Stoppari Littoisissa

Turkulainen tanssiseura Sekahaku järjestää tanssikursseja Turun seudulla ja kesäisin mm. Littoisten lavalla Kaarinassa. Onneksi korona on viimein (väliin) rauhoittunut sen verran, että voidaan taas tanssia ja treenata. Sekahaun kursseilla tanssitaan kesäkuun loppuun asti vielä etukäteen sovitun parin kanssa ilman parinvaihtoa, mutta heinäkuun alusta pystytään palaamaan tuttuun ja toivottuun kiertävään parinvaihtoon :) :)

Sunnuntaina pääsin tutun tanssiparin kanssa Sekahaun kursseille Littoisiin - tunnin ajomatka päässä mökiltä. Ensin 1,5 tuntia 60+ -ryhmässä perusteet/keskitason rumbaa ja tämän jälkeen toiset 1,5 tuntia perusryhmän kanssa keski/jatkotason hidasta valssia. Opettajana tuttu ja käytännönläheinen Antti-Ville Heikkilä.

Kummassakin ryhmässä oli runsaat kymmenen paria. Ulkolavalla oli kivasti tilaa, mutta juhannuksen helle koetteli. Onneksi varjossa oli ”vain” 23-24 astetta, mutta lähes tuuleton sää ja reipas liikunta lisäsivät kuumuuden tunnetta. Runsailla tauoilla ja nesteytyksellä selvisin ihmeen hyvin, vaikka korona oli aiheuttanut pitkän tauon aiemmin ahkeraan liikuntaani.

Sekahaussa on vuosia ollut oma treeniryhmä yli 60-vuotiaille tanssijoille - ryhmä, josta olen postannut jo vuonna 2017 (täällä). Edelleen ryhmässä riittää innokkaita treenaajia - useimmat, kuten minäkin, vuosia tanssia harrastaneita, mutta uudet aloittelijat mahtuvat myös mukaan porukkaan. Minäkin vierailen ryhmässä vain jonkun kerran kesässä, ja aina on tervetullut olo. 

Kuuskymppisten rumbassa pääosin nautin tanssista. Tahti oli mukavan rauhallinen ja uutta tuli (odotetusti) vähän. Keski/jatkotason hitaassa valssissa palautettiin mieleen pari käyttökelpoista kuviokiemuraa. Kuten kivalta tuntuva stoppari. Alkuun tehdään vas käännöksen alku, jossa nainen astuu oik jalalla taakse kääntyen oikealle (yks), vas jalka sivulle (kaks) ja oik jalka viereen (kol). Lopussa naisen katse on menosuuntaan. Sitten vas jalka eteen miestä kohti (yks), oik jalka oik sivulle (kaks) ja vas jalka oik jalan taakse ristiin takaviistoon oikealle (kol). Viejä pysäyttää liikkeen tälle ristiaskeleelle ja nainen palaa miehen eteen niin, että seuraavaksi nainen astuu oik jalalla takaisin kääntyen (yks) ja lopuksi vas ja oik jalan askeleet astutaan miehen ohjauksessa (kaks, kol). 

Littoisilla oli kivaa, mutta hikistä. Suunnitelmissani on palata Littoisten lavalle viimeistään heinäkuun puolivälissä, jolloin kahtena peräkkäisenä sunnuntaina treenataan taas rumbaboleroa ja hidasta valssia…

Alakaaren kautta

Viime viikkoisen Lissu Konturi-Paasikon tangotreenin (täällä) jälkeen oli vuorossa Liisun valssitreeni - kaksi tuntua keskitason hidasta valssia. Sama porukka ja samat kaksi ruuhkaista pikkuvessaa :)

Taas lähdettiin liikkeelle askeleesta ja musiikin iskuista. Lissu korosti ns. alakaaren tärkeyttä eli valssin tutun yks,kaks,kol -askelsarjan aikana vartalo tekee pehmeän alakaaren eli laskeutuu ykkösellä alas ja kakkos-kolmosen aikana nousee ylös. Tarkoitus on että ylösnousu tapahtuu pääosin vartalosta ja polvista, ei ensisijaisesti varpaille nousua. Valssin nousut voi siis hyvin tehdä kokonaan ilman varpaillenousua, mutta sekin on sallittua, kunhan muistaa nousta myös vartalosta ja kyljistä.

Lissun mukaan hidasta valssia voi tanssia pitkillä tai lyhyillä askelilla, mutta tärkeää on että kakkosaskel ei jää ykkösaskelta lyhyemmäksi. Tässä ehkä valssitreenin tärkeimmät, vaikka paljon muutakin asiaa tuli...

Valssi vei

Torstaina olin Pavilla Astikaisen Maijan hitaan valssin treeneissä. Verrattuna heinäkuun lopun väliin jopa ruuhkaisiin tanssitreeneihin paikalla oli yllättävän vähän väkeä. Mikä lie tanssijoita karkottanut: Kesän viimeiset hellepäivät, töihinpaluu, koronatartuntojen lisääntyminen vai parinvaihtoon siirtyminen? Tiedä häntä...

Minulle tilanne sopi enemmän kuin hyvin: Minulla oli tuttu vakipari ja nyt oli vielä tavallista runsaammin tilaa ja etäisyyttä tanssia - Pavin sivulasikko oli lähes yksin minun ja tanssiparini käytössä :) Mutta toki harmittaa työtään harjoittavien tanssiopettajien puolesta.

Hidasta valssia mentiin sekä hitaan että nopeamman valssimusiikin tahtiin. Molemmissa on omat haasteensa. Hidas hidas valssi on tosi hidasta ja vaatii pitkää askelta, selviä vartalon kiertoja, nousuja ja laskuja sekä hyvää - jopa erinomaista - tasapainoa. Nopeassa hitaassa valssissa tulee herkästi kiireen tuntu, vaikka rytmisesti tanssisi ihan oikein. Ratkaisu tähän saattaa olla se, että tyytyisi astumaan lyhyempiä askelia, mutta selvän kakkosaskeleen eli lyhyt ykkönen ja (puoli)pitkä kakkonen ja kolmas yhteen - unohtamatta (rauhallista) laskeutumista.Maija muistutti, että valssissa viejän tulee astua ykkösaskel määrätietoisesti, ponnekkaasti ja vauhdilla, mikä lennättää parin pitkälle kakkosaskeleelle. Perusvalssissa ykkösaskel on pidempi kuin kakkonen, kun hitaassa valssissa kakkosaskeleen tulisi olla ykköstä pidempi.

Illan aikana harjoiteltiin mm. naisen käden alituksia sekä myötä- että vastapäivään. Oik käännöksen alun jälkeen nainen astuu oik jalallaan suoraan kohti viejää (yks) jatkaen vas jalalla vielä eteenpäin menosuuntaan (kaks) ja vasta kolmosella viejä ohjaa naisen kääntymään vastapäivään naisen oik käden alitse ja seuraa perässä. Kääntymistä voi jatkaa toiseen suuntaan. Silloin viejä ohjaa (työntää) naisen astumaan vas jalalla suoraan taakse menosuuntaan (yks) ja kakkos-kolmosella kääntää naisen tämän oik käden alitse myötäpäivään. Käännösten välissä on tärkeää, että viejä laskee välissä ohjaavan kätensä alas. 

Kivasti ja hikisesti meni. Yllätyin, miten moni oli jo valmis vaihtamaan tanssiparia viiden minuutin välein kymmeniä kertoja illan aikana. Kateellisena katselin, mutta toistaiseksi itse tanssin paria vaihtamatta - koronan sanelemana...

Hitaasti haltuun

Kaksituntinen hidasta valssia Pavilla. Vaikea uskoa, että ennen viime tiistaita (täällä) en ollut tanssinut lähes neljään kuukauteen askeltakaan, ja siitä huolimatta solahdin yllättävän luontevasti musiikin ja tanssin vietäväksi - nauttimaan tanssimusiikista, liikkeestä ja yhdessä tekemisestä.

Maijan treeneissä jatketaan heinäkuun loppuun asti ns. paripakolla eli treenejä ennen sovitut tanssiparit tanssivat koko rupeaman vain keskenään - tanssiparia vaihtamatta. Elokuun alusta on tarkoitus palata tuttuun parinvaihto-systeemiin, ja silloin paikalle voi entiseen tapaan tulla ilman ennalta sovittua paria. Toki edelleen halutessaan saa tanssia koko illan myös paria vaihtamatta.

Torstain jatkoissa vuorossa oli hidas valssi. Väkeä oli paikalla enemmän kuin tiistaina tangon alkeissa (täällä), mutta hyvin mahduttiin. Tanssin pääosin ns. Pavin lasikossa, koska siellä pystyi paremmin säilyttämään kokonaetäisyyden. Etäisyys onnistui toki myös pääsalissa, mutta vaati viejältä jatkuvaa tarkkuutta, mikä harjoiteltaviin kuvioihin keskittyessä saattoi itse kultakin herkästi unohtua. Heinäkuun helteet olivat torstai-iltana palaamassa, ja lasikko oli yllättävän kuuma ilmanvaihdosta huolimatta. Hiki tuli, mutta nautinto oli tapissaan.

Väliin löysimme parini kanssa hitaan valssin ihanan viivyttelevän, mutta samanaikaisesti vauhdilla etenevän hitauden, ja niinä hetkinä tanssi tuntui ihanalta koko kropassa - kevyeltä ja tasapainoiselta yhteiseltä tanssilta. Välillä yhteistä hitautta ei löytynyt, ja silloin toisen mielestä jäimme rytmistä, ja toisesta liike oli liian hätäistä. Tämä korostui kappaleissa, joissa laulaja tuntui laulavan viivyttelevän tunteikkaasti ja hitaasti. Viejä kuunteli ja tanssi (ehkä) instrumenttimusiikin mukaan ja minä taas aistin koko kropallani pääosin laulajan ja sanojen tunnelmaa, jolloin jäin ehkä jälkeen. Ehkä.

Kaikki tanssiparit tuntuivat tanssivan sydämensä kyllyydestä ja nauttivan koronatauon jälkeisen paritanssin tuomasta ilosta. Ja varastoivan tanssikokemuksia koronan mahdollisen toisen aallon varalle...

Nääs-valssia

Lauantai-iltapäivänä Tampereen Nääs-leirillä (täällä) harjoiteltiin hidasta valssi Sannu ja Matti Heikkilän ja Jarno Kivenvuoren opissa. Kuten aamupäivän Hitaista, niin valssitreeneistäkin puuttui vaihtoviejiä - paria vaihtavia viejiä oli vain kourallinen. Onneksi sekä Matti että Jarno ryhtyivät toimiin ja tanssittivat vapaita leidejä useammankin perusviejän edestä.

Lounaspöydässä kuulin, että Tampereen seudulla on tapana, että vakiparit tanssivat myös treeneissä vain keskenään paria vaihtamatta. Näin tekivät lähes 2/3 osaa kurssilaisista kaikilla neljällä jatko-tason kurssilla, joihin osallistuin Nääs-tanssitapahtumassa. Pääsääntönä tuntui olevan se, että paria vaihtavat vain ”alkeisjatko-tason” viejät. Pääkaupunkiseudun tanssikouluissa kannustetaan kaikkia pareja yhteisharjoituksissa osallistumaan parinvaihtoon ja vain poikkeustapauksissa tanssimaan koko treenirupeaman oman kumppaninsa kanssa.

Iltapäivän alkuun treenattiin hitaanvalssin neliötä yksinään - hartaasti ja pitkään. Minulla oli tällä kertaa tanssiaskeleen kanssa paljon tasapaino-ongelmia. Millään en tahtonut pysyä horjumatta. Harmitti, kun näytti että lähes kaikille muille valssin nousut ja laskut olivat vakaata peruskauraa.

Pikkuhiljaa hidas valssini lähti jotenkin liikenteeseen, mutta tanssinautinto jäi 2,5 treenitunnin aikana saavuttamatta. Yleensä pääsen hitaan valssin imuun nopeasti, ja pystyn nauttimaan siitä myös harjoituksissa. Mutta näin tällä kertaa...

Rumbaa ja valssia

Kasnäsin tanssileiri (täällä) jatkui sunnuntaina rumballa ja hitaalla valssilla.  Lopuksi olisi ollut vielä 1,5 tuntia fuskua, mutta päätin jättää sen väliin ja lähteä ajamaan kohti Helsinkiä ehtiäkseni kotiin ennen täyspimeää.

Rumbassa Kimmo kehotti minua tanssimaan kauempana tanssiparista, jotta molemmilla on parempi tila tehdä omia liikkeitään. Kimmo opetti pari uutta kuviosarjaa, joista käyttökelpoisin minusta oli seuraava lyhyt juttu: Naisen kädenalituksen jälkeen molemmat astuvat avaukseen, jolloin naisen vas jalka on edessä ja oik jalka takana (nopea). Tästä nainen astuu takaisin vas jalkansa päälle (nop-) ja samalla kääntyy vas jalan päkiän päällä myötäpäivään miehen kautta ympäri vetäen oik jalan kyytiin (-pea). Tämän jälkeen nainen on miestä kohti - samoin mies naista kohti - ja astuu oik jalalla oikealle (hidas) ja lopuksi nopnopit kääntyen sivulle.

Edellä kuvatun kuvion aikana mies tekee normaalin avauksen (NN), palaa vas jalan hitaalla naista kohti ja lopuksi tekee naisen kanssa nopnopit kääntyen sivulle.

Hitaassa valssissa Kimmo muistutti, että ykkösaskel astutaan suoraan menosuuntaan - vartalo suorassa, ei mitään sivutaivutuksia eikä -venytyksiä - vain tutut vartalon myötäkierrot. Vasta kakkosaskeleen aikana toista kylkeä venytetään ”valssimaisesti”.

Aurinkoisessa ja lumettomassa Kasnäsissa ei uskonut että eletään keskitalvea. Ilman allakkaa olisi kuvitellut tanssivansa huhtikuun tai lokakuun puolivälissä. Kaunista ja lämmintä :)

Yks et kaks kol

Viikonloppuna olin espoolaisen TanssiGurun järjestämällä viikonloppuleirillä hotelli Nuuksiossa Siikajärven rannalla. Salillinen tuttua porukkaa ja mukavat opettajat Marika ja Kimmo Lasanen.

Lauantaina treenattiin mm. hidasta valssia ja rumbaa. Valssissa keskityttiin pääosin parin haastavan kuvion opettelemiseen. Mukavin kuvio oli sarja, joka sisälsi kaksi neliaskelista kohtaa: yks et kaks kol, joista ”yks et” yhdessä vastaa tavallisen yks,kaks,kol-rytmin ykköstä.

Nainen aloittaa ko kuviosarjan oik käännöksellä astuen vas jalalla taakse vas sivulle (yks) ja jatkaa oik jalalla eteen miestä kohti (et). Sitten nainen astuu vas jalalla kapeaan avaukseen miehen vas rinnalle (kaks) ja lopuksi oik jalalla taakse (kol). Sekä yks- että et-askel pysytään matalalla ja päkiälle noustaan vasta kaks-askeleella laskeutuen kol-askeleelle takaisin alas. Tämän jälkeen nainen astuu miehen etupuolella keinuaskeleen: vas jalka eteen (yks), oik jalka eteen ja samalla käännytään päkiän päällä miehen kautta ympäri 360 astetta (kaks) ja lopuksi astutaan takaisin vas jalan päälle (kol). Tämän jälkeen mies kääntää naisen naisen tämän käden alta myötäpäivään ympäri kahdella askeleella (yks,et) ja kaks-askeleen nainen astuu sivulle vetäen toisen jalan viereen (kol) ja päätyen perusasentoon paikallaan kääntyneen miehen eteen.

Rumbassakin opimme kivan ja käyttökelpoisen uuden kuvion, jonka saimme onneksi videolle. Sen lisäksi treenasimme veto-työntövasteita, mikä oli yllättävänkin vaikeaa. Käsivasteen takia Kimmo suosittaa pitämään solmukäsiä siten, että naisen kämmen on miehen kämmenessä ja sormet mukavasti miehen peukalon ja muiden sormien välissä.

Treenien välissä pääsimme hotelli Nuuksion ravintolaan - puoleltapäivin lounaspöydän ääreen ja iltapäivällä pullakahveille. Kiva päivä kivassa joukossa.

Valssia ja fuskua

Kasnäsin sunnuntai oli rumba boleroa, hidasta valssia ja fuskua, joista jokaisesta tykkään. Paitsi että rakkauttani rumba ei päihitä mikään - paitsi hyvä tango :):)

Koko päivä tanssittiin paljon - ja tasaparein. Rumbassa opittiin kiva paikanvaihtoon perustuva kieputuskuvio - ja tanssittiin paljon.

Hitaassa valssissa Kimmo korosti sitä, että valssissa venyy liikkeen etenemisen puoleinen kylki - hartioiden pysyessä alhaalla. Tämä liike on valssille ominaista ja tunnusomaista. Liike lähtee polvien koukistamisesta kolmosen lopussa ja ykkös-kakkosella tapahtuva polvien suoristus ja kyljen venytys aikaansaavat vartalon ojentumisen, ei niinkään varpaille nousu. Pää selkärangan jatkeena, omassa tanssitilassa.

Fuskussa jauhettiin kädenalipyörityksiä - ehkä liikaakin. Viejissä oli jokunen aloitteleva mies, joille fuskun vientitekniikka oli vielä täysin vierasta. He riuhtoivat pahasti seuraajien käsivarsia, ja vienti oli kaikkea muuta kuin rauhallista ja kivutonta - selkeydestä puhumattakaan. Harmi, mutta onneksi useimmat viejät osasivat välttää repimistä. He veivät vartalollaan ja osasivat ojentaa käsivarttaan riittävästi kaartumaan pehmeästi naisen pään yli.

Opin ja nautin - parista olkapääruhjeesta huolimatta. Nähdään Kasnäsissa viimeistään ensi kesänä!

Kahdet valssit

Joensuun tanssileirillä Susa Matsonilla oli yksi keski- ja yksi jatkotason hitaan valssin tunti, joihin kumpaankin osallistuin. Ensimmäinen pidettiin tukalan ahtaassa Joensuu-salissa ja toinen liikuntakeskus Fittarin ilmastoidussa treenitilassa. Keskitason tanssijoilla parinvaihto toimi hyvin, mutta jatkotasolla yli puolet tanssijoista pitäytyivät tanssimaan vain oman parinsa kanssa. Liekö tämä tavallista muissakin jatkotason treeneissä? Tiedä häntä, koska minulla ei ole paljon kokemusta jatkotasosta.

Susan valssissa ykkös- ja kakkosaskel astutaan yhtä pitkinä. Hän myös muistutti, että valssille tyypillinen vartalon sivusuuntainen aaltoliike syntyy luonnostaan, kun tukijalalta ponnistaa kakkosaskeleelle. Sitä ei tarvitse tehdä keinotekoisesti. Valssissa kumpikin tanssija pitää päänsä selkeästi omalla puolellaan, katse poispäin parista. Ja pää suorassa selkärankaan nähden - rangan jatkeena.

Jatkotreeneissä harjoiteltiin pivot-käännöstä. Siinä astutaan parin jalkojen väliin reisi reittä vasten ”sukkahousut suhisten” eli jalat tiukassa saksiasennossa niin viejällä kuin seuraajallakin. Tehdäänkö pivotissa vartalonousuja - se jäi minulle vielä epäselväksi?

Parin vaihtajana sain kivasti tanssia keskitason tunnilla ja pääosin taitavassa viennissä. Jatkotunnilla tanssimiseni jäi vähäiseksi, koska paria vaihtavia viejiä oli vähän ja vaihtoviejät olivat (yllättäen) ennemminkin keski- kuin jatkotasoa. Joensuun valssianti jäikin vähäiseksi, toisin kuin esim. rumban, tangon ja hitaiden kohdalla.

Maanantain valssit

Olin pitkästä aikaa Pirjo Kärnän jatkotunnilla Malmin työväentalolla. Juhannuksen jälkeinen maanantai kutsui tanssimaan, ja hitaan valssin ja tangovalssin kaksi ja puolituntinen yhdistelmä kiinnosti. Malmille oli tullut paljon muitakin treenaajia ja yllätyksekseni paikalla oli koko ajan miesenemmistö. Eli kannatti mennä. Ja kun opettamassa oli vielä aina ystävällinen ja kaikille mukava Pirjo Kärnä, illassa ei ollut valittamista.

Alkuun tanssimme hidasta valssia - useimpien kanssa hajuraolla eli ei vartalokontaktissa. Viejien taso vaihteli: pari huipputanssijaa, joitakin täysin omia pyörityksiään vieviä luomuja ja pääosa keskivertomenijöitä.

Perusaskellusta ei enää kerrattu. Pirjo treenautti stopparia, kieputusaskelta, seuraajan ohjaamista viejän kyljeltä toiselle ja yhden pidemmän valssikuvion. Pirjo neuvoi viejiä kiertämään vartaloaan ja viemään vartalolla, mutta tähdensi myös naisen selässä olevan käden vahvaa otetta ja merkitystä vientiapuna.

Perusaskeleen puolikkaan jälkeen mies ohjaa naisen oik kylkeensä: Nainen astuu oik jalalla miehen oik kylkeä kohti (yks), astuu ja kääntyy vas jalan päkiällä miehen kylkeen kasvot menosuuntaan (kaks) ja astuu oik jalan vas jalkansa viereen (kol). Tämän jälkeen nainen astuu (miehen puoleisella) vas jalallaan vas etuviistoon (yks) - selvästi eteenpäin eikä vasemmalle miehen editse, kuten olen luullut. Ja astuu ja kääntyy vas jalalla astuen miehen vas kylkeen (kaks) ja vetää oik jalkansa vas jalan viereen (kol).

Edellisen kyljeltä toiselle -kuvion voi lopettaa esim siten, että nainen pyörähtää oman kätensä ali. Tällöin naisen ollessa miehen oik kyljessä mies tarjoaa naiselle vas kätensä (naisen oik käteen) ja ohjaa naisen astumaan vas jalalla eteenpäin (yks), nainen pyörähtää myötäpäivään oik kätensä ali (kaks) ja päätyy perusasentoon kasvot miestä kohti (kol).

Puolitoista tuntinen täyttyi kivasti näitä juttuja toistettaessa ja eri tavoin yhdistellessä. Kiva ja hikinen ilta jatkui tangovalssilla.

Kiva yksäri

Olen käynyt kevään ja alkukesän aikana muutaman kerran Kimmo Luukkosen 60 minuutin yksityistunneilla Espoossa treenaamassa vakiotansseja. Tulemme Kimmon kanssa hyvin toimeen. Hän antaa paljon positiivista palautetta ja kannustusta - huomaa pienimmätkin kehun arvoiset jutut oppilaan tanssissa, mutta osaa myös huomauttaa selkeästi (mutta pehmeästi) lisätreeniä vaativista asioista, kun on sen aika. Jännää, että hän pystyy jopa muistamaan tanssitasoni aiemmilta ryhmätunneiltaan. Yksärin alussa hän kuuntelee tarkasti toiveitani ja osaa suhteuttaa treenitavoitteet yksilöllisesti huomioiden mm. tanssitaitoni, harjoitusmahdollisuuteni, kuntoni ja ikäni. Eli Kimmo on kaikin puolin hyvä ja minulle sopiva yksäriope.

Tämän viikon tunnilla keskityimme hitaaseen valssiin - välttämään kiirehtimistä, lisäämään liikkeen keveyttä ja lennokkuutta sekä etsimään rentoutta. Lyhyt ja ponneton ykkösaskel, piiiitkä ja lentävä kakkosaskel ja polvi- ja nilkkanousuista palautuva kolmosaskel. Jokainen opettaja tätä toistaa, mutta aina se valssin pyörityksessä tahtoo unohtua. Kimmo korosti ja harjotutti kakkosaskeleen lennokkuutta ja rentoutta - jalka ikään kuin vain heilahtaa ”spitaalisen kuolleena ja irtonaisena” ykkösaskeleelta asti alkavan ponnistuksen voimasta menosuuntaan.

Kolmoselle tultaessa kakkosaskeleen vauhti tulee rauhoittaa. Tähän auttaa mm. se, että vetää perässä tulevan jalkansa astuvan jalan viereen varpaat vahvasti lattiaa raahaten.

Valssissa myös naisen pitää olla aktiivinen liikkuja. Tämä korostuu etenkin käännöksissä ja pyörähdyksissä, jolloin aina astuessaan menosuuntaan naisen tulee liikkua ja astua voimakkaasti, vieden yhteistä liikettä eteenpäin. Kimmon sanoin: ”Minä liikun, sinä liikut.”

Valssissa korostuu se, että mies astuu aina naisen alle. Eteenpäin astuessaan mies taivuttaa ylävartaloaan taakse ja työntää lantion naista kohden - nainen taas taivuttaa ylävartaloaan eteenpäin ”miehen päälle”. Kun mies astuu taaksepäin, vartaloiden taivutus vaihtuu toisin päin eli tällöin nainen vuorostaan kaartuu ylävartalostaan miehen päälle ja työntää lantion miestä kohti. Näin tanssiparin vartalot ikäänkuin pyörivät kauniisti eteenpäin.

Esille tuli paljon pieniä (mutta tärkeitä) juttuja, joiden muuttaminen omassa liike- ja tanssikielessä vaatii kuitenkin valtavasta työtä. Eli treenattavaa riittää - ja kiva näin. Rakastan tanssia!

Askel askeleelta

Taas hidasta valssia - maanantaina Männistön kauniilla kesälavalla Keravan Taitokolmion kesätreeneissä. Opettamassa TanssiGurun Kimmo Lasanen Marika-vaimonsa kanssa. Tupa täynnä, mutta tällä kertaa naisia oli kaksi kertaa enemmän kuin miehiä. Maanantai-iltana se ei kuitenkaan haitannut, sillä ilma oli niin lämmin ja painostava, että minulle teki vain hyvää huilata välissä. Viejät taisivat joutua aika koville...

Kimmo neuvoi - kuten muutkin opet - lyhentämään hitaan valssin ykkösaskelta ja pidentämään kakkosaskelta, ja kolmosaskeleella vetämään jalkaterät selvästi yhteen (ellei aio astua ohiaskelta). Tärkeää on kakkosaskeleella vetää jälkeen jäänyt jalka lattiaa pitkin edellä astuneen jalan viereen. Kimmon ohje kolmos- ja ykkösaskeleen ajoitukseen oli se, että kakkosaskeleen ylösnoususta laskeudutaan kolmosen aikana, mutta polvien koukistus ja vauhdin otto seuraavaan ykkösaskeleeseen tapahtuu vasta ykkösen alussa, eikä vielä kolmosella.

Valssin sivutaivutuksissa ja kyljen venytyksissä Kimmo kehotti kokeilemaan seraavaa mielikuvaa: Ajattele, että vedät ilmaa vain toiseen keuhkopuoliskoon ja aina sen kyljen puoleiseen keuhkoon, mihin suuntaa olet astumassa ja jota haluat venyttää ylöspäin - hartiaa nostamatta. Eli tämä määrä venytystä riittää, ei tarvita mitään keinotekoista, ylenmääräistä kyljen venyttämistä.

Kahden viimeisen tunnin aikana Kimmo opetti useamman kivan, jatkotason valssikuvion. Alkuun hän vain näytti kuviot Marikan kanssa ja pani tanssiparit seuraamaan. Kuvioiden vaikeutuessa hän opetti askeleet viejille palapalalta, mutta seuraajat saivat tyytyä osaaviin viejiin.

Kaksi kivaa uutta valssikuviota lähtivät kumpikin liikkeelle oik käännöksen alulla. Tämän jälkeen nainen kääntyy avaukseen miehen oik sivulle siten, että hän astuu ensin oik jalalla miestä kohti (yks), sitten vas jalalla kääntyen vas kylki miehen oik kylkeen (kaks) ja palauttaa painonsa takaisin oik jalalle ollen edelleen miehen kyljessä (kol). Seuraavaksi nainen astuu vas jalalla eteenpäin (yks), jatkaen oik jalalla, jonka päällä kääntyy miehen kautta takaisin tulosuuntaansa (kaks) ja lopuksi astuu miehen kylkeen vas jalalla  - vähän otson tapaan (kol). Tämän jälkeen nainen kääntyy kahdella lyhyllä askeleella miehen vartaloa seuraten (yks,kaks) ja astuu kolmannen askeleen oik jalallaan miehen jalkojen väliin. Koko ajan naisen tulee säilyttää askelissaan valssin nousut eli ykkösellä alhaalla, kakkosella nousu ja kolmoselle alas.

Toinen kuvio oli monimutkaisempi: otson tapaisia käännöksiä, mutta rytmirikoilla: ensimmäiseen otsoon käytettiin kaksi iskua (yks,kas), toiseen yksi isku (kol) ja kolmanteen taas kaksi iskua (yks,kaks) ja lopuksi tavallinen askel (kol). Vaati taitavaa ja tarkkaa vientiä viejiltä ja erittäin tarkkaavaista seuraamista seuraajilta. Onneksi saimme kuviot videolle...

Taitokolmiossa on paljon osaavia viejiä. Aiemmin olen arastellut heittäytyä heidän kyytiinsä ”enhän minä heidän viennissään pysy”, ja tämän takia usein alisuoriutunut seuraajana. Yllättäen maanantaina huomasin, että seuraamispelkoni (itsekriittisyyteni ?) oli vähentynyt ja pystyin ja sain kokea useita nautinnollisia tanssihetkiä. Askel askeleelta tanssitaitoni, seuraamiseni sekä kykyni rentoutua ja heittäytyä vientiin ja tunnelmaan petraantuvat.

Lähdin Männistön treeneihin hieman allapäin, mutta tanssi teki taas tehtävänsä - palasin kotiin virkistyneenä ja hyvillä mielin.

Supertreeni

Torstaina olin tänä kesänä ekaa kertaa Maijan jatkotreeneissä Pavilla. Ja oli aivan superia! Opettajana oli vieraileva tähti Ari Vaskelainen, joka opettaa mm. porilaisen Tanssitaivaan riveissä. Lajina jatkotason hidas valssi. Ja väkeä solkenaan. Useita hyviä harrastetanssijoita, jotka olivat ilmeisesti hakeutuneet paikalle juuri Arin takia. Ja lähes tasaparit, mikä nykyään Maijan torstaijatkoissa on ennemmin sääntö kuin poikkeus.

Kolmen tunnin treeneissä Ari käytti yhden kokonaisen tunnin treenaten ja kerraten yksinomaa valssineliötä ja -salmiakkia. Vaikka olimme jatkotunnilla - tai ehkä juuri siksi - hän pani kaikki harjoittelemaan tunniksi tätä perusaskelta yksinään ilman parin tukea. Vartalon kannatusta, pyllyn alla pitämistä, tukijalalta ponnistamista - tasapainoa. Ja vartalon kiertoja. Yllättävästi minulla oli taas tasapainon kanssa ongelmia. Kummasti se vaihtelee - välillä helppoa ja välillä lähes mahdotonta.

Ari korosti hitaassa valssissa sitä, miten tärkeää molempien on huolehtia omasta kannatuksestaan ja tasapainostaan sekä pitää ylävartalo omalla puolellaan. Toinen Arin valssin avainasia oli viejän ”alle astuminen”, jota en ihan vielä täysin äkännyt. Pitänee tarkistaa joltain toiselta opelta...

Ari muistutti tanssin alun merkitystä yhteisen tanssin onnistumiselle. Asetutaan rauhallisesti tanssiasentoon ja etsitään hyvä vartalokontakti. Tätä ennen viejä voi halutessaan tarttua kevyesti vas kädellään seuraajan oik käteen. Mutta vas kätensä viejä asettaa seuraajan selkään vasta lopussa - hyvän vartalokontaktin löydyttyä.

Lyhyt, suht voimaton ykkösaskel. Kakkosaskel sen sijaan on pitkä ja voimakas, ja ponnistus lähtee tukijalalta, jolloin liikkeeseen tulee automaattisesti myös hitaan valssin sivukallistuksia. Hitaan valssin luonteelle on tärkeää, että kolmosaskeleelle rauhoitutaan selvästi ja kootaan askeleet yhteen, puristetaan pylly vartalon alle ja annetaan liike-energian tasoittua ennen uudelle ykkösaskeleelle lähtemistä. Kolmosaskeleella jalkapohjat ja kantapää tulee ehtiä painautua maahan. Ei haittaa, vaikka tuntuisi että ykkösaskeleelta hieman myöhästyy. Kolmosaskeleen selkeä painottaminen oli ehkä Akin vakssitreenin merkittävin oppi.

Kahden seuraavan tunnin aikana päästiin jo nauttimaan paritanssista. Ja kertaamaan joitakin yksinkertaisia, kivoja kuvioita. Ensin palautettiin mieleen stopparit, jotka nainen alkaa useimmiten astumalla vas jalalla oik takaviistoon polvesta koukistaen (yks), minkä jälkeen palaa takaisin oik jalalle (kaks) ja astuu vas jalalle (kol). Sama toistetaan aloittaen vasemmalle takaviistoon oik jalalla. Sama tehdään kahdesti molemmille puolille. Stopparit voi lopettaa esim yhteisellä pyörähdyksellä, jolloin viimeisen naisen vas takaviistoon tehdyn stop-askeleen (yks) jälkeen mies vetää naisen lähelleen, jolloin nainen palaa vas jalalleen (kaks) ja astuu oik jalallaan miehen jalkojen väliin (kol). Lopuksi pyöritään yhdessä ympäri kolme lyhyttä askelta (yks,kaks,kol). Ja uudestaan perusvalssiaskeleeseen nainen lähtee astuen oik jalalla taakse (yks) jne.

Ari kertasi myös ohittavan oik käännöksen. Oik käännöksen alun jälkeen viejä kääntää ylävartalonsa voimakkaasti siten että hänen oik (seuraajan vas) kylki osoittaa menosuuntaan, ja sekä viejä että seuraaja astuvat kolmosaskeleen ohiaskeleena - viejä suoraan taakse ja seuraaja ohittaen viejän tämän oik puolelta. Tämän jälkeen palataan perusasentoon, jolloin seuraajan selkä on menosuuntaan ja aloitetaan askellus alusta.

Lopuksi treenattiin vielä naisen käden alituksia ja miehen pyörähdystä oman kätensä ali. Oik käännöksen jälkeen mies pani naisen pyörähtämään kakkosaskeleella naisen käden ali (tällä kertaa) ulkokautta ympäri.

Ari oli opettaja, jonka opetustyyli, suhtautuminen opetettaviinsa ja huumori sopivat täydellisesti minun tapaani oppia ja olla opetettavana. Kiitos Maija kun hankit Arin meitä preppaamaan! Toivottavasti teet näin jatkossakin...

Ps. Ari on siis Ari eikä Aki, kuten alkuun kirjoitin. Korjattu :):)

Viivytä valssia

Fuskun jälkeen Koiviston Kati keskittyi Pavilla hitaaseen valssiin. Onneksi elettiin vielä kuunvaihteen viileitä päiviä, joten kaksituntisen fuskun jälkeen jaksoimme vielä hyvin painaa pari tuntia valssia.

Maanantai-illan tärkeintä antia oli huomata, miten vahvasti Kati painotti sitä, että valssaajat osaavat riittävästi hidastaa ykkösaskelta. Tätä edistää mm. se, että viejä rauhoittuu jo ykköstä edeltävälle kolmosaskeleelle: kakkosaskeleen nousun jälkeen painaa varmasti ja rauhallisesti molemmat jalkapohjat maahan ja koukistaa polvia. Ja se, että rytmin ykkösellä viejä on vasta astumassa ykkösaskeleelle (kantapää vasta koskettaa maata) eikä ole jo täydessä vauhdissa (astuvan jalan koko jalkapohja maassa). Seuraajan tehtävänä on seurata viejää nanosekunnin viiveellä ja pitää huoli, ettei karkaa viennistä astumalla omaa taka-askeltaan liian aikaisin tai paina (taakse) astuvaa jalkaansa maahan ennenaikaisesti.

Kati korosti myös sitä, miten tärkeä naisen on seistä omilla jaloillaan ja pysyä omalla puolellaan - sivusuunnan kravattilinjaa ylittämättä. Eikä pitkäkään mies saa valua naisen puolelle. Naisen katse horisonttiin miehen ohi - rinta ylväästi rottingilla. Vas käden kämmenen nainen asettaa (Katin mukaan) miehen oik olkapään/hartian taakse, kuten fuskussakin (täällä).

Kati kertasi yksinkertaisia perusjuttuja mm. oikeaa ja vasenta käännöstä. Ja muistutti, miten tärkeää on siirtää vartalonpaino aina jommalle kummalle jalalle, ja viestittää se selvästi myös tanssiparille. Ja tärkeää on pitää vartalolinja koko ajan paria kohti.

Uutta oli siksak-askelien yhdistäminen hitaaseen valssiin. Useimpien viejien kanssa siksakkini ei onnistunut, vaikka kuvio sinänsä on tuttu mm. foksista. Siksak-sakeleet tehdään ilman valssimaisia nousuja ja laskuja.

Mukava ilta ja sopiva kombinaatio: Leikkisän ja rennon fuskun jälkeen oli helpompaa löytää rentoutta myös kurinalaiseen hitaaseen valssiin. Selkeäsanainen ja kannustava opettaja, joka kierteli salissa antamassa henkilökohtaistakin palautetta. Kati palaa Paville ainakin heinä- ja elokuun alussa. Sitä odotellessa...

Treenit livemusalla

Keskiviikkona Pirjo Kärnä ilahdutti tanssiharrastajia Unelmavävyillä - tai oikeastaan kahdella Unelmavävyjen vävyllä. Miehet soittivat kolme kertaa 45 minuutin setin, joiden tahdissa treenaaminen sujui kuin tanssi. Unelmavävyt oli houkuttanut runsaasti porukkaa ja kun vielä oli tasaparit, niin mikä oli treenatessa ensin hidasta valssia, sitten tangoa ja lopuksi hikistä fuskua.

Parinvaihto toimi hyvin. Vaihtoväli oli pääosin yhden kappaleen pituinen. Tykkäsin, sillä hitaamassa vaihtovauhdissa ehti ukavasti rauhoittua vuorossa olevan viejän tyyliin ja ”tanssisyliin”. Se oli tarpeen, sillä joukossa oli viejiä laidasta laitaan - joku tanssi tangoa omintakeisilla hidas, nopea, hidas, nopea -askelilla ja joku taas kieputti taitavasti niin ochot kuin girot.

Pääosa kolmetuntisesta illasta käytettiin tanssiin - välissä vain lyhyitä tietoiskumaisia muistutuksia ko tanssin perusjutuista. Hyödyllisintä minulle oli hitaan valssin naisen kädenalitusten kertaus. Kädenalitus lähtee yleensä oik käännöksen alun (H,H,H) jälkeen, jolloin miehen selkä ja naisen vartalolinja ovat menosuuntaan. Nainen astuu ensin oik jalalla menosuuntaan suoraan miestä kohti (H), minkä jälkeen hän astuu vas jalan menosuuntaan kääntyen vas jalan päkiöillä myötäpäivään oik kätensä ali (H) ja lopuksi astuu oik jalalla sivulle selän ollessa takaisin menosuuntaan ja vartalolinja miestä kohti (H).

Käden alitus voi lähteä myös promenaadista. Tällöin nainen astuu normaalisti selkä menosuuntaan perusaskeleen puolikkaan aloittaen vas jalalla taakse (H,H,H). Tämän jälkeen nainen astuu oik jalalla taakseen menosuuntaan (H), seuraavaksi vas jalalla takaisin tulosuuntaan kääntyen vas päkiöillä miehen oik kainaloon (H) ja miehen vieressä kasvot menosuuntaan vielä oik jalalla askel taakse (H). Seuraavaksi nainen astuu (miehen oik puolella) vas jalalla menosuuntaan (H), oik jalalla menosuuntaan kääntyen päkiöillä myötäpäivään (H) ja lopuksi vas jalalla sivulle päätyen seisomaan rintamalinja miestä kohti (H).

Yleisimmin kädenalipyörähdyksissä käännytään myötäpäivään, mutta pyörähtäminen myös vastapäivään on mahdollista. Seuraja kääntyy viejän ohjaamaan suuntaan.

Kiva ilta, vaikka tangossa ja fuskussa eteen ei tullutkaan mitään uutta tai tähdellistä. Unelmavävyjen tahdissa sain nauttia myös parin taiturimaisen viejän viennistä. Kumpikin ohjasi seuraajaa rennosti, hellästi ja määrätietoisesti, mutta kunkin seuraajan taitotason huomioiden - ja tunteella.

Vanhalta Karjalatalolle

Keski-Helsingin Seniorit on pitkään järjestänyt päivätansseja Vanhalla Ylioppilastalolla keskellä Helsinkiä (täällä). Vuodenvaihteessa Seniorit oli pakotettuja vaihtamaan tanssipaikkaa, ja päivätansseja päätettiin jatkaa Käpylän Karjalatalolla (täällä).

Viime maanantaina olin mukana ensimmäistä kertaa. Karjalatalo on minulle tuttu paikka Astikaisen Maijan tanssitreeneistä. Edelleen Maija opettaa tiistai-iltaisin paritanssin alkeita ja alkeisjatkoa Karjalatalon juhlasalissa, vaikka jatkotason torstaitreenit ovatkin siirtyneet Puistokulmaan Vantaalle (täällä).

Karjakatalo sopii hyvin eläkeläistansseihin - sopivasti lavaa soittajille ja parkettia tanssijoille. Joskaan mikään ei vedä vertoja Vanhan Ylioppilastalon historialliselle ja upealle juhlasalille. Harmi kun siitä jouduttiin luopumaan. Karjalatalon etuja on päivisin auki oleva Karelia-kahvila, jossa lounasaikaan (klo 11-14.30) on kymmenen euron buffetpöytä, josta saa keiton, salaatin, leivän ja kahvin lisäksi maistella kolmea lämmintä ruokaa. Ja näyttihän joku tanssija juhlistavan tanssipäiväänsä kahvilan valkoviinilläkin.

Väkeä viime maanantaina oli mukavasti, joskin ehkä pakkaspäivän takia vähemmän kuin edellisellä viikolla. Sekahaku takaa, että jokainen halukas saa tanssia. Minäkin tanssin lähes jokaisen valssin, tangon ja foksin. Humpan, jenkan, masurkan ja samban jätin toistaiseksi väliin.

Senioreiden tansseissa väki usein vähenee viimeisen tunnin aikana, ja tanssilattialla on yleensä silloin runsaasti tilaa liidellä ja/tai kokeilla uusia askelkuvioita. Maanantaina tanssinkin viimeisen vartin aikana yhden elämäni keveimmistä ja ihanimmista hitaista valsseista. Nautin silmät kiinni - kiitos siitä!

Sylitanssit

Maijan torstain teemana oli sylitanssit, joiksi hän kutsui hidasta valssia, foksia, bluesia ja ns. slovareita. Eli taas tanssittiin jo tuttuun tyyliin (täällä) ensin kaksi soittoa yhtä tanssia, seuraavat pari soittoa toista ja seuraavat kolmatta tanssia - toki vaihtaen tanssiparia soittokappaleiden aikana tavallisten tanssitreenien tapaan. Kurssilaisilta vaadittiin enemmän keskittymistä, kun hitaan tunnelmallisen slovarin jälkeen saatettiin hypätä esim sähäkkään nopeaan foksiin. Mutta useimmilta vaihto sujui ilman ongelmia.

Maijan apuna olivat taas taitavat Timo ja Petra. Tanssin tiimellyksessä paljastui, että treenaajien joukossa olivat myös Timon ja Petran vanhemmat. Oli ilo saada tanssia Petran isän pehmeässä ja osaavassa viennissä, vaikka alkuun askeleeni hänen kanssaan tyystin sekosivat kun sulattelin tätä yllättävää sukulaisuussuhdetta.

Hitaassa valssissa ei torstaina ollut uutta. Joskin itselleni selveni, että naisen kädenalitus lähtee parhaiten liikkeelle oikean käännöksen alun jälkeen, jolloin miehen selkä ja naisen rintamalinja ovat menosuuntaan. Nainen astuu ykkösaskeleen suoraan miestä kohti ja kakkoskolmosella pyörähtää miehen ohjaamana oman kätensä alitse joko myötä- tai vastapäivään. Lopussa naisella on selkä ja miehellä rintamalinja takaisin menosuuntaan. 

Maija kertasi lyhyesti amerikkalaisen valssin askelta. Mies aloittaa astuen oik jalallaan eteen ristiin. Nainen astuu vas jalallaan ristiin oik jalkansa taakse (yks), jatkaa oik jalalla oik sivulle (kaks) ja kääntyy astuen takaisin vas jalalleen (kol). Tärkeää on että kakkosaskeleen jälkeen taaksejäänyttä vas jalkaa ei vedetä oik jalan viereen, vaan jalat pysyvät auki ja kolmoselle astutaan lähes samalle paikalle kuin ykkösaskel astuttiin. Askelilla on tarkoitus edetä, joten naisen on pidettävä huolta, ettei hän jää tamppaamaan paikoilleen. 

Hitaasta ja nopeasta foksistakaan ei uutta. Blues-tanssista Maija muistutti, että blues kuuluu hitaisiin tansseihin ja perusaskellus on sivulle hidas-tap, takaisin hidas-tap ja neljä nopeaa menosuuntaan mieluiten ohiaskelina. 

Vaikeinta kaikille illan tansseista tuntui olevan slovareiden eli ”hitaiden” tanssiminen. Timo korosti yhteistä tunnetta ja hyvää tanssiraamia. Tunneyhteyttä edistää, jos/kun uskaltaa tai viitsii ennen tanssiin lähtöä rauhoittua ja katsoa pariaan silmiin, eikä tanssin tiimellyksessäkään silmiin katsominen - välillä - ole kiellettyä. 

Timo neuvoi viejiä ”hitaissa” tanssimaan ennemmin laulajan melodian ja sanojen aikaansaaman tunteen kuin musiikin rytmin mukaan. Timo kertoi itse aloittaneensa etsimään ”hitaiden” tanssien luonnetta astuen/tanssien pelkkiä hitaita askelia - maltilla ja tunteella - maadoittaen jokaisen askeleen. Hän suosittikin viejiä astumaan enemmän hitaita kuin nopeita askelia ja enemmän ohiaskelia kuin kohtiaskelia - vahvalla tukijalalla ja selkeällä painonsiirrolla. Ja muistamaan, että näennäisestä hitaudesta huolimatta vartalon liike ei ”hitaissa” koskaan pysähdy. Tätä edistää se, jos seuraaja täydentää ja jopa jatkaa viejän aloittamaa liikerataa omalla vartalollaan esim. kahdeksikkoa tehtäessä.

Innostunut ilmapiiri, sopivantasoista opetusta ja paljon tanssittajia. Niistä on hyvä tanssitreeni tehty...

Lähes yksäri

Sunnuntai-iltapäivänä oli Puotilan työväentalolla kolme tuntia valssia - alkupuoli hidasta valssia ja loppupuoli amerikkalaista valssia. Opettamassa oli mukava Kimmo Luukkonen apunaan Ida Levänen.

Väkeä oli käsittämättömän vähän. Liekö osasyynä upea, marraskuulle epätyypillisen lämmin ja aurinkoinen sää. Minun lisäkseni paikalla oli yksi viejä ja yksi seuraaja, joten minä ja toinen nainen harjoittelimme puolet ajasta oppilas-viejän ja puolet opettaja-viejän kanssa. Meillä kahdella oli kissanpäivät - saimmehan kolme tuntia lähes yksityisopetusta.

Kimmo kertasi yksityiskohtaisesti hitaan valssin tekniikkaa. Hitaassa valssissa on kolme eritempoista askelta: ykkönen on vahva askel, kakkonen on erittäin vahva askel ja kolmonen on mitättömän heikko askel. Vauhti askeleeseen lähtee tukijalan koukistuksesta ja kierrosta, mikä purkautuu ykkös- ja kakkosaskeleelle, eli vauhdin tulee riittää selvästi myös kakkoselle. Ja kolmosaskeleella uuden tukijalan kantapään pitää painautua selvästi maahan.

Hidas valssi keinuu kolmeen suuntaan. Tutuin suunta on ylös ja alas: nousu lähtee kolmosaskeleen lopussa ja laskee seuraavan kolmosaskeleen alussa. Toinen keinuminen tapahtuu sivusuunnassa kyljissä: ykköselle astutaan suorassa, mutta kakkoselle astuttaessa astuvan jalan puoleinen kylki venyy ja palautuu kolmosella. Kolmas keinuliike syntyy lantion svingistä: Miehen astuessa oik jalalla eteenpäin hän työntää lantionsa eteen, mitä nainen myötäilee. Naisen astuessa oik jalalla eteenpäin vuorostaan hän työntää lantionsa eteen, mitä mies vuorostaa myötää.

Valssissa vartalokontakti on kevyt ja molemmat kannattelevat kätensä ilmavasti. Naisen vas kämmen lepää kevyesti miehen oik olkapään päällä. Pää pidetään ylhäällä ja katse horisonttiin. Kimmo huomautti, että katseeni pyrkii herkästi laskemaan.

Astuessaan eteenpäin myös nainen astuu oik jalallaan voimakkaasti ja isosti. Samoin oik käännöksen loppuosassa nainen astuu rohkeasti oik jalalla miehen jalkojen väliin ja vas jalalla sivulle, jolloin mies ikäänkuin lepää naisen tehdessä työtä. Kimmon sanoin ”minä vien, sinä viet”.

Kiva ja selkeä puolitoistatuntinen, jossa porauduttiin hitaan valssin saloihin. Harmi poisjääneille - jäitte paljosta paitsi...

Hidas valssi Hyvinkäällä

Hyvinkään Hymyhuulet täytti sunnuntai-iltapäiväni hitaalla valssilla ja tangolla. Kumpaakin kaksi tuntia ja opettamassa Hyvinkään järjestötalolla oli Sami Helenius - ilman Juttaa. Väkeä oli paljon - lähes kaikki keski-ikäisiä tai vanhempia ja ilmeisesti pääosin Hymyhuulten tai Keravan Taitokolmion jäseniä.

Hitaassa valssissa Sami tapansa mukaan keskittyi perustekniikkaan. Tavoite on tanssia kevyessä vartalokontaktissa, jossa kummallekin jätetään selkeästi oma tanssitila. Samin sanoin ”usein riittää että parin vaatteet koskettavat toisiaan”. Samin vinkkasi, että seuraajan paikka löytyy siten että nainen pitää olkavarret kiinni vartalossaan ja koukistaa kyynervarret kyynerpäistä suoraan kulmaan eteensä. Naisen paikka löytyy siitä, missä hänen ojennetun oik käden sormen päät koskettavat keskelle miehen vartaloa. Vartaloa käännetään myös tosipikkuisen auki oikealle siten, että naisen vas käden sormet koskettavat oik käden sormia.

Sami korosti, että hitaan valssin vartalon nousut lähtevät vartalosta ja lopussa voi nousta varpaille tai olla jopa nousematta - tärkeintä on venyttää keskivartaloa. Aaltomainen vartalonliike alkaa jo kolmosen lopussa polvien koukistuksella. Tätä helpotti kun Sami laski rytmiä mee:tä painottaen: yks, kaks, kol-mee. Viejän tulee huomioida, että vaikka vartalonliike alkaa ennen ykköselle astumista, niin ykkösaskel astutaan vasta selvästi musiikin ykkösellä. Kakkosaskeleella perässä tuleva jalka vedetään hitaasti lattiaa pitkin uuden tukijalan viereen.

Periaatteessa yksinkertaisistakin perusasioista löytyy joka kerta uusia juttuja ja eri opettajien kanssa painottuvat aina hieman eri jutut. Perusteellinen ja hyödyllinen perustekniikan kaksituntinen.

Valssia Vanhalla

Keski-Helsingin eläkeläiset järjestävät maanantaisin päivätanssit Vanhan ylioppilastalon juhlasalissa (täällä). Usein ennen tansseja on tunti paritanssin opetusta - tällä viikolla vuorossa oli hidas valssi ja opettamassa Harriet Kukkola.

Puolen päivän aikaan paikalla oli parikymmentä innokasta eläkeläistä, jotka oikeasti halusivat oppia tanssimaan valssia. Opettaja ei tuntunut olevan ihan juonessa mukana, sillä hän alkoi 45 minuutin opetushetkessä lähes aloittelijoille opettaa hitaan valssin erikoiskäännöksiä. Eikä hän pystynyt muuttamaan suunnitelmiaan, vaikka useimmat pyysivät häntä pysymään vain perusaskelissa.

Harriet opetti kivan valssikuvion, jota en aiemmin osannut. Mutta tuntui, että moni tanssijoista ei pystynyt sitä näin lyhyessä ajassa omaksumaan. Kuvio meni seuraavasti - naisen askelilla:

Ensin valssin perusaskeleen alku alkaen vas jalalla taakse menosuuntaan (yks,kaks,kol) ja sitten oik jalalla taakse (yks), vas jalalla käännytään miehen oik puolelle naisen vas kylki miehen oik kyljessä (kaks) ja astutaan yhdessä miehen kanssa avauksessa oik ulkojalalla taakse (kol). Sitten vas jalalla astutaan takaisin miestä kohti (yks) ja liikutaan yhdessä kylkiasennossa menosuuntaan astuen chasee-askel - varpaille nousten - ensin oik jalalla (kak-) ja sitten vas jalka viereen (-si) ja lopuksi oik jalalla askel sivulle (kol). Ja ihkalopuksi nainen astuu vas jalalla takaristiaskeleen ja mies oik jalalla eturistiaskeleen (yks), ja oik jalalla sivulle (kaks) ja vas jalka yhteen (kol).

Lopuksi tanssittiin sekahaku-periaatteella kolme tuntia hyvä-äänisen Anu Kerosen ja Saturnus-herrojen tahdittamana. Kivaa ja hikistä.