuraavat kolmatta tanssia - toki vaihtaen tanssiparia soittokappaleiden aikana tavallisten tanssitreenien tapaan. Kurssilaisilta vaadittiin enemmän keskittymistä, kun hitaan tunnelmallisen slovarin jälkeen saatettiin hypätä esim sähäkkään nopeaan foksiin. Mutta useimmilta vaihto sujui ilman ongelmia.

Maijan apuna olivat taas taitavat Timo ja Petra. Tanssin tiimellyksessä paljastui, että treenaajien joukossa olivat myös Timon ja Petran vanhemmat. Oli ilo saada tanssia Petran isän pehmeässä ja osaavassa viennissä, vaikka alkuun askeleeni hänen kanssaan tyystin sekosivat kun sulattelin tätä yllättävää sukulaisuussuhdetta.

Hitaassa valssissa ei torstaina ollut uutta. Joskin itselleni selveni, että naisen kädenalitus lähtee parhaiten liikkeelle oikean käännöksen alun jälkeen, jolloin miehen selkä ja naisen rintamalinja ovat menosuuntaan. Nainen astuu ykkösaskeleen suoraan miestä kohti ja kakkoskolmosella pyörähtää miehen ohjaamana oman kätensä alitse joko myötä- tai vastapäivään. Lopussa naisella on selkä ja miehellä rintamalinja takaisin menosuuntaan. 

Maija kertasi lyhyesti amerikkalaisen valssin askelta. Mies aloittaa astuen oik jalallaan eteen ristiin. Nainen astuu vas jalallaan ristiin oik jalkansa taakse (yks), jatkaa oik jalalla oik sivulle (kaks) ja kääntyy astuen takaisin vas jalalleen (kol). Tärkeää on että kakkosaskeleen jälkeen taaksejäänyttä vas jalkaa ei vedetä oik jalan viereen, vaan jalat pysyvät auki ja kolmoselle astutaan lähes samalle paikalle kuin ykkösaskel astuttiin. Askelilla on tarkoitus edetä, joten naisen on pidettävä huolta, ettei hän jää tamppaamaan paikoilleen. 

Hitaasta ja nopeasta foksistakaan ei uutta. Blues-tanssista Maija muistutti, että blues kuuluu hitaisiin tansseihin ja perusaskellus on sivulle hidas-tap, takaisin hidas-tap ja neljä nopeaa menosuuntaan mieluiten ohiaskelina. 

Vaikeinta kaikille illan tansseista tuntui olevan slovareiden eli ”hitaiden” tanssiminen. Timo korosti yhteistä tunnetta ja hyvää tanssiraamia. Tunneyhteyttä edistää, jos/kun uskaltaa tai viitsii ennen tanssiin lähtöä rauhoittua ja katsoa pariaan silmiin, eikä tanssin tiimellyksessäkään silmiin katsominen - välillä - ole kiellettyä. 

Timo neuvoi viejiä ”hitaissa” tanssimaan ennemmin laulajan melodian ja sanojen aikaansaaman tunteen kuin musiikin rytmin mukaan. Timo kertoi itse aloittaneensa etsimään ”hitaiden” tanssien luonnetta astuen/tanssien pelkkiä hitaita askelia - maltilla ja tunteella - maadoittaen jokaisen askeleen. Hän suosittikin viejiä astumaan enemmän hitaita kuin nopeita askelia ja enemmän ohiaskelia kuin kohtiaskelia - vahvalla tukijalalla ja selkeällä painonsiirrolla. Ja muistamaan, että näennäisestä hitaudesta huolimatta vartalon liike ei ”hitaissa” koskaan pysähdy. Tätä edistää se, jos seuraaja täydentää ja jopa jatkaa viejän aloittamaa liikerataa omalla vartalollaan esim. kahdeksikkoa tehtäessä.

Innostunut ilmapiiri, sopivantasoista opetusta ja paljon tanssittajia. Niistä on hyvä tanssitreeni tehty...

Amerikan valssia

Kimmo Luukkosen sunnuntaitreenien loppuosa oli omistettu amerikkalaiselle valssille. Kimmo kertoi tanssineensa aikoinaan paljon ko valssia ja uskoo, että tuntee sen salat parhaiten Suomessa.

