keskiviikko 27. syyskuuta 2017

Alkeissa ei uutta

Olen aika paljon jauhanut hitaan valssin alkeita, koska tykkään hitaasta valssista ja tykkään petrata perustaa - ja tykkään jatkossakin. Mutta tiistaina se, minkä kuukausi sitten aloin jo aavistaa (täällä), sai lisävahvistusta Jyrki Keisalan treeneissä Myyrmäessä (täällä): hallitsen aika hyvin hitaan valssin perusjutut. Olenhan minä valssin neliötä ja etenevää askelta sekä oikeaa ja vasenta käännöstä viimeisen neljän vuoden aikana usein ja säännöllisesti treenannutkin osallistuen eri opettajien alkeis- ja alkeisjatkotunneille.

Nyt taidan viimein olla pisteessä, että en enää hirveästi saa irti hitaanvalssin alkeistunneista. Vielä talvella oli kiva käydä eri opettajien vetämissä alkeissa - oppia ja nauttia siitä että kukin opettaja painottaa eri juttuja.

Tällä hetkellä sininen keskitaso vastaa ehkä parhaiten tanssitasoani, ja eräissä tanssilajeissa saatan pärjätä hyvin myös jatkotasolla. Maijan ja Pirjon valssin, foksin ja fuskun jatkoissa selviän nykyään loistavasti, ja joka kerta oppimisen lisäksi pystyn nauttimaan tanssista ja kokemaan tanssin riemua. Mutta Kari ja Merja Filpuksen tangon jatkossa jäin keväällä täysin osaavampien jalkoihin (täällä). Eli tangossa tarvitsen edelleen alkeis/alkeisjatko-tason opetusta, ja sama pätee latinalaistansseihin eli rumbaan ja chachaahan.

Vuosien ahkera uurastus on tuottanut tulosta. Vanhakin oppii - hitaammin kuin nuorempi, mutta oppii kuitenkin. Ja nauttii niin oppimisesta kuin osaamisesta, ja tanssin riemusta.

maanantai 25. syyskuuta 2017

Norsun tango

Sunnuntaina jatkettiin viikonlopun tangoleiriä Puistokulmassa. Lauantaina leijuin pilvissä. Tuntui että opin paljon ja välillä jopa koin tanssivani tanssia nimeltä tango (täällä). Vaan sunnuntaina en enää osannut mitään. Tai siltä ainakin tuntui.

Sunnuntaina meitä opettivat Jussi ja Maija Kuosmanen - konkarit Kuopiosta. Jussia oli ilo kuunnella ja katsoa. Kannusti kun huomasi, miten sulavasti ja kauniisti eläkeikäinen tanssija voi liikkua - tosin hänellä on lähes 50 vuoden kokemus tanssitreeneistä. Mutta silti...

Kahden tunnin treeneissä Jussi lähinnä tanssitti porukkaa ja antoi välillä yksityiskohtaisia ohjeita - pääosin viejille - liikkeen suunnista, vartalon linjoista ja askelten rytmistä. Eli aika jatko-kamaa, joten ei ihme että meikäläisestä tuntui välillä vaikealta ja oma meno kankealta.

Tosin oli lyhyitä hetkiä, jolloin hyvän (ja kärsivällisen) viejän kanssa onnistuin saavuttamaan tunteen tanssista, jossa liikuimme kevyesti yhdessä ja minä jotenkin taianomaisesti (ilman yrittämistä tai jännittämistä) vain seurasin viejää. Nämä hetket olivat harmikseni vain lyhyitä pilkahduksia. Mutta niitä kuitenkin oli - ja jo se tuntui ihmeeltä ja antoi toivon kipinän.

Jussin mukaan lavalla miehen yleisin tangokuvio on neljänneskäännöksen loppu. Naisen askeleet neljänneskäännöksen alkuosassahan ovat: oik taakse (H), vas taakse (H), oik oikealle (N) lantio miestä kohti ja vas viereen tai ohiaskeleeseen etuviistoon (N). Ja loppuosassa: oik eteen (H), vas eteen (H), oik oikealle (N) lantio miestä kohti ja vas viereen tai ohiaskeleeseen takaviistoon (N). Joskin mies voi muutella HHNN-rytmiä mielensä mukaan: HHHH tai NNNN tai NNHH. Loppuosa siksi, että miehen on kuulemma helpompi astua pitkähidas askel kaartaen taaksepäin kuin eteenpäin. Jussi kehotti miehiä jopa aloittamaan tangonsa lyhyen fiilistelyn ja mahdollisen habanera-linjan jälkeen tällä neljänneskäännöksen lopulla.

Neljänneskäännöksestä on myös versio, jossa on HHNNNN. Tällöin nainen astuu ensin oik taakse (H), vas taakse (H) ja neljä nopeaa eli oik eteen viistoon (N), vas eteen viistoon (N), oik taakse viistoon (N) ja vas taakse viistoon (N).

Jussi kertasi myös käyttökelpoisen keinu-käännöksen, jota myös Joonas viime viikolla harjoitutti (täällä). Siinä nainen astuu ensin taakse oikealla jalalla (H), palaa takaisin vas jalalleen eteenpäin (H) ja lopuksi oik jalka oik sivulle (N) ja vas jalka takaviistoon ohiaskeleeseen (N). Taas HHNN-rytmiä voi vaihdella: HHHH tai NNNN tai NNHH, joista Joonas sanoi suosikkirytmikseen NNHH.

Ilmeisesti (toivottavasti) opin tanssimista, vaikka pääosin tunsin olevani norsu lasikaupassa.

sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Ihana kurssi

Suomen tanssistudiot (täällä) järjesti alkeisjatko/jatko-tason viikonloppukurssin Vantaan Puistokulmassa. Ohjelmassa oli suomalainen tango ja fusku. Kurssi jatkuu samoilla tansseilla kolmena seuraavana sunnuntaina.

Lauantaina opettamassa olivat Sannu ja Matti Heikkilä Vaasasta (täällä). Ihania opettajia - osaavia, miellyttäviä ja huumorintajuisia. Puhepuolen hoiti pääasiassa puhelias Sannu, mutta Matti komppasi sopivasti tarvittaessa. Vaikka kurssilla oli eri tasoisia tanssijoita, opettajat pystyivät luomaan rauhallisen, hyväksyvän ja kannustavan ilmapiirin.

Kurssin kokonaisuudesta vastaavat Jussi ja Maija Kuosmanen (täällä), jotka ovat pitkän linjan kilpatanssijoita ja kilpa- ja seuratanssiopettajia Kuopiosta. He osallistuivat koko lauantain muiden kurssilaisten kanssa Sannun ja Matin opetukseen ja parinvaihtorinkiin. Hatunnosto siitä!

Jussi ja Maija olivat tuoneet mukanaan Vantaalle ryhmän aktiivisia oppilaitaan - kaikki taitavia tanssijoita - lähinnä tanssittamaan ja treenaamaan meitä muita kurssilaisia. Upea lisäbonus, josta hyötyivät niin vientiä kuin seuraamista harjoittelevat kurssilaiset. Iso kiitos tästä poikkeuksellisesta järjestelystä!

Sannu ja Matti kertasivat ja harjoituttivat tangon perusteita. Ensimmäinen tunti askellettiin lähes yksinomaa perusaskelta eteen ja taakse sekä yksin että parin kanssa. Etsittiin oikeaa painopistettä ja hyvää raamia. Opettajien mukaan suomalaisessa tangossa koukistetaan selvästi polvista - polvet varpaita kohti. Varpaat suoraan paria kohti. Samoin he korostivat, että suomalaisessa tangossa vartalokontakti ulottuu reiden yläosasta palleaan, joskin joissakin kuvioissa, kuten otsossa, reisikontakti irroitetaan. Kun mies tai nainen astuu oik jalallaan eteenpäin parinsa jalkojen väliin, oik jalan sisäreisi koskettaa parin oik jalan sisäreittä - muutenkin kuin vain pistossa.

Jos nainen haluaa, hän voi koskettaa otsallaan miehen päätä, jolloin hän ikäänkuin kohottaa yläkroppaansa ja pyöristää yläselkää päätään taivuttaen. Mutta otsakontakti on enempi arkku- ja vanhatangokamaa. Myös tangon voimakas A-asento eli reidet ja lantio irti on Sannun mukaan tyypillisempi argentiinalaiselle ja vanhalle tangolle kuin suomitangolle.

Ohiaskeleen kierron muistisääntö naiselle: lähtiessään kahteen nopeaan sivuaskeleeseen oik jalallaan oik kylki johtaa - lantio miestä kohti.

Myös fuskussa opettajat kertasivat askelluksen tekniikkaa, joka minulla tuntuu perusaskeleessa olevan aika ok. Sannu kehotti käyttämään askelluksessa enemmän lanteita. Oikealle astuttaessa vas lantio jää hetkeksi vas jalan päälle ja päinvastoin, ja taka-askeleessa oik lantio etenkin naisella heilahtaa taka-askeleella oik jalan päälle.

Sannu sanoi, että fuskussa miehet eivät oikeastaan konkreettisesti vie naista, vaan ennemminkin mies pyrkii viemään itseään, jolloin nainen itse aktiivisesti seuraa miehen liikkeitä. Ainoa selkeä vientiliike on miehen käden nosto.

Opet opettivat myös fuskun kaksoisbaunssin, jossa kroppa heijaa mol hitaiden askelten päällä kaksi kertaa nopeasti, ja nopeat astutaan tavallisesti yhdellä baunssilla. Sopii etenkin nopeaan rytmiin, jolloin baunssin amplitudi jää pieneksi ja liike sykkii kropassa.

Upeat opettajat, taitavia vaan ei-nirppanokkaisia viejiä ja taitoihini nähden sopiva taso. Fantastinen iltapäivä!

perjantai 22. syyskuuta 2017

Torstaitangot

Maijan tangojatkot Karjalatalolla Käpylässä. Paljon porukkaa, ja naisia ylenmäärin. Ei montakaan tangotaituria. Mutta kiva ilta - mukavia viejiä ja sopivasti treeniä.

Maijan apurina usein toimiva Timo Klemola kertasi jälleen tangon asentoa ja korosti vartalo-ohjausta. Jos tangoa tanssii lyhyillä askelilla, polvet voi pitää suorempina. Jos pari taas uneksii pitkistä askelista, molempien tulee koukistaa polvia askeleen venyttämiseksi. Timo muistutti miehiä, että tehdessään vas käännöstä ohiaskelilla heidän tulee ohiaskelissa kiertää ylävartaloaan riittävästi naista kohti, muuten nainen jää ikävästi miehen kainaloon.

Keskimmäisellä tunnilla Maijan vieraaksi tuli tangotaituri Kai Lehmus, joka opetti yhden tunnin argentiinalaisen tangon alkeita. Yhdessä tunnissa ei paljoa ehdi. Tärkeää, että paino on aina selkeästi jommalla kummalla jalalla. Vienti tapahtuu viejän yläkropalla - ei käsillä. Mies siis ohjaa naistaan ylävartalolla, jolloin liike välittyy "sydämestä sydämeen". Nainen siirtää painoaan jalalta toiselle vain viejän ohjauksesta. Kummankin kädet hyvin kannatettuna, mutta äärest kevyinä ja rentoina. Kain mukaan miehen vas käden oikea asento löytyy, kun "näyttää habaa naapurille" - mutta rennosti!

Kai puhui tanssista kuin rakkaastaan - kauniisti, hellästi ja kunnioittavasti. Puhe innosti kuulijoita ilmavaan ja tunnelmalliseen tanssiin. Kain oma liikekieli oli yhtäaikaa maskuliinista ja herkkää, ja hän opasti tanssimaan musiikkia kuunnellen ja sitä liikkeellä ilmentäen.

Kain opetustapa eroaa tapaamieni lavatanssiopettajien metodeista. Useimmat perusopet alkavat opetuksen korostamalla tiettyyn kuvioon tähtäävää askellusta. (Tämä on varmaan paras tapa, kun lähdetään nollasta - ainakin minun kohdallani.)

Kai sen sijaan pani argentiinalaisen musiikin soimaan ja kehotti pareja tanssimaan musiikkia fiilistellen vaikka silmät kiinni. Toki kyseessä oli alkeisjatko/jatko -taso, joten Kai oletti että perustango on kaikille tuttu. Mutta silti, opetus tuntui lähtevän enemmän siitä, että paritanssi ilmaisee musiikkia kuin että pari tanssii ennalta opetettuja/määrättyjä askeleita. Aika vaikeaa ja pelottavaa, mutta tykkäsin.

Tohinan tuiskeessa Kai opetti askelkuvion, jolla pääsee alkuun argentinalaisessa tangossa. Nainen astuu ensin pitkän askeleen oik jalalla oikealle - hitaat sivuaskeleet lähtevät alhaalta ja liike nousee astuvalle jalalle päästessään. Sitten ohittavat sivuaskeleet: nainen ensin vas taakse, sitten oik taakse. Seuraavaksi nainen astuu vas jalallaan hitaan vasemmalle ja oik jalalla takaisin hitaan oikealle. Tämän jälkeen mies kääntää naisen joko pieneen avaukseen ja astutaan yhdessä eteenpäin tai ohjaa naisen etuotsoihin. Etuotsojen jälkeen mies voi kääntää naisen uudelleen 180 astetta ja ohjata naisen takaotsoihin. Onneksi olin harjoitellut otsoja eli kahdeksikkoja juuri lauantaina Joonaksen ohjauksessa, muuten olisin ollut aivan ulalla (täällä).

Olen pikkuhiljaa rakastumassa tangoon - sen tunteikkuuteen ja haasteellisuutteen.

maanantai 18. syyskuuta 2017

Muistiinpanoja tangosta

Keräsin otteita tangoteksteistä, joita olen kirjoittanut Mummin matkassa -blogiini (täällä). Sekalainen seurakunta muistiinpanoja tangon alkeista lähtien nollasta. Korostan, että olen kirjoittanut omia käsityksiäni opettajien ohjeista, joten tekseissä voi olla virheitä, väärinymmärryksiä ja ristiriitaisuuksia - kaikkia en ole edes pyrkinyt korjaamaan ymmärrykseni lisääntyessä. Ja paljon paljon toistoa. Ja sekalaisella fontilla - sorry!

Pläjäys on koottu lähinnä itselleni muistin virkistykseksi ja muistutukseksi siitä, mihin juttuihin minun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ennen kuin syöksyn vaativimpiin tangojuttuihin - vai jääneekö haaveeksi...

Asennosta

Raami tärkeä. Kädet leveällä, kyynerpäät ulospäin. Jalkaterät suoraan paria kohti ja kropan oikeat puolet vastakkain. 

Tangon tanssiote on intiimi, vaikka oikeaoppisessa vartalokontaktissa pitäisi ymmärtääkseni vain parin palleat olla kosketuksissa ja ylä- ja alavartalot irti (?). Polvet koukussa - ojentuen askeleelle siirryttäessä. Selkä suorana eli pylly ei törröllä. Hitaissa askelissa miehen ylävartalo on vastakierrossa eli miehen astuessa vasemmalla eteen miehen oik ylävartalo kiertyy vasemmalle - naisen myötäillessä miehen kiertoa.

Katin mukaan alkeisryhmässä tangoa opetetaan tanssimaan hajuraon kanssa, mutta sinisellä keskitasolla parin tulisi jo tanssia tukevassa vartalokontaktissa. Paino pidetään päkiöillä ja pari nojaa A-asennossa toisiaan vasten oikeat rinnat vastakkain (palleakontakti) - pää suorana selkärangan jatkona. Nainen pysyy koko ajan miehen oik puolella, vielä selvemmin kuin valssissa. Etukeno alkaa jo jaloista, eikä vasta vyötäröstä. Parin lantiot ja hartian seutu pidetään irti toisistaan, ja jaloille jätetään selkeä liikkumatila. Tangossa paino siirretään aina selvästi jommalle kummalle jalalle. On tärkeää, että myös mies tuntee kummalla jalalla naisen paino on.

Antti-Ville korosti ryhdikästä tangoasentoa, jossa kummankin tanssijan painopiste on päkiöiden puolella aiheuttaen piehehkön etunojan. Hän painotti kuitenkin erikseen, että nainen ei nojaa yhtään mieheen. Miehen poistuessa tanssiraamista, nainen jää seisomaan tanssiasentoonsa eikä kaadu mihinkään. Antti-Ville mainitsi, että joidenkin opettajien mielestä nainen nojaa tangossa selvästi mieheen, mutta tästä on erilaisia näkemyksiä.

Tangossa on tärkeää, että molemmat pitävät painopisteen tukevasti omalla puolellaan ja siirtävät painonsa aina selvästi jommalle kummalle jalalle. Ei-tukijalka lepää tukijalan vieressä lähes irti lattiasta ja polvi on hieman ylempänä kuin tukijalan polvi. Naisella oik jalka on puoli jalanmittaa vasemman ohi jalkapöydän kohdalla.

Hartiat rentoina ja alhaalla - tiukka jänteys ja kannatus lantiossa ja jaloissa. Kumpikin seisoo tukevasti omilla jaloillaan ja pysyy omalla puolellaan. Kyynärpäät kropan etupuolella. Naisen vas käden kyynärpää ei saa törröttää miehen kyynärpään ulkopuolella. Naisen kädet kevyinä ja rentoina. Naisen selkä on ikäänkuin lievästi kaarella - kuin halaisi paria - jolloin selkä painaa miehen oikeaa kättä, mikä on miehen viennin kannalta oleellista.

Tangossa pää pidetään paikoillaan. Antti-Ville opastaa kuvittelemaan, että pään päälle on kiinnitetty kisko, jonka alla pää etenee suoraan ja tasaisena. 

Nainen liikkuu viejän työnnöstä liikettä kevyesti vastustaen ja antaa selkeän vasteen selällään miehen oikeaan käteen. Polvissa koukkua ja paino vaihtuvalla tukijalalla.

Tanssiasennossa nainen antaa kunnon vasteen miehen oikeaan tukikäteen, mutta silti nainen ei seiso takakenossa, vaan hippusen etunojassa.

Merja korosti naisen aktiivista ja jäntevää roolia seuraajana. Naisen tehtävä on odottaa vientiä ja viennin kimmoittamana liikkua energisesti ja määrätietoisesti. Mieheen ei saa tukeutua eikä hänessä roikkua.

Paritanssipäiväkirja-blogissa löytyy hyviä ja yksityiskohtaisia ohjeita hyvästä tangoasennosta, mm. että miehellä on peruskävelyssä koko ajan lievä vastakierto vastapäivään. Ja tangossa vartalo on kuin juna, joka vain hiljentää asemien kohdalla (askeleen päällä) mutta ei milloinkaan kokonaan pysähdy.

Polvien koukistus onkin monimutkaisempi kuin olen kuvitellut: selkä eli hartia-pakaralinja suorassa (tuttua), mutta kroppa ikäänkuin pienessä takanojassa (uutta ja vaikea hahmottaa), mutta jalkaterässä paino kuitenkin varpaiden puolella. Oikeassa asennossa liike tuntuu takareisissä eikä etureisissä.


Askeleista

Sami korosti, että tangossa astutaan kolme yhtä pitkää askelta ja neljäs viereen. Eli hänen mukaansa tango on sähäkkää kävelyä, jossa jalkaa nostetaan hieman irti maasta. Reidet toisiaan hipoen. Minkä Sami ilmaisi siten, että nainen astuu ensimmäisen taka-askeleen "kiinni" eli samaan linjaan tukijalan kanssa ja toisen taka-askeleen "auki".

Tangossa kolme ensimmäistä askelta ovat yhtä pitkiä ja neljäs viereen. Jalkoja ei raahata lattiaa pitkin, vaan nostetaan kevyesti, sähäkän jäntevästi ja ääneti. Tanssiparin jalat etenevät ikäänkuin kolmea rataa pitkin: miehestä katsoen vasemmalla radalla etenee miehen vas jalka, oikealla radalla naisen vas jalka (taaksepäin) ja keskiradalla peräkanaa miehen vasen ja naisen oikea jalka.

Askeleet astutaan matalina, mutta ei maata viistäen. Ohjauskosketus tulee miehen oik rinnasta, johon nainen nojaa oik rinnallaan. Vaikka naisen jalka ojentuukin askeleeseen, niin naisen kroppa lähtee liikkeeseen vasta miehen kropan työnnöstä.

Kimmo korosti määrätietoista vientiä ja seuraamista. Astuessaan eteenpäin mies "jyrää", ja miehen astuessa taaksepäin nainen puolestaan astuu kanta-askelilla tomerasti suoraan eteenpäin väistämättä miestä, ja kuten Ida kuvasi "painaa miehen läpi".

Naisen taka-askeleet lähtevät siten, että jalka ojentuu ensin taakse ja kroppa siirtyy vasta jälkijunassa.

Jyrki korosti useaan otteeseen naisen pitkää taka-askelta. Nainen venyttää jalkaansa ja astuu jalan maahan vasta miehen askeleen jälkeen, jolloin mies pystyy astumaan haluamansa pituisen askeleen tallomatta naisen varpaita.

Myös Kimmo muistutti naisen pitkien taka-askelien tärkeydestä. Lyhyillä askelillaan nainen pakottaa herkästi miehenkin sipsuttelevaan askeltamiseen. Pidentäessään askeliaan nainen voi halutessaan jopa houkutella miestä rohkeampaan askeltamiseen. Ida huomautti, että useilla naisilla taaksepäin astuttaessa ensimmäinen askel suuntautuu vielä oikeaoppisesti suoraan menosuuntaan, mutta toinen askel alkaa jo harittaa sivusuuntaan. Astuessaan toisenkin taka-askeleen suoraan nainen antaa tilaa miehelle, jotta tämä pystyy astumaan oman askeleensa pitkänä ja suoraan eteenpäin.

Antti-Ville muistutti, että askeleet ponnistetaan tukijalan pohkeella. Naisen astuessa taaksepäin hän rullaa tukijalan päkiältä kantapäälle, jolloin viimeinen vauhti työnnetään kantapäällä. Nainen venyttää astuvaa takajalkaa mahdollisimman kauas, ojentaen jopa nilkkansa jolloin hän siirtyy astuvalle jalalle varpaiden kautta rullaten. Jalat kootaan sähäkästi yhteen joka askeleen välissä - tärkeää tangon luonteelle.

Naisen astuessa taaksepäin jalkaa kurkotetaan lonkasta lähtien, ja uudelle tukijalalle astutaan varpaiden kautta pyörittäen. Vasta lopuksi vartalo siirretään astuvan jalan päälle ja vanha tukijalka imaistaan uuden viereen. Eteenpäin astutaan kantapään kautta ja paino siityy heti askeleen mukana. Taaksepäin astuessaan nainen astuu suoraan taakse reidet toisiaan hipoen, mutta jalkaterää - ei jalkaa - voi pitää hieman auki ulospäin, jolloin tuntuma lattiaan on vakaampi ja sivuaskelten astuminen helpottuu.

Susa korosti, että tangon askel ikäänkuin keinuu (vaikka maata mataen) kantapään tai päkiän kautta koko jalalle. Taaksepäin astuttaessa etummaisen jalan irrotessa maasta varpaat keinuvat ensin ylös ja kantapää irtoaa viimeisenä. Kun nainen astuu oikealla taakse ja oik jalan varpaat koskettavat lattiaa, vas jalan varpaat alkavat samanaikaisesti rullata irti lattiasta.

Kävele ja viivytä. Hiiii-das, hiiii-das, nopea, nopea. Hiin aikana jalka venyy pitkään askeleeseen - eteen, taakse tai sivulle - ja vasta dasin aikana etenee myös vartalo, jalkaterä painuu kokonaan maahan ja paino siirtyy uudelle tukijalalle. Nopea ei ole nop-askel, vaan viivytetty/hidastettu nopea. Eteenpäin kantapään kautta ja taakse päkiän kautta. Taakse jalka venytetään ensin lonkasta lähtien, sitten vedetään toinen jalka nopeasti viereen ja kootaan kroppa jalkojen päälle. Tahdin lopussa ei-tukijalan päkiä on tukijalan holvikaaren kohdalla.

Askelluksen nopnop-askeleen Antti-Ville tykkää astua hieman etuviistoon vasemmalle, jolloin nainen astuu takaviistoon oikealle. Sivuaskelissa liikutaan tasajalalla eikä varpailla.

Maija opetti astumaan nopeat askeleet ajoittain ohiaskelilla, jolloin parin on tärkeä ylläpitää raami ja huolehtia että nainen ei jää jälkeen miehen kainaloon. Myös käännökset voi askeltaa ohiaskelilla.

Susa ohjeisti miehiä hitaissa askelissa kiertämään yläkroppaa selvään vastakiertoon, ja starttaamaan nopeille askelille jännittyneeltä tukijalalta niiauksen kautta pitäen ylävartalon edellisen hitaan askeleen kierron suunnassa. Naisia Susa opasti hitaissa taka-askelissa vetämään ponnistavan tukijalan uuden tukijalan viereen siten, että kantapää liutetaan kevyesti lattiaa pitkin. Tämä helpottaa sitä, että tukijalan painopiste on viimeisenä jalan kantapäällä eikä päkiällä. Sekä miehiä että naisia Susa muistutti kerimään jalat yhteen jokaisen hitaan askeleen jälkeen. Tämä on must tangossa.

Joonaksen mukaan mies askeltaa milloin hitaita ja milloin nopeita omaan rytmiinsä. Joonas ei korostanut vartalonkiertoa hitaissa askelissa, enemminkin hän esitti että mies astuu nopeat askeleet hieman vartaloaan kohottaen - ikäänkuin vauhtia ottaen - ja kiertäen vartaloaan siten, että toinen kylki johtaa askellusta, ja nainen seuraa liikettä omalla vartalollaan.

Mies voi rikkoa tangon perusaskellusta hidas-hidas-nop-nop mielensä mukaan. Seuraaminen helpottuu, kun nainen lähtökohtaisesti olettaa, että askel on hidas - tarvittaessa nopeaan ehtii kyllä mukaan.

Jyrkin mukaan harva mies tanssii enää tangoa astumalla kolmos-nelosaskeleen (nopea,nopea) suoraan menosuuntaan, vaan useimmiten se astutaan - miehestä katsoen - vas sivulle tai vas etuviistoon, mutta yhtä pitkänä kuin ykkös- ja kakkosaskeleet. Puhutaan foksitangosta. Tai vaihtoehtoisesti tanssitaan ns. ohiaskeltangoa, jossa nainen astuu nopeat askeleet miehen oik puolella. Ohiaskeltangossa on tärkeää, että nainen astuu (myös) nopeat askeleet mahdollisimman pitkinä, jotta tanssiraami säilyy eikä nainen ajaudu miehen kainaloon. Saman kappaleen aikana voi tanssia sekä foksitangoa että ohiaskeltangoa musiikkiin soveltaen.

Antti-Ville opetti, että nopnop-askeleet otetaan mieluiten sivulle (tai viistoon menosuuntaan), eikä suoraan menosuuntaan kuten minä olen aikoinaan oppinut. Naisen tulee kannattaa omat kätensä, ja laskea ne "höyhenenkevyesti" miehen valmiiseen tanssiraamiin. Osaavat viejät rikkovat tangon tuttua hidas, hidas, nopnop -tanssirytmiä ahkerasti, ja naisen tehtävä on seurata herkällä korvalla ja pienellä viiveellä. Antti-Ville kehoitti miehiä ottamaan 1-5 hidasta askelta ja väliin 1-3 nopeaa askelta tutun vasemman lisäksi myös oikealle (miehestä katsoen).

Ohiaskeltangossa mies astuu ensimmäisen hitaan askeleen vas jalalla eteenpäin ilman vartalon kiertoa, toisella hitaalla hän alkaa kääntää vartaloaan vastaliikkeeseen (left shoulder leading) ja pysyy tässä asennossa myös nopeissa (ja pitkissä) ohiaskeleissa, minkä jälkeen kierto oikaistaan. Nainen tietenkin seuraa vartalollaan miehen kiertoa.

Jokaisella askeleella - myös ohitus- ja sivuaskeleilla - on tärkeä painaa kantapää lopuksi maahan ja siirtää paino kokonaan uudelle tukijalalle. Minä pakkaan herkästi astumaan varsinkin nopeat askeleet vain päkiöillä, joten vaatii erityishuomiota. Helpottuu, kun muistaa Katin vinkin ja askeltaa etenkin taka- ja sivuaskeleet jalkaterä hiukan ulospäin. Pitkät askeleet. Polvet selvästi koukussa - korostuu pyörähdyksissä.

Eila ohjeistaa perusaskeleessa sekä miestä että naista pitämään jalkaterät hieman omalle vasemmalle - askeleet otetaan kuitenkin suoraan menosuuntaan. Jalat eivät saa olla harallaan, vaan (omat) reidet ja polvet hipovat liikkuessaan toisiaan. Miehen vienti helpottuu, kun nainen yrittää liikkua suoraan taaksepäin.

Susa painotti, että askeltaessa reidet ja polvet puristuvat lähes kiinni - imeytyvät vastajalkaan - ja askel kiertää aina tukijalan kautta.


Käsistä

Useimpien opettajien mukaan - ymmärtääkseni - naisen oikea ja miehen vasen käsi ovat parin keskellä - kyynerpäät vartaloiden etupuolella - kämmenet vastakkain ja sormet kevyesti koukussa toistensa ympärillä naisen leuan korkeudella.

Miehen vas käsi on parin keskellä kevyessä kämmenotteessa (kämmen kevyesti suljettuna naisen kämmenen ympärillä), kämmentensolmu naisen leuan korkeudella ja kyynerpäät ulospäin. 

Miehen oikea käsi on tukevasti naisen selässä - käsivarsi alaviistoon eli käsi on alempana kuin kyynerpää - ja hieman alempana ja keskemmällä kuin muissa vakiotansseissa, ei kuitenkaan selkärangan toisella puolella. Sormet yhdessä ja suorassa.

Naisen vasemman käden paikka on minulle ongelmallisin. Tuntuu, että jokaisella opettajalla on erilaisia ohjeita käden "oikeasta" paikasta. Eilen Käpylän tangotreeneissä Maija näytti minulle henkilökohtaisesti naisen vasen käden paikan. Maijan mielestä paras tanssituntuma saadaan, jos naisen vasen käsi lepää kevyesti miehen oikean olkapään päällä eikä takana.

Kati tuli tangoa tanssiessani korjaamaan vasempaa kättäni ja asetti sen miehen olkapään yläosan taakse.

Naisen vas kämmen on miehen olkapään takana olka- ja hauislihaksen yhtymäkohdassa sormet yhdessä. Käsivarsi lepää kevyesti liimattuna miehen oik olkavarren päällä. Näin nainen tunnistaa miehen ohjaavan liikkeen myös käsivarren kautta.

Eila suosittaa naista pitämään vas kättään siten, että käsivarren sisäsyrjä nojaa miehen olkavarren yläosaan ja kämmenen sisäreuna tukee miehen olkapään taakse, peukalo alaspäin ja irti kämmenestä. Filpuksen Merjan mukaan tämä ote kuuluu kilpatanssiin, ei tanssilavoille. Merjan mielestä paras käden asento löytyy, kun naisen käsivarsi myötäilee kevyesti miehen olkavartta ja kämmen asettuu siihen kohtaan mikä on luontevaa parin kokoeron, läheisyyden ym. kannalta.

Tangossa käsien asento on hieman kapeampi kuin muissa vakiotansseissa. Naisen oikean käden asento muistuttaa latinalaistanssien asentoa eli kyynerpäästä huikan enemmän koukussa kuin valssissa. Naisen vasen käsi lepää miehen oikean lapaluun (tai Pirjon mukaan peräti kainalokuopan) päällä tai vinosti siten että kämmenen etusormen puoleinen reuna nojaa miehen lapaluuhun ja peukalo osoittaa alaspäin.

Naisen vasemman käden asennosta Paritanssipäiväkirjassa todetaan, että kaikissa vakiotansseissa, myös tangossa, naisen tulisi lukita vasen kätensä miehen hauis- ja olkalihaksen yhtymäkohtaan. Anonyymi kommentoi ko. postausta seuraavasti: Kirjavan tanssielämäni aikana mulle on opetettu naisen vasemman käden ainakin kolme tyyliä ja tapaa.


Käännöksistä

Oikean käännöksen alussa nainen astuu ensin oik jalalla taakse (hidas), sitten kääntää vas jalalla ympäri astuen vas sivulle takaviistoon (hidas) ja lopuksi astuu oik jalalla eteenpäin (nopea) ja vas jalka tämän viereen (nopea). Käännöksen loppuosassa nainen astuu oik jalalla oik etuviistoon - viejän jalkojen väliin - kääntäen oikean kautta ympäri (hidas), sitten astuu vas jalalla taakse (hidas) ja lopuksi oik jalka taakse (nopea) ja vas jalka viereen (nopea).

Vasemman käännöksen alussa nainen kääntää heti oik jalalla ympäri astuen oikealle takaviistoon (hidas), sitten astuu vas jalalla suoraan eteenpäin (hidas) ja lopuksi astuu oik jalalla eteen (nopea) ja vas jalka tämän viereen (nopea). Käännöksen loppuosassa nainen astuu oik jalalla eteen (hidas), sitten kääntää vas jalalla ympäri astuen vas etuviistoon - viejän jalkojen ulkopuolelle (hidas) ja lopuksi oik jalka taakse (nopea) ja vas jalka viereen (nopea).

Vas käännös ohiaskeleilla: Nainen oik jalka taakse kääntäen 90 astetta (hidas), vas jalka kääntyen menosuuntaan ohiaskeleena (hidas), oik ja vas jalka edelleen ohiaskeleina (nopea, nopea), oik jalka samoin suoraan menosuuntaan ohiaskeleena (hidas), vas jalka kääntäen 90 astetta naisen vasemmalle (hidas) ja lopuksi naisen kääntyy takaisin selkä menosuuntaan miehen eteen/sivulle astuen kaksi nopeaa ohiaskelta taaksepäin (nopea, nopea).

Eilan mukaan tangon liikkuessa eteenpäin käännytään yleensä (miehen) vasen käännös, ja sitä ennen voidaan ottaa kaksi nopeaa rock-askelta paikalla edestakas hytkyen eli nainen oik taakse, vas eteen ja oik taakse (1. rock-askel), minkä jälkeen nainen astuu vas taakse, oik eteen ja vas taakse (2. rock-askel). Tämän jälkeen nainen alkaa ko käännöksen astuen oik taakse (hidas) ja kääntyen päkiällä oikean kautta ja astuen kasvot menosuuntaan ohiaskelilla vas ja oik (nop,nop) ja sitten oik eteen (hidas) kääntyen päkiällä oman vas kautta takaisin selkä menosuuntaan ja astuen ohiaskelilla oik ja vas (nop,nop).


Yksinkertaisia kuvioita

Ruuhka-askeleessa mies voi ohjata naisen oik jalan ensin taakse, minkä jälkeen nainen palaa takaisin vasemman päälle (keinuaskel), ja sitten oik jalka sivulle ja vasen tämän viereen.

Joonas taas opetti: nainen oik jalka taakse ja vas eteen (keinuaskel), minkä jälkeen oik jalka oikealle miehen eteen ja vas jalka ristiin oik jalan taakse selvänä askeleena. Tästä nainen voi jatkaa esim otso-käännökseen suoraan oikealla jalalla.

Otso-käännöksessä polvet pidetään suorina ja astuvan jalan jalkaterä ulospäin auki eli akuankkana. Itse käännös tehdään astuvan jalan päkiällä toisen jalan levätessä tämän kyljessä. Käännytään aina astuvan jalan suuntaan eli oik jalalla astuessa käännytään oikealle ja vasemmalla vasemmalle.

Alkeisjatkossa harjoiteltiin avausta, jolloin nainen astuu normaalisti oik jalalla taakse (hidas), 
minkä jälkeen vas jalka eteen miehen oik sivulle kääntyen askeleen lopussa terävästi miehen rinnalle rintamalinja menosuuntaan (hidas) ja kaksi nopeaa askelta eteenpäin miehen rinnalla (nopea,nopea). Tämän jälkeen mies kääntää naisen sähäkästi takaisin eteensä (hidas, hidas) ja nainen astuu nopeat normaalisti taaksepäin menosuuntaan.

Avauksissa nainen avaa itseään tosi vähän - kääntää ikäänkuin vain lanteitaan auki - säilyttäen vartalokontaktin yläkropassa. Karin ja Merjan mukaan naisen pää ei käänny menosuuntaan, vaikka sekin olisi mahdollista. Kun päätä ei käännä, vartalokontakti on helpompi säilyttää ja avaus pysyy riittävän kapeana.

Jyrki muistutti avauksen pienestä kulmasta ja siitä, että avauksessa naisen lantio on hieman miehen lantion takana.

Käännyttäessä bromenade-askeliin avataan vain 45 astetta, jolloin pari on toisiinsa nähden suorassa kulmassa. Naisen lonkka miehen lonkassa, hieman taaempana. Naisella jalkaterät osoittavat lievästi vasemmalle ja askelletaan jalkaterän reunan kautta reidet supussa katse menosuuntaan.

Maija opetti helpon askelkuvion, jossa ohiaskelilla otetun perusaskeleen jälkeen astutaan vas käännös ohiaskelilla. Kun astuu pitkin etenevin askelin, kuvio näyttää tyylikkäältä - ja vaikeammalta kuin onkaan.

Kiva uusi kuvio: Nainen oik taakse (hidas), vas taakse (hidas), oik taakse (nop) - eli perusaskelta tähän asti - minkä jälkeen vasen jalka eteen (nop) eli syntyy keinuaskel. Tämän jälkeen nainen astuu oik jalalla miehen oik sivulle (hidas) ja kääntyy miehen sivulla astuen vas jalalla miehen editse (hidas) palaten rintama-asentoon miehen eteen (nop,nop).

Maija opetti kivan kieputusaskelluksen, joka lähtee naisen astuessa oik jalalla ensimmäisen hitaan takaviistoon vasemmalle (!), jatkaa kääntyen miehen oik rinnalle ja astuen toisen hitaan taaksepäin vas jalalla mutta tulosuuntaan (mies astuu samoin takaisin tulosuuntaan). Molemmat jatkavat rintarinnan kaksi nopeaa edelleen taaksepäin tulosuuntaan, nainen astuu vielä yhden hitaan oik jalallaan samaan suuntaan. Seuraavalla hitaalla mies pyöräyttää naisen editseen toiselle puolelleen (ja kääntyy itse takaisin menosuuntaan), jolloin nainen palaa vas jalan päälle ja pyörähtää vas päkiän päällä, jolloin hänellä on selkä taas menosuuntaan, mutta miehen toisella puolella, ja astuu kaksi nopeaa taaksepäin ja palaa lopuksi miehen eteen.

Martin spesiaali tuntuu olevan hidas,hidas,nop,nop,nop,nop-rytminen askelkuvio, jossa nainen astuu ensin vas jalalla normaalisti taakse (hidas), sitten oik jalalla miehen oik kainaloon kääntäen selkänsä tulosuuntaan (hidas), sitten nopea vas askel taakse tulosuuntaan miehen kanssa (nop) - eli kaksi askelta (hidas ja nop) astutaan yhdessä taaksepäin selät tulosuuntaan. Tämän jälkeen nainen astuu vas jalalla eteen kiepahtaen ympäri miehen sivulla (nop) astuen lopuksi normaalisti selkä menosuuntaan kaksi ohitusaskelta (nop,nop).

sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Tangoa videolle

Lauantaina oli koko iltapäivä tangoa Vantaan Puistokulmassa (täällä) - opena Joonas Kainulainen tanssikoulu HappyDancesta (täällä). Mukava ja selkeä ope, jonka ohjeista uskon olleen hyötyä myös viejille.

Alkuun Joonas kertasi tangoasentoa. Selkeä jaloista lähtevä noja rintakehällä pariin, mikä lähikontaktista huolimatta jättää kummankin jaloille kunnolla tilaa liikkua. Jotta mies voi nojata naiseen, täytyy naisen nojata mieheen, ja päinvastoin. Tärkeää on nojaamisesta huolimatta seisoa omilla jaloillaan. Yläkroppa ilmavana - ilmapallona, kuten Joonas kuvaili - ja hyvin kannateltuna. Naisia Joonas neuvoi pitämään pään suorassa linjassa eikä selän noja-asennon jatkeena, koska muutoin pää saattaa ikäänkuin kaataa naista eteenpäin. Nainen pitää vas kätensä miehen yläselässä/niskalla yhtä "pitkällä" kuin mies pitää oman oik kätensä naisen selässä.

Kyseessä oli keski/jatkotaso, jossa nipinnapin pysyin mukana. Mutta pysyin kuitenkin, mitä nyt viidennen tunnin aikana aloin herpaantua ja väsyä. Perusaskelta Joonas ei ymmärrettävästi enää kerrannut, mutta opetti useamnan kivan ja lavalla käyttökelpoisen kuviopätkän, joihin en osaisi viejää seurata, jolleI kuvio olisi treeneistä tuttu. Tehtiin mm. avauksia, pyörityksiä, otsoja eteen- ja taaksepäin. Joonas korosti, että vaikka askeltaessa jalat vedetään usein yhteen, jalkojen liike ei pysähdy, vaan etenee koko ajan välillä jähmeästi jarruttaen ja välillä sähäkän rivakasti.

Naisen otso-käännös taaksepäin lähtee (kuten eteenpäinkin) oik jalalla, mutta kääntyy myötäpäivään ympäri eli poispäin miehestä. Käännökseen lähdetään kun mies on kääntänyt naisen sivuttain eteensä niin, että naisen varpaat osoittavat naisen oikealle. Nainen kiertää oik jalkansa takakautta vasemmalle, kääntyy miehen ohjauksessa uudelleen siten että nyt jalkaterät osoittavat vasemmalle, ja nainen astuu takaisin takakauttaan oikealle. Koko ajan miehen edessä.

Kaikki kuviot vaativat jo hyvää vientiä ja jäntevää seuraamista, jotka kumpikin sujuvat paremmin ja kevyemmin kun tanssijoiden "keskusta" eli keskivartalo on kunnossa. Ja se on juuri se kohta joka vanhalla aloittelijalla pettää ja nikottelee - sekin. Mutta tanssi sujuu yleisesti kuitenkin paremmin kuin pari vuotta sitten, jos mummia yhtään lohduttaa...

Ekaa kertaa videoin tunneilla opetut kuviot, jotka monet opet treenitunnin lopussa juuri kuvaamista varten kertaavat. Aiemmin olen ajatellut, että turha homma, en niitä kumminkaan myöhemmin tule katsoneeksi. Mutta kuinkas sitten kävikään? Jo samana iltana tiirailin innoissani tallentamaani tangopätkää, ja sama jatkui pyhäaamuna. Mieleeni palasi ja tarkentui monia tunnilla opetettuja asioita ja kuvioita. Joten älä koskaan sano ei koskaan.

Mitä enemmän harjoittelen ja opin, sitä enemmän alan tangosta pitää, vaikka se välillä tuntui ja tuntuu lähes toivottomalta. Ja ehkä tai jopa todnäk videoin kuvioita jatkossakin...

perjantai 15. syyskuuta 2017

Hidas lavafoksi

Suomen Tanssisudioiden (täällä) sivuille on kerätty ansiokkaat kuvaukset tavallisista lavatansseista. Siellä hidasta lavafoksia kuvataan seuraavasti - minun omavaltaisesti lyhentämänä:
Hidas lavafoksi on tanssinopettajien kehittämä helpotettu muunnos slow fox -nimisestä kilpatanssista, eikä sitä pidä sekoittaa suomalaiseen foksiin. Se on rauhallinen ja ylevä, hidasta valssia muistuttava tanssi. Sitä tanssitaan hitaahkoon foksi- tai swing-musiikkiin. Tanssissa on paljon ohiaskelia, eli se on varsin etenevä, ja kun kyljet otetaan mukaan tanssiin, saadaan siitä nautittavaa yhdessä lipumista rauhallisen musiikin säestyksellä.
Tyypillistä kappaleita sivuston mukaan ovat: Pieni kukkanen (Laila Kinnunen), Kissanainen (Aki Sirkesalo), Cherbourgin sateenvarjot (mm. Yölintu), Kuolleet lehdet (Agents & Jorma Kääriäinen), Strangers In The Night (Andy Williams).

Pirjo Kärnän tunneilta olen naisen askelista kirjannut Mummin matkassa -blogiini seuraavan kappaleen (täällä): Hitaassa foksissa nainen aloittaa vas jalalla takaviistoon (hidas), jatkaen miehen sivulla ensin oikealla (nopea) sitten vasemmalla (nopea) jalalla taaksepäin eli miehen menosuuntaan. Sitten palataan miehen eteen astuen oik jalalla oikealle (hidas) ja vas jalalla vasemmalle (nopea), ja vedetään oik jalka vasemman viereen siirtäen tälle paino (nopea). Ja sama uudelleen alusta tai esim. avauksella, jolloin mies ensimmäisellä askeleella kääntää naisen viereensä (hidas), kaksi nopeaa askelta astutaan rinnakkain eteenpäin ja mies palauttaa naisen toisella hitaalla askeleella eteensä, minkä jälkeen nainen astuu ensin vas jalalla vasemmalle (nopea) ja vetää oik jalan vasemman viereen (nopea) siirtäen painon oik jalalle.

Pitänee jatkossa käydä taas jollakin hitaan foksin tunnilla ja kuulostella, miten askeleet ja muut kiemurat oikeasti menee...

torstai 7. syyskuuta 2017

Vanhaa tangoa Mummin matkassa

Tänä syksynä toivon oppivani lisää suomalaista tangoa ja rumba-boleroa, joten pyrin mahdollisimman paljon käymään näiden tanssien treeneissä eri opettajilla. Muiden tanssien ohella :):)

Viime vuonna kierroksessa olivat foksi ja hidas valssi, ja paljon niistä opinkin. Muista tansseista fusku on jo aika hyvin lapasessa, mutta chachan ja bugin salat vielä hakusessa. Myös humppa, polkka ja jenkka kaipaavat ruosteenpoistoa.

Vanhan tangon harjoittelu sopii hyvin perustangon rinnalle, joten sitäkin yritän pitää ohjelmistossa. Mummin matkassa -blogista löytyy kolme postausta kokeiluistani vanhan tangon parissa ja ne löytyvät alla olevista linkeistä:

Tanssihame heilahtaa
Tahvanaisen tango
Wanha tango

tiistai 5. syyskuuta 2017

Rauhallista rumbaa

Malmin työväentalolla oli maanantaina Pirjo Kärnän alkeisjatko/jatko-tason kolmetuntinen rumbatreeni. Sopivasti väkeä, tasaparit ja oppivia viejiä - eli paras mahdollinen tilanne harjoitteluun.

Jalkaterät hieman ulospäin, paino päkiöillä. Lyhyet askeleet nopea,nopea-askelissa, avauksissa ja käännöksissä - purista reisiä yhteen. Jalkaterien/varpaiden yhteys lattiaan säilyy koko ajan. Kevyt kosketus sormenpäillä pariin ja kyynerpäät alaspäin. Olennaista rumbassa ei kuitenkaan ole jalkojen tai käsien, vaan koko vartalon liike. Parhaimmillaan pehmeää ja sensuellia. Ilahduin, kun Pirjon assistentti sanoi liikkumiseni pehmentyneen. Maikki - toinen assari - muistutti minua pidättämään vielä enemmän askelia - asia jota hän aina on rumbassani yrittänyt parantaa.

Rumba-boleroa opettaessa opettajat laskevat rytmiä eri tavoin: joko hiiii-daas, nopea, nopea tai nel,yks,kaks,kol (ykköstä painottaen), koska tanssin askelrytmi on erikoinen. Tahdin voimakkaimmalla osalla eli musiikin ykkösiskulla (-daas tai yks) ei oteta askelta, vaan tällä kohtaa tanssissa on hidas painon ja vartalon siirto. "Ensimmäinen" sivu/viistoaskel astutaan hiii- tai nel-osalla.

Pirjo opetti letkeitä, tanssilattialla mukavasti toteutettavia kuvioita - paljon kaulailua ja erilaisia paikanvaihtoja. Kuvioita, joihin seuraaja solahtaa helposti, mutta jotka viejältä vaativat määrätietoista ja selkeää vientiä.

Parin osaavan viejän kanssa uskalsin jopa heittäytyä rumban vietäväksi ja viejän pyöriteltäväksi - melkein. Aika paljon pidättyvältä mummilta... Pirjo luo hyvät edellytykset tanssiin heittäytymiselle, sillä hän suhtautuu oppilaisiinsa lämmöllä ja jaksaa kannustaa kompuroivimpiakin aloittelijoita.

Kiitos taas Pirjo mukavasta illasta ja kivoista kuvioista!

lauantai 2. syyskuuta 2017

Hannan alkeet

Viikonloppuna Karjalohjan Päiväkummussa (täällä) järjestetään Tanssin hurmaa -tanssileiri. Karjalohjalle on mökiltä vain parinkymmenen minuutin ajomatka, joten päätin käydä paikalla perjantaina. Viime vuonna olin koko viikonlopun, ja tykkäsin ja opin.

Perjantai-iltana oli vain kaksi kurssivaihtoehtoa: joko hitaan valssin perusteet tai fuskun keskitaso. Päätin osallistua Hanna Tuomisen (täällä) hitaaseen valssiin. Paikalla oli noin 15 ihmistä, joista enemmistö naisia. Ja yllätys, yllätys: yli puolet olivat ihka ekaa kertaa tanssikursseilla. Kiva kun tanssin pariin tulee uusia innokkaita ja jopa pari nuorta, tuskin parikymppistä paria. Mutta tämä ymmärrettävästi sävytti koko puolitoista tuntista eli perusteet olivat todella valssin perusteita. Ekaa kertaa olin todella tunnilla, jossa lähdettiin nollasta. Helsingissä niin Pirjon kuin Maijan alkeistunneilla on yleensä useita vuosia tanssineita konkareita - aloittelijoiden lisäksi.

Olen aina tykännyt kerrata perusteita, ja edelleen käyn usein eri lajien alkeistunneilla. Ja aina olen oppinut ja äkännyt asioita, joihin en kokemattomampana ole osannut kiinnittää huomiota. Mutta eilen meinasin ekaa kertaa kyllästyä. Se ei johtunut Hannan opetuksesta - hänellä on innostava ja kannustava ote hommaan, ja sydän paikallaan. Mutta, mutta - puolitoista tuntia valssin yks,kaks,kol,yks,kaks,kol -perusaskelta neliössä ja eteenpäin.

Oma vika, ehkä olisi pitänyt valita fuskun keskitaso. Aiemmin olen varonut, etten vahingossa mene tanssitasooni nähden liian vaativaan ryhmään - ehkä nyt pitää alkaa myös huomioida, etten mene liian helppoon ryhmään :):)

Perjantai-illan kruunasi ihkaelävä Arja Koriseva! Arja esiintyi orkesterinsa kanssa Päiväkummun täpötäydessä ravintolassa. Ensi kertaa näin ja kuulin Arjaa livenä. Arjan laulut ovat tuttuja - ja niistä tykkään, mutta en niin kiinnitä huomiota tuleeko laulu nauhalta vai livenä. Mutta se karisma! Se hurmasi. Päiväkummun ravintolan tanssisali on pieni ja aivan laulajan edessä. Tuntui kuin Arja olisi laulanut tanssijoiden keskellä ja tanssijat liikkuneet Arjan kämmenellä. Kontakti Arjan ja yleisön välillä toimi ja näytti tuovan iloa niin laulajalle itselleen kuin tanssijoille.

Arjan tahdissa oli kiva tanssia. Lattialla oli sopivasti tilaa, kun useimmat kuuntelijat nauttivat esityksestä pöydän ääressä istuen, ja lattialla oli pääosin tanssikurssilaisia ja -opeja. Jos tilaisuus tulee, yritän päästä toistekin tanssimaan Arjan tahdissa.