torstai 30. marraskuuta 2017

Puistokulman Susa

Susa Matson opettaa keskiviikkoisin Vantaan Puistokulmassa alkeisjatko/jatko-tason paritansseja Pirjo Kärnän tanssikoulussa (täällä). Energinen Susa on innostunut ja innostava ope, joka välillä jopa kädestä tai lanteista pitäen pysähtyy ohjaamaan kuvioissa kompuroivaa tanssinharrastajaa.

Tällä viikolla keskiviikon treeneissä oli chachaa ja rumbaa. Samoja kuvioita, mutta musiikki ja askeleet vaihtuvat. Latinalaistansseissa paino päkiöillä ja jalkaterät ulospäin. Ja Susan sanoin naisella ”tissit polvien etupuolella”. Ylävartalot vastakkain, mutta nainen voi seistä joko kokonaan miehen edessä tai hieman miehen oikealla puolella, kuten vakioissa. Liike ja pyörimiset lähtevät vartalosta. Muista pidättää/vastustaa liikettä ohikäännöksissä. Susa muistutti, että rumba on kosiotanssi, joten rohkeutta ja asennetta peliin - leikkimielisyyttä unohtamatta.

Taka- ja etuaskelta ei astuta ristiin, vaan suorassa linjassa taakse- tai eteenpäin - jalkaterät ulospäin. Sivusta katsottaessa askel saattaa näyttää ristiaskeleelta, koska oikeaoppisessa askeleessa jalkaterä on ulospäin kääntyneenä.

Susa tarjosi sopivan sekoituksen tuttuja ja uusia kuvioita, jotka kaikki sopivat myös tavallisille tanssijoille ja perinteisille tanssipaikoille - eikä vain treenitarkoitukseen soveltuvia, tilaa vaativia kilpailukuvioita. Eli perustallaajallekin hyvä ja opettava tunti, joten nyt vain kuviot käyttöön.

sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Vaihteeksi valssia

Viikonloppu päättyi hitaaseen valssiin Puotilan työväentalolla, jossa kilpatanssitaustainen Mikko Koskelainen veti Helsingin tanssikurssien nelituntiset jatkotreenit. Paikalla oli noin 30 eri-ikäistä innokasta tanssinharrastajaa.

Kerrattuaan kropan hallintaa ja tanssiasentoa Mikko opetti pari lyhyttä tanssisarjaa, eikä neljään tuntiin sitten muuta mahtunutkaan. Mitä muistan? Tanssiasennossa kyynerpäät ovat samalla korkeudella. Mikon mielestä naisen vas käden paras paikka on sormet yhdessä miehen oik olkapään päällä - peukalo olkapään etupuolella. Mikko ei tykkää, että nainen pitää vas kättään miehen olkapään takana, koska hän kokee että tällöin nainen painaa miehen oik olkapäätä kasaan ja pienentää miehen raamia.

Avauksissa astutaan eteenpäin parin jalkaterät vinosti toisiaan kohti ja katse suunattuna eteenpäin menosuuntaan hieman horisontin yläpuolelle. Käsivarret pyöreinä. Nainen miehen jäljessä. Kuvioihin kuului myös ns. chasee-askel, jossa kaks-kolmosella astutaan sivuttain menosuuntaan laukka-askeleen tapaan.

Lopussa Mikko painotti, että tärkeämpää kuin opetella pikkutarkasti kymmeniä kuvioita, on oppia liikkumaan ja tanssimaan yhdessä parin kanssa. Tunneilla läpikäytävien mutkikkaiden kuvioiden tarkoitus on hänen mukaana etupäässä syventää treenaajien vienti- ja seuraamistaitoja. Harvaa pitkistä liikesarjoista on edes mahdollista toteuttaa tosielämän lavoilla, kun harjoitussalillakin parit törmäilivät jatkuvasti toisiinsa.

Mukava tekninen tunti, jossa sekä vienti että seuraaminen pantiin koetukselle.

lauantai 25. marraskuuta 2017

Tango by Kimmo

Tango must go on! Torstaina oli vuorossa Kimmo Lasasen jatkotangot TanssiGurun (täällä) tiloissa Espoon VPK:n salissa. Kolmas kerta TanssiGurussa ja eka kerta jatkotunneilla. Lähes tasaparit, joten naisetkin saivat treenata koko ajan. Viejistä noin puolet tuntui jatkotason taitajilta, ja loput positiivisesti innokkailta opettelijoilta. Kimmo oli mukana vaihtoringissä, joten joka kierroksella seuraajat saivat vuorollaan käsityksen, miltä harjoiteltu tanssikuvio parhaimmillaan voisi tuntua.

Jatkotunneillakin Kimmo kertaa ahkerasti kunkin tanssin perustekniikkaa, mistä pidän. Ensimmäinen puolituntinen harjoiteltiinkin tangokävelyä eteen- ja taaksepäin ilman paria. Vastakierron tulisi olla luonnollista ja suht mietoa, eikä väkinäistä hartioiden kääntelyä. Marika kehotti meitä kuvittelemaan, että kierto kumpuaa ylävartalon sisältä - vastapuoleisen askeleen siivittämänä, ikäänkuin kokonaisvaltaisesti. Tämä mielikuva helpotti liikkeen löytymistä. Kimmo muistutti, että vastakierto palautuu perusasentoon samalla kun uusi tukijalka asettuu paikoilleen.

Loppuajan Kimmo opetti aika nopeatahtisesti erilaisia käännöksiä ja kieputuksia, jotka kokeneemmat tanssijat omaksuivat nopeasti, mutta vähemmän treenanneilla oli kova työ pysyä perässä. Onneksi tunnilla oli helppo kysyä ja pyytää apua uuden kuvion kiemuroissa - niin Kimmo kuin hänen osaava vaimonsa Marika auttoivat enemmän kuin mielellään.

Hyvä lapatuki kannattaa rennosti käsivarsia. Avauksessa oik ja vas olkapää ovat samassa linjassa ja oik ja vas kyynerpää samalla korkeudella keskenään.

Kimmo kehotti minua ja muita seuraajia nojaamaan ylävartalollaan selkeästi viejään. Minulle hän huomautti myös useamman kerran oikean solmukäteni jännittyneisyydestä: ”Rentouta, rentouta oikeaa kättäsi, miehen on mukavampi ja helpompi viedä sinua.”

Neljän tanssivuoteni aikana olen treeneissä vain kerran (täällä) törmännyt ns. vanhaan tuttuun ”aktiivivuosiltani”, jolla tarkoitan vuosikymmeniä, jolloin oli työelämässä ja sosiaalinen elämänikin oli nykyistä aktiivisempaa. TanssiGurussa olen kolmen käyntikertani aikana törmännyt jo kolmeen, aikoinaan eri yhteyksistä tuntemaani vanhaan tuttuuni, joiden kaikkien kanssa olin vuosia sitten paljonkin tekemisissä. Yksi istui treeneissä sattumalta viereeni, ja vasta hetken kuluttua kumpikin äkkäsimme kenen vieressä oikein istuimme. Toisen tunnistin vasta, kun hän osui vaihtoringissä yllättäen parikseni. Outoa, yllättävää ja kivaa!

Yksi lisäsyy TanssiGurussa käymiseen - koskaan ei voi tietää keneen ex-tuttuun törmää:):)

torstai 23. marraskuuta 2017

Susan tango 3

Tahkoan tangoa ainakin tämän syksyn. Joskin uskon, että tangoinnostukseni jatkuu vähintään ensi vuoden. Keskiviikkona olin Susa Matsonin tango-opissa Vantaan Puistokulmassa. Vanhoista postauksistani huomasin, että edellisen kerran olen ollut Susan tangotreeneissä viime keväänä - Susan tango 2 (täällä). Ja tätä ennen syyskuussa 2015 - Susan tango 1 (täällä).

Alkuun Susa muistutti, että eteenpäin astuttaessa ylävartalo johtaa askelta. Askeleet ikäänkuin haukataan ylävartalon vastakiertojen ryydittämänä. Askel lähtee liikkeelle vartalosta ja molempien polvien etunojasta ja koukistuksesta. Tukijalan polven koukistuksen suoristus pukkaa vauhtia vastajalan askeleeseen ja astuvan jalan polvi lähtee etuaskeleeseen ennen jalkaterää. Eteenpäin astuttaessa astuvan jalan varpaita laahataan kevyesti eteenpäin lattiaa hipoen ja vasta askeleen lopussa jalkaterä kääntyy niin että maahan astutaan kantapää edellä vierittäen jalkapohjaa päkiälle, jolloin askeleen lopussa koko jalkapohja on tukevasti maassa.

Loppuaika kerrattiin avausta ja otsoja sekä harjoiteltiin rytmirikkoja. Avauksen ja promenadin juju on pienessä kulmassa ja lantiokontaktissa. Moni ope sanoo, että pieni avauskulma ja parikontakti helpottuu, jos nainen pitää katseensa miehen oik olkapään yli eikä käännä sitä kulkusuuntaan. Naisen lantio ja naisen miehen puoleinen reisi ovat hieman miehen lantion ja reiden takana. Astuessaan sisemmällä eli vas jalalla eteenpäin naisen vas jalka ei saa ohittaa miehen oikeaa eli sisäjalkaa.

Otsot nainen tekee siten, että käännyttyään päkiöillä hän kääntää rintamalinjansa - Susan kielellä tissit - seur askeleen suuntaan eikä pidä sitä kiertyneenä miestä kohti, kuten olen luullut. Susa neuvoi kaksi kuviokohtaa, joihin otsot sopivat hyvin. Ensimmäinen on promenadikävelyn loppu, jolloin nainen tekee ensimmäisen otson takaisin tulosuuntaan. Avauksesta astutaan promenadissa kaksi hidasta eteenpäin ulkojaloilla aloittaen. Tämän jälkeen käännytään vastakkain ja nainen astuu oik jalalla sivulle - hitaana tai nopeana (samoin mies). Sitten nainen astuu vas jalan taakse ristiin - samalla nopeudella kuin edellisen askeleen eli hitaana tai nopeana. Tämän jälkeen nainen aloittaa otson oik jalallaan miehen editse (hidas).

Toinen on Joonaksenkin opettama NNHH-rytminen otso-aloitus. Se lähtee keinuaskeleesta eli nainen astuu oik jalan taakse (N) ja palaa takaisin vas jalan päälle (N), minkä jälkeen nainen astuu oik jalalla miehen eteen (H) ja vas jalan ristiin oik takaviistoon oik jalkansa taakse (N). Tästä nainen jatkaa otsoihin aloittaen astumalla oik jalalla miehen editse vasemmalle (H).

Yleensä tangotreeneissä on riittävästi miehiä. Keskiviikkona oli toisin - naisia oli kolmannes miehiä enemmän. Onneksi sekä Pirjo että Susa pyörittivät innokkaasti naisia helpottaen viejäpulaa. Sain molemmilta tervetullutta palautetta. Pirjo huomautti kiirehtimisestäni viejän edelle - asia jonka luulin jo olevan kunnossa. Korjautui heti, kun kiinnitin asiaan uudelleen huomiota. Susa kehotti nojaamaan voimakkaammin viejään ja jättämään promenadeissa parin puoleisen jalan selvemmin viejän jälkeen.

Pippurinen ja kapoinen Susa oli keskiviikkona parhaimmillaan - nauravainen ja rempseä, mutta aiemmasta poiketen myös lämpöä purskahteleva. Voisin sanoa - uudesta punk-kampauksestaan huolimatta - jopa suloisen lempeä, millä adjektiivilla en Susaa aiemmin olisi kuvaillut.

Mukava ja minulle sopiva tunti - pystyin kaiken opetetun omaksumaan ja sovittamaan omaan tangooni.

tiistai 21. marraskuuta 2017

Hidas foksi

Vanhan juhlasalin eläkeläistansseissa (täällä) opetettiin maanantaina hidasta foksia. Sirpa Salonen opasti innokkaita eläkeläisiä askelten saloihin.

Sirpa ohjeisti naista astumaan oik jalalla taakse (hidas), vas jalalla taakse (hidas), oik jalalla taakse (nopea) ja vas jalalla taakse (nopea). Eli askeleet ovat samat kuin perusfoksissa, sillä erotuksella että toinen nopea astutaan oik jalan ohi eikä viereen. Ja lisänä vielä se, että joka toisella askelluksella nopeat astutaan ohiaskelina.

Sirpan hidas foksi, jota hän nimitti myös slovariksi, oli tänä syksynä jo neljäs hiukka erilainen tapa askeltaa ns. hidasta foksia. Aiemmin sekä Pirjo (täällä), Kimmo (täällä) että Heleniukset (täällä) ovat opettaneet ko. tanssia kukin omalla tavallaan. Minulle luontaisin ja mukavin tapa on toistaiseksi ollut Pirjon opettama (ehkä ”juntein”) askelkuvio rytmityksellä hidas,nopea,nopea,hidas,nopea,nopea, jota muuten Joonas Kainulainenkin taisi opettaa.

Riippumatta askelluksesta hidasta foksia tanssiessa naisella johtaa oikea ja miehellä vasen kylki, mikä korostuu ohittavissa askelissa. Viikonlopun treeneissä Ida kehotti minua nostamaan mol kädet pyöreänä eteeni ja kääntämään oikeaa kylkeä taakse. Jos kuvittelen miehen käsien sisään, saan mielikuvan parin oikeasta asennosta hitaassa foksissa.

Käsitys siitä, että tapoja tanssia hidasta foksia on yhtä monta kuin opettajia, sai taas vahvistusta. Kiva, letkeä ja liitävä tanssi, kun ei vedä helpoimman eikä vaikeimman kautta - vaan tukevasti keskitietä, jota minulle edustaa Pirjon selkeät hitaan foksin vinkit (täällä).

maanantai 20. marraskuuta 2017

Puotilan pyörähdyksiä

Pitkästä aikaa aikatauluni osuivat niin, että pääsin Puotilaan Helsingin tanssikurssien (täällä) sunnuntaitunneille, joita vetää Kimmo Luukkonen - puhelias ja oppilaansa huomioiva huumorimies. Edelleen ope josta tykkään.

Kimmo keskittyi pyörimisen tekniikkaan, lähinnä hitaan foksin pistoihin, fuskun spineihin ja baccatan pyörityksiin. Pyöriessä ääresttärkeää on keskivartalon hallinta - paino tukevasti omilla jaloilla painottuen päkiöille ja hyvä lapatuki, napa sisään ja peppu piukkana, hartiat rennosti auki ja alhaalla, pää vartalon jatkeena. Katse ylhäällä kiinnitettynä johonkin kaukopisteeseen, josta se irtoaa mahdollisimman myöhään ja johon se palaa takaisin mahdollisimman pian pään pyörähdettyä ympäri.

Pistoissa (pivot) jalat ovat saksiasennossa eli reidet tiukasti yhdessä. Polvet suht suorina, naisen reiden sisäpinta miehen reiden sisäpintaa vasten. Etuaskeleelle astutaan kantapään kautta, mutta pisto kääntyy päkiän päällä. Taka-askeleeseen astutaan päkiän kautta, ja kääntyminen alkaa päkiällä mutta painon siirtymisen takia loppuu koko jalkapohjalle/kantapäälle. Etuaskel astutaan voimalla ja taka-askel lyhyempänä ja rennommin. Vauhti saadaan vartalon vastakierrosta.

Fuskussa nainen tekee spinipyörähdyksen useimmiten oikealle. Alkuun tavallinen hidas,hidas,nopnop -askel, minkä jälkeen nainen astuu oik jalalla miestä kohti (hi-), ottaa miehen kädestä vasteen oik käteensä ja pyörähtää päkiällä myötäpäivään ympäri (-das). Palattuaan perusasentoon nainen astuu vas jalalla paikalla (hidas) ja lopuksi nopnop taakse. Mies ei työnnä naiselle vauhtia, vaan pitää vain vas vastekätensä tukevasti paikoillaan, jolloin nainen ottaa itse miehen kädestä vauhtia. Jos mies antaa työntämällä naiselle vauhtia, hän samalla usein horjuttaa naisen tasapainoa. Naisen tasapainoa edesauttaa myös, jos mies ohjaa naisen spiniin alhaalta eli mies pitää vas vastekättään vyötärön tai lantion tasolla.

Fuskun kaksoispyörähdys, jonka nainen tekee oik kätensä ali, tehdään naisen miestä kohti ottaman, oik jalalla astutun askeleen (hidas) jälkeen nop,nop,hidas -rytmillä, minkä jälkeen normaali nopnop taakse. Kaksoiskäännöksen rytmi voi olla myös hidas,nop,nop, mutta minä tykkään ensimmäisestä rytmistä. Lopun perusnopnopien sijaan voi pitää myös tauon, jonka aikana nainen (ja mies) voi tehdä hauskaa liikehdintää. Tämän jälkeen fusku jatkuu tavallisesti oik jalalla sivulle tai miestä kohti.

Fuskun pyörähdyksissä Kimmo kehoitti minua kiinnittämään huomiota pään asentoon. Pääni on kuulemma herkästi vinossa, kun sen pitäisi olla lattiaan nähden suorassa. Yksinkertaisessa kädenalipyörähdyksessä hän kehoitti toisella hitaalla pyörähtämään vain 2/3 kierrosta, jolloin taka-askeleelle jää vielä kiertymistä. Tällöin fuskun liike jatkuu ilman turhia pysähdyksiä. Kimmo myös muistutti rentouttamaan käsivarret pyörähdyksissä. Vaste toki otetaan tukevalla kädellä, mutta sen jälkeen rennoksi.

Kolmetuntinen oli todellinen Spesu bulle, kuten Helsingin tanssikurssien ahkeraMarkku sähköpostitiedotteessaan mainitsi.

perjantai 17. marraskuuta 2017

Torstaitangot II

Torstaina tangoa Maijan jatkoissa Karjalatalolla. Paljon väkeä ja ison aikaa tasaparit - hetken pari naista ja toisen hetken pari miestä ylimäärin, johtuen ihmisten poislähdöistä. Vaikka oli jatkotreenit, viejistä ehkä vain kolmannes oli mielestäni jatkotason tanssijoita. Mutta useimman kanssa oli kuitenkin mukava tanssia.

Treenin alussa Maijan assari Timo Klemola listasi upeasti tangon tärkeimmät, joita en enää sana sanalta muista. Tuttuja asioita, jotka kolahtivat minuun, ja uskon että jäivät syvämuistiin. Jotakin tähän suuntaan: Tangoa tanssitaan vartalokontaktissa. Kaikki lähtee yhteisesti kannatellusta raamista. Mies ohjaa tanssia ylävartaloaan kiertäen, ei käsivarsilla ohjaillen - oikeastaan tangossa miehellä liikkuu vain jalat ja ylävartalo, kädet ja pää pysyvät paikallaan. Nainen liikkuu miehen vartalon työnnöstä, aina hivenen jäljessä. Jos pari astelee pitkiä askelia, polvet ovat enimmän aikaa koukussa, mutta lyhyemmin askellettaessa polvet voivat olla lähes suorassa. Tärkeää, että askel lähtee tukijalan ponnistuksesta ja askelten välissä jalat kerätään yhteen.

Toisella tunnilla kerrattiin tangotaivutusta, jonka mies astuu vas jalalla puolisen metriä takaviistoon noin 45 astetta. Miehen selkä pysyy lattiaan nähden suorassa. Taivutukseen lähtiessään mies kiertää ylävartaloaan myötäsuuntaan eli oik olkapäätään taakse, jolloin hän lähtee taivutukseen ikäänkuin selkä edellä. Paino siirretään vähitellen kokonaan vas jalalle, jolloin vas polvi koukistuu. Oik jalka suoristuu ja miehen jalkaterän sisäreuna koskettaa maata. Lopuksi mies kiertää ylävartalonsa takaisin perusasentoon ja vain vähän yli vastapäivään. Ja nainen seuraa jaloillaan ja vartalollaan viiveellä perässä. Tärkeää, että taivutus tehdään rauhassa nautiskellen ja hitauteen keskittyen. Taivutuksesta myös noustaan ylös hitaasti. Ja molemmat seisovat koko ajan tukevasti omilla jaloillaan.

Koska musiikissa on kohta taivutukselle? Timo antoi aloittelijalle helpon vinkin. Usein taivutus sopii fraasin loppuun eli hetkeen, jolloin laulaja pitää taukoa. Taivutuksia ei kannata viljellä jokaisessa fraasin lopussa, vain tehokeinona ja erikoisherkkuna - tekemiseen ja tunnelmaan keskittyen.

Kolmannella tunnilla kerrattiin otsoja. Missä kohdassa otso tehdään? Taas Timo antoi käyttökelpoisen vinkin. Otso sopii vas käännöksen alkuosan jälkeen. Eli nainen astuu oik jalalla taakse kääntyen (hidas) ja vas jalalla eteen (hidas) jatkaen otsoon eli astuu oik jalalla miehen oik sivulle (hidas), jalkojen keräys ja käännös paikalla kääntyen miehen kautta (hidas), minkä jälkeen nainen astuu miehen puoleisella eli vas jalalla takaisin (hidas) ja kerää ja kääntyy uudelleen (hidas) ja astuu miehen puoleisella eli nyt oik jalalla (hidas) ja kerää ja kääntyy (hidas). Tämän jälkeen mies pyöräyttää naisen kahdella nopealla eteensä ja ohjaa hitaaseen taivutukseen miehen vasemmalle, jonka pitäisi olla tulosuunta. Naisen otsoaskelten ei kannata olla kovin pitkiä.

Otsot voi tehdä nopeammassakin tempossa, mutta Timo kehoitti tekemään rauhallisesti hitailla. Otsot vaativat erittäin hyvää tasapainoa molemmilta. Vaikka nainen kannattelee koko ajan itsensä, hänen liikettään helpottaa miehen vankka tuki ja rauhallinen liikkuminen. Mies siirtää painoaan edestakaisin jalalta toiselle. Parin jalkaterien tulisi liikkua ikäänkuin rinnakkain, ja lantiot koskettavat ison aikaa kyljistä toisiaan.

Maijan mukaan tangossa tulee näkyä samanaikaisesti niin gasellin keveys ja kuin liikkeen raskaus. Oma tangoni takkusi taas tänään, eikä edes tutuimpien viejiän kanssa oikein sujunut. Mutta niin se vaan välillä menee. Etenkin kun molemmat yrittävät kynsin hampain keskittyä uusien kuvioiden onnistumiseen.

keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Vanha vallattu

Maanantaisin Keski-Helsingin Seniorit (täällä) järjestävät iltapäivätanssit Vanhan Ylioppilastalon juhlasalissa. Eilen piipahdin siellä toista kertaa. Alkuun on tunti tanssin opetusta, minkä jälkeen pari tuntia tanssia orkesterin säestyksellä. Väkeä ja taitavia tanssijoita riittää - niin miehiä kuin naisiakin. Ja näyttää siltä, että paikka vetää eläkeikäisiä myös Keski-Helsingin ulkopuolelta.

Tällä viikolla oli vuorossa rumba-boleron alkeet, jota opettivat Sirpa Salonen ja Reijo Rajala. Opetus eteni sellaisella vauhdilla, etteivät oikeat aloittelijat voineet millään pysyä perässä. Avausten ja kädenalitusten lisäksi opetettiin kiva paikalla pyörivä kuvio: Tavallinen aloitus eli nainen vas jalalla vasemmalle (hi-das), oik jalalla taakse (nopea) ja vas jalalla takaisin (nopea). Tämän jälkeen oik jalalla eteen miehen oik kainaloa kohti kääntyen miehen viereen (hii-das), vas jalka taakse (nopea) ja oik jalka taakse (nopea). Nainen jatkaa vielä pyörimistä miehen rinnalla taaksepäin - mies vastaavilla askelilla eteenpäin - vas jalka taakse (hidas), oik jalka taakse (nopea) ja vas jalka takaisin eteen (nopea). Ja lopuksi oik jalka eteen (hidas), minkä jälkeen nainen kahdella nopealla pyörähtää oik kätensä alitse myötäpäivään takaisin lähtöasentoon.

Rumban, valssin ja tangon lisäksi sain iltapäivän aikana kokeilla hidasta lavafoksia, joka tällä kerralla tuntui sujuvan Pirjon opettamilla askelilla (täällä) ihan ok. Vanhan juhlasali on korkeine kattoineen juhlava tanssitila. Osa tanssijoistakin oli upeasti laittautuneita korkokenkineen ja pitsipuseroineen, mikä sopi enemmän kuin hyvin perinteiseen akateemiseen juhlasaliin.

Vanhalla on sekahaku, joten parittomatkin tanssinharrastajat pääsevät ahkerasti lattialle. Pikkuhiljaa pääkaupunkiseudun tanssisalit tulevat tutuiksi...

sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Karjalasta kajahtaa

Kokeilin viikonloppuna Karjalatalon (täällä) lauantaitansseja, joita Pääkaupunkiseudun Pohjois-Karjalaiset (täällä) järjestävät talolla kerran kuukaudessa. Musiikista vastaa elävä orkesteri - marraskuussa lavalla oli Juho Simolan taitava trio.

Karjalatalolle oli helppo mennä, sillä paikka oli tuttu Maija Astikaisen viikkotreeneistä. Tansseissa porukka oli pääosin eläkeläisiä ja ilmiselvästi ennestään tuttuja - joukossa myös jokunen tuttu Maijan tunneilta. Kaikki olivat ahkeria ja osaavia tanssijoita, joten tanssilattia täyttyi heti ensitahdeista. Orkesteri soitti tuttua perussettiä - valssia, tangoa, foksia, rumbaa ja humppaa.

Paikalla on paljon pariskuntia, jotka tanssivat pääosin keskenään. Parittomana tullessa tanssiminen jää aika vähäiseksi. Tanssilipulla saa kupin kahvia ja tuoretta pullaa. Ja halutessaan baarin puolelta voi ostaa vahvempia juomia.

Pohjoiskarjalaiset luovat talolle ystävällisen ja hyväntuulisen tunnelman, vaikkei tiiviisiin porukoihin helposti sisään pääsekään.

perjantai 10. marraskuuta 2017

Tangoa talolla

Porilaisen HappyDancen (täällä) Joonas Kainulainen opettaa yhteistyössä tanssikoulu Antti Törmäsen (täällä) kanssa torstaisin Käpylän työväentalolla Helsingissä. Marraskuisena torstaina treenattiin tangoa kuudesta lähes kymmeneen eli viisi 45 minuutin settiä lähtien alkeista ja edeten rivakasti pistoihin, linjoihin ja taivutuksiin. Osa treenaajista oli koko ajan, mutta useimmat olivat joko kolme ensimmäistä tai kolme viimeistä settiä.

Joonaksen opissa olen ollut ennenkin - mukava, selkeä ja etenkin viejille hyviä vinkkejä antava opettaja. Sen sijaan Käpylän työväentalolla olin ekaa kertaa. Paikka huokuu vanhaa työväentalo-tunnelmaa ja on erittäin sopiva perinteisten lavatanssien harjoitteluun.

Mitä illasta jäi mieleen? Eteenpäin astuttaessa vartalo seuraa astuvan jalan päällä, taka-askeleeseen lähdetään astuva jalka edellä. Eteen kantapään kautta ja taakse päkiän kautta rullaten. Tangossa viejä astuu useimmin eteen ja seuraaja taakse, joten toimiva tango edellyttää mieheltä ponnekasta etu- ja naiselta venytettyä taka-askelta. Ja molemmilta rentoa ylävartalon kiertoa. Teoriassa hallussa, mutta...

Taivutuksissa ja linjoissa on tärkeää, että molemmat seisovat omilla jaloillaan ja molemmat siirtävät painonsa sivuun astuvan jalan päälle. Molemmat suoristavat vapaan jalkansa, jolloin nainen voi halutessaan koukistaa omaa jalkaansa miehen jalkaa pitkin - ei onnistu jos mies jättää jalkansa koukkuun. Naisen vapaa jalka koskettaa lattiaa vain päkiällä kääntyen osoittamaan sivulle - myös katse - ja miehellä lattiaa koskettaa vapaan jalan sisäreuna.

Taivutukset ovat näyttäviä ja vaativat tilaa ja aikaa, joten ne kannattaa säästää musiikin erikoiskohtiin. Linjan mahtuu tekemään pienemmässä tilassa ja nopeammin, joten peruslavoilla linjat ovat ehkä käyttökelposempia. Useaan musiikkiin sopii seuraava setti: kaksi perusaskelsarjaa (hidas,hidas,nopea,nopea), joka kattaa kolme + kolme eli yhteensä kuusi iskua ja sen jälkeen kahden iskun linja tai kaksi sivuaskelta, jolloin mies kääntää vas kylkensä menosuuntaan.

Tangoni paranee koko ajan, vaikka hitain askelin...

keskiviikko 8. marraskuuta 2017

Paluu lähtöruutuun

Olen harjoitellut lavatansseja aktiivisesti runsaat neljä vuotta. Parhaimmillaan kolmetuntisia treenejä on ollut 3-4 kertaa viikossa, joskin välillä on ollut jopa kuukausien taukoja sairastelun ja muiden elämän mutkien takia.

Valssi, foksi ja fusku sujuvat ja yksinkertaista buggia, rumbaa ja chachaa pystyn hyvin seuraamaan. Tulinen tango on edelleen vaikeaa ja perinteisen humpan, polkan ja jenkan perusaskel sujuu juuri ja juuri. Jiveä, salsaa ja sambaa en ole vielä edes yrittänyt, puhumattakaan uudemmista lajeista kuten west coast swingistä ja muista ’nuorisotansseista”.

Eli näin paljon tämä yli 60-vuotias mummi on oppinut runsaassa neljässä vuodessa. Aika hyvin, kun ottaa huomioon että nollasta on lähdetty. Edelleen tulee kuitenkin hetkiä, jolloin ikäänkuin rojahdan takaisin lähtöruutuun eli ensimmäisen treenivuoden hapuiluihin. Näin kävi taas TanssiGurussa Kimmon hitaan foksin alkeissa.

Tänä syksynä olen harjoitellut hidasta foksia kahdesti: lokakuussa Heleniusten ohjauksessa (täällä) ja pari päivää sitten Kärnän Pirjon tunneilla Malmilla (täällä). Kimmon kolmetuntinen oli siis kolmas treenikerta. Harjoituksista huolimatta hidas foksi tuntuu vaikealta, ja sekavaltakin. Tuntuu, että kukin opettaja opettaa samaa tanssia eri tavoin ja hieman eri lähtökohdista, mm. tanssin nopeus ja askelten suunnat tuntuvat - siis tuntuvat - vaihtelevan. Välillä jopa tuntui kuin joka tunnilla olisi opetettu eri tanssia, vaikka kaikki opettivatkin askeltamaan hidas,nopea,nopea,hidas,nopea,nopea -rytmiin.

Kimmon tunnilla naisen askeleet etenivät seuraavasti: vas jalka taakse (hidas), kaksi ohiaskelta taakse oikealla ja vasemmalla (nopea ja nopea), paluumiehen eteen ja oik jalka taakse (hidas), vas jalka taakse (nopea) ja oik jalka taakse (nopea). Eteenpäin mennessä hidas astutaan kanta-askeleena polvea koukistaen, ensimmäinen nopea päkiöille nousten ja toinen nopea laskeutuu koko jalalle päkiöiden kautta. Nopeissa askelissa sen jalan puoleinen kylki johtaa, jolla astutaan ens nopea askel.

Avauksen Kimmo opetti siten, että nainen astuu vas hitaalla miehen oik kyljen viereen, ens nopealla oik taakse tulosuuntaan ja toisella nopealla takaisin vas jalalle (keinuaskel) ja jatketaan oik hitaalla kääntyen takaisin miehen eteen ja kaksi ohiaskelta taakse menosuuntaan.

Hahmotan, miten hitaan foksin askelten ja liikkeen tulisi edetä, mutta... Tiistaina tanssini tökki pahan kerran. Kertaakaan en saavuttanut hitaan foksin lennokkuutta tai sulokkuutta, eikä kömpelyydestäni johtuen varmaan viejänikään.

Joskus näin, toisella kerralla toivottavasti toisin...

tiistai 7. marraskuuta 2017

Samoilla askelilla

Pirjo Kärnän tanssitreeneissä harjoitellaan tänä syksynä samana iltana kahta toisilleen läheistä tanssia. Maanantaina olivat vuorossa 6-askel tango ja hidas lavafoksi, joita - yllätys, yllätys - tanssitaan samoilla askelilla.

Alkuun opeteltiin 6-askel tangoa, jolloin tanssissa on kaikki perustangon elementit asennosta ja sähäkkyydestä lähtien, mutta tavanomaisen hidas,hidas,nopea,nopea -rytmin sijaan askelletaan hidas,nopea,nopea,hidas,nopea,nopea -rytmissä. Ja ensimmäisen askeleen nainen astuu vas taakse, eikä oik taakse kuten perustangossa.

Lavoilla harvoin tanssitaan koko kappaletta 6-askel tangona, vaan viejä sekottaa 6-askel tangon askelia sopiviin kohtiin perustangon väliin. Kuten Kimmo viime viikolla opetti (täällä). Ehkä 6-askel tango sopii musiikin nopeisiin ja keveisiin osiin, sillä 6-askel tangoa tanssiessa tanssi tahtoi herkästi nopeutua tangoksi liikaakin, kun siinä astutaan paljon nopeita askelia. Minulla tuottikin välillä vaikeuksia säilyttää tanssin tangomaisuus.

Pirjon 6-askel tangon askeleet etenivät seuraavasti. Nainen astuu vas taakse ohiaskeleena (hidas) ja jatkaa ohiaskeleina kaksi nopeaa oik ja vas jalalla taakse, minkä jälkeen hän kääntyy miestä kohti vas kylki menosuuntaan astuen vartalo miestä kohti oik jalalla oik sivulle eli tulosuuntaan (hidas) jatkaen vas jalalla vasemmalle eli menosuuntaan (nopea) vetäen oik jalan tämän viereen (nopea). Ja alusta, jolloin mies lähtiessään kääntyy takaisin menosuuntaan.

Avauksessa nainen siirtyy heti ensimmäisellä hitaalla miehen oik kylkeen ja kaksi nopeaa astutaan yhdessä menosuuntaan - nainen oik ja vas jalalla, minkä jälkeen nainen kääntyy takaisin miehen eteen oik hitaalla ja kaksi nopeaa miehen edessä vasemmalle. Avauksen kautta lähdetään myös oik käännökseen.

Loppuilta harjoiteltiin hidasta lavafoksia ja soitettiin puhki tutut Kissanainen ja Sä kaunehin oot, jotka tahdittavat ihanasti kettumaisen sulokasta hidasta foksia. Pirjo muistutti, että hitaassa foksissa ei nousta varpaille, vaikka keinuvuutta onkin - nousut lähtevät vartalosta, kyljistä ja polvista.

Slowfox-kilpatanssista muovattua hidasta lavafoksia tanssiopettajat saattavat opettaa hieman eri tavoilla. Pirjo opetti askeltamaan hidasta foksia tismalleen samoilla askelilla kuin 6-askel tangoa, mutta foksin svingillä. Eli ekat hidas,nopea,nopea - kaikki ohiaskelilla, ja seuraavat hidas,nopea,nopea - kaikki vartalot vastakkain. Naisen aloittaessa vas jalalla taakse.

Pirjon treeneissä on yleensä vähemmän väkeä kuin Maija Astikaisen tunneilla, mutta tunnelma on aina hyväksyvän kodikas. Lähtiessä kuulin naisten kehuvan naulakoilla ”tänään oli monta hyvää miesviejää”. Eli porukka tuntui tyytyväiseltä...

maanantai 6. marraskuuta 2017

Hidasta foksia Mummin matkassa

Hidas foksi on minulle toistaiseksi aika hebreaa, sillä se tuntuu eroavan lähes täysin perinteisestä hidas,hidas,nopea,nopea -askelisesta perusfoksista. Onneksi lokakuussa Jutan ja Samin opissa sain siitä pikkuisen otetta (täällä). Mummin matkassa -blogissa on kolme postausta, joissa olen pähkäillyt hitaan foksin mysteeriä:

Hidasta foksia (täälläj
Kettutanssi (täällä)
Hitaampaa foksia (täällä)

sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Tangon perustaa

Päiväleirillä Karjalohjan Päiväkummussa (täällä) - tangoa kymmenestä kuuteen. Vientiä ja seuraamista, taivutuksia ja linjoja, musiikin kuuntelua ja tulkintaa. Opettamassa TanssiGurun Kimmo ja Marika Lasanen (täällä).

Tanssiasennossa parin oik rinnat painavat kevyesti toisiaan vasten siten, että kummankin asento ikäänkuin hieman avautuu vasemmalle - vain hieman, ja ehkä vain mielikuvissa. Tämä aikaansaa sen että oik rinnat/palleat nojaavat tiukasti toisiinsa. Muista säilyttää rako miehen oik ja naisen vas olkapään välillä. Kimmo sanoi laittavansa kalikan tanssiparini ja minun olkapäiden väliin, kun olkapäät toistuvasti luhistuivat toisiaan vasten.

Solmukäsien kyynervarret hieman latinalaistanssien asennossa. Varo ettei käsivarret painu liikaa naisen puolelle. Ylävartaloon lisää rentoutta.

Eteenpäin astutaan aina kantapää edellä - kevyesti - rullaten koko jalalle. Miehen pitkät askeleet eivät ole itsetarkoitus eli askelissaan viejän tulee huomioida tanssitila, ympäristö ja parin askelmitta. Taaksepäin astuttaessa nainen suoristaa askelta ottavan jalan jo heti liikkeelle lähtiessään eikä vasta varpaiden osuessa lattiaan. Reiden - eikä vain säären - suoristus taaksepäin antaa miehelle tunteen siitä, että hänellä on vapaasti tilaa astua oma askeleensa eteenpäin.

Kimmo opetti astumaan hitaiden jälkeiset nopeat askeleet suoraan menosuuntaan ”tanssi etenee vauhdikkaammin”, toisin kuin esimerkiksi Jyrki ja Antti-Ville, jotka molemmat suosittavat enemmin viisto- tai sivuaskelia. Maku- ja tyyliasioita - ilmeisesti...

Kimmo opasti kuuntelemaan musiikkia - vielä vaikeaa - ja askeltamaan musiikin mukaan vuoroin hitaita ja vuoroin nopeita. Moni muukin tanssiopettaja on sanonut, että oikeastaan tangomusiikkiin sopii huonosti hidas,hidas,nopea,nopea -perusaskellus. Moneen musiikkiin toimii paremmin esimerkiksi hidas,nopea,nopea,hidas,nopea,nopea, jota jotkut kutsuvat myös 6-askel tangoksi. Tai kolme hidasta ja kaksi nopeaa, josta kuulee puhuttavan myös 5-askel tangona (täällä), ja jonka rytmiä osa opeista laskee hidas,hidas,hidas,nopea,nopea ja osa hidas,hidas,nopea,nopea,hidas. Sekahaun Antti-Ville (täällä) mainitsi kerran, että tangossa astutaan musiikin mukaan vaihdellen 1-5 hidasta askelta ja 1-3 nopeaa askelparia.

Päiväkummussa oli iso liikuntasali, jonne suurempikin joukko tanssijoita mahtui hyvin ja sopuisasti treenaamaan. Tila mahdollisti parien keskittymisen oman tanssinsa petraamiseen. Tanssin lomassa Kimmo ja Marika antoivat pareille henkilökohtaisia ohjeita mm. tanssiasennon korjaamiseen.

Useimmat kurssilaisista yöpyivät Päiväkummussa ja jatkoivat tanssitreenejä sunnuntaina ns. hitaiden parissa. Päiväkävijäkin sai onneksi nauttia paikan buffetruokailuista ja uusituista sauna- ja suihkutiloista uima-altaineen.

Ja Kimmosta ja Marikasta tykkään edelleen. Heidän opetustapansa sopii minulle - rauhallisen kannustavaa, mutta kysyessä treenaaja saa rehellistä palautetta ja kaipaamaansa ohjausta.