Amerikkalaista valssia tanssitaan hitaaseen valssimusiikkiin ja lavoilla sitä voi hyvin sekoittaa myös tavalliseen hitaaseen valssiin. Se on rennompaa ja irtonaisempaa kuin tuikkasääntöinen hidas valssi - ikäänkuin kevyt, leikkisä versio hitaasta valssista. Amerikkalaista valssia voi tanssia vartalokontaktissa, mutta mm. kävelytykset, avaukset ja useat kuviot tanssitaan mieluummin irti parista.

Miehen perusaskel lähtee oik jalalla eteen naista kohti (yks) ja kaksi ohiaskelta vartalonnousulla (kaks, kol), minkä jälkeen vas jalalla eteen naista kohti (yks) ja kaksi etenevää askelta edelleen naista kohti vartalonnousulla (kaks, kol). Vartalonnousut ovat maltillisempia kuin hitaassa valssissa. Avaukset tehdään ohiaskeleiden (yks, kaks, kol) jälkeen. Avauksissa vartaloita ei saa avata liikaa, kuten ei muissakaan vakiotansseissa. Kontakti pariin tulee säilyttää, vaikka vartalot eivät kosketakaan toisiaan.

Avauksesta mies voi heijata naisen toiselle kyljelleen (yks, kaks, kol) ja takaisin (yks, kaks, kol). Tai mies voi vuorotella kääntyen joka toisen heijauksen itse naisen editse naisen astuen paikoillaan. Halutessaan mies voi myös heijattuaan naisen toiselle kyljelleen ja jatkaa siten, että pujahtaa oman vas ja naisen oik käden alitse (yks, kaks, kol) ja vetää tämän jälkeen naisen lähelleen oik kylkeensä (yks, kaks, kol).

Useat opettajat opastavat yhdistämään hitaaseen valssiin amerikkalaisesta valssista ns. siipiaskelia (täällä). Kimmo ei tätä lavatansseissa suosita, sillä ne pysäyttävät valssin etenemisen ja usein ruuhkauttavat perässätulijoita. Hän neuvoi sen sijaan lavatansseissa kokeilemaan edestakasin kääntyvää valssin ristiaskellusta.

Kimmo kertoi, että Amerikassa tämä Euroopassa amerikkalaiseksi valssiksi kutsuttu tanssi on keveytensä ja irtonaisuutensa takia etenkin eläkeläisten suosiossa. Amerikkalainen valssi ei vaadi tiukkaa vartalokontaktia, joten sitä on kiva ja helppo tanssia myös naispareissa - hyväkuntoisia ikääntyneitä naisiahan on edelleen enemmän kuin miehiä.

Ja sopii amerikkalaisen valssin viehko eteneminen hyvin meille suomalaisillekin eläkeläisrouville :):)

Siipiaskelia

Someron iltapäivässä harjoittelin hidasta valssia Kati Koiviston ja Antti Törmäsen opissa. Valtavasti väkeä, ja naisia - kuten aamupäivän rumbassakin - puolet enemmän kuin miehiä. Vaihtorivi jaettiin ison salin molempiin päihin, joten yhden tanssittajan kanssa pääsi pyörähtämään vain puoli salin mittaa. Epäilyksistäni huolimatta vaihdot toimivat yllättävän hyvin, eikä loppujen lopuksi jonossa joutunut odottelemaan kuin hetken. Ja yllättäen vieraaseen viejään ehti saada tuntuman puolessa salissakin...

Kati ja Antti menivät suoraan asiaan ja panivat parit treenaamaan hitaan valssin siipiaskelta. Minulla ei ollut hajuakaan mikä on siipiaskel, mutta kun opettajat tekivät malliksi, niin palautuihan tuo minunkin mieleeni. Eli nainen aloittaa siipiaskeleen yleensä astumalla vas jalalla taakse oikealle ristiin (yks), minkä jälkeen hän astuu oik jalalla oikealle kääntyen oik jalan päällä siten (kaks) että voi astua takaisin selkä edellä vas jalan päälle (kol). Tämän jälkeen seuraava siipiaskel lähtee oik jakalla taakse vasemmalle ristiin. Mies tekee vastaavia askelia peilikuvana ja eteenpäin.

Nainen voi liittää (miehen ohjauksesta) siipikäännökseen ”otson” tapaisen käännöksen. Tällöin nainen astuu ensin vas jalalla taakse oikealle ristiin (yks) ja palaa takaisin oik jalan päälle (kaks) ja kääntyy miehen vieressä oik jalkansa päällä ja vetää vas jalan oik viereen, mutta paino säilyy oik jalan päällä (kol). Tämän jälkeen nainen astuu vas jalalla miehen etumusta seuraten kääntyen miestä kohti (yks) ja astuu oik jalalla sivulle (kaks) ja vetää vas jalan normaalisti oik viereen ja vaihtaa painon (kol). Tämän jälkeen nainen jatkaa normaalisti oik jalalla taaksepäin. Pieniä, mutta kivoja kiemuroita, joilla hitaaseen tanssiin saa helposti elävyyttä.

Tauolla hiplasin Tanssitarvikkeen myyntipisteessä tangon tanssimiseen tarkoitettuja tukevia musta-punaisia korkokenkiä. Aivan ihanat - en kuitenkaan raaskinut vielä ostaa. Jos hankkisin kengät, niin varmaan tangoni muuttuisi heti tuplasti paremmaksi :):) Eiköhän siinä ole riittävä syy ostaa nuo upeat tangokengät...

Miesten pysäkki

Astikaisen Maijan (täällä) torstain jatkotreenit siirtyivät vuoden alusta Käpylästä Vantaan Puistokulmaan. Eka kerta Puistokulmassa veti tuvan tupaten täyteen innostuneita tanssijoita - lajina hidas valssi. Ja ylläriylläri: miehiä oli koko illan enemmän kuin naisia. Ovensuuhun perustettiinkin miesten bussipysäkki, jossa naiset vaihtoivat paria lennosta. Kerrankin näin päin!

Viejän vaihto toimi naisilta pääosin moitteettomasti. Itse sähläilin vaihtotouhuissa, kun unohdin että kierroksen jälkeen minun rooliini olisi kuulunut kiittää kauniisti ja vaihtaa viejää. Monta kertaa jatkoin ponnekkaasti uudelle (ja useammallekin) tanssikierrokselle, kun odotin viejän aloitetta parin vaihtoon, kuten yleensä. En vieläkään tiedä miten muut naiset toimivat eli ehdottaako mies vai nainen parinvaihtoa, kun nainen hakee. Vaan sujuipahan tanssi ja parinvaihto riittävän hyvin minunkin sekulilla tavallani. Ja kivaa oli!

Viime viikonloppuna opin tanssimaan hidasta valssia vartalokontaktissa - ja ihastuin (täällä). Puistokulmassa yritin asettua vartalokontaktiin useammankin viejän kanssa, mutta eihän se onnistunut. Maijan valssitreeneissä on tanssittu ja tanssitaan valssia hajuraolla, vain jokunen harva vakipari liikkuu kiinni toisissaan. Eli näin täällä Etelä-Suomessa...

Opinko uutta? En uutta, mutta tervetullutta kertausta. Valssin keinuaskeleessa vain käväistään takajalalla, ei taivutusta/niiausta polvista. Ja amerikkalaisen valssin etenevässä siksak-askeleessa takimmaista jalkaa ei käännettäessä vedetä yhteen, vaan jalat laskeutuvat maahan kevyesti ”saksiasennossa”.

Käden ali -pyörähdyksiin nainen lähtee oikean käännöksen alun (yks,kaks,kol) jälkeen ja astuu ykkösen suoraan menosuuntaan ja kääntyy vasta kaks-kolmosella joko myötä- tai vastapäivään oik kätensä alitse. Varsinkin naisen kääntyessä vastapäivään (inside turn) kokematon viejä tuntuu herkästi lähettävän naisen kääntymään jo ykkösellä. Nainen tekee käännökset kevyesti askeltaen eikä spin-käännöksinä.

Lopuksi treenattiin kehräkäännöstä, joka yksin harjoitellessa tuntuu minusta lähes hebrealta, mutta viennissä se on mielestäni sujunut ja sujuu minulta moitteettomasti. Pitää vielä tarkistaa omien askelteni tarkka suunta, ettei joku askel lähde liikaa harottamaan vaikeuttaen miehen vientiä.

Kolme tuntia tanssia tauotta - kivempaa kuntoliikuntaa saa hakea.