torstai 17. syyskuuta 2020

Korona kummittelee

Viikonloppuna ihmettelimme tanssikaverien kanssa miten onnellista, kun tanssijat ja tanssikurssit ovat toistaiseksi aika hyvin säästyneet koronalta. Kenenkään korviin ei ollut kantautunut tietoa, että joku tanssikurssilainen olisi sairastunut koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. 

Mutta - siinä paha missä mainitaan. Eilen tuli sähköpostiini tieto, että tanssikurssilla johon lähiaikoina osallistuin, oli ollut mukana tanssija, jonka koronavirustesti todettiin eilen positiiviseksi. Me muut osallistujat saimme tästä välittömästi tiedon sähköpostilla kurssin järjestäjiltä. Ko kurssista tai kokemuksistani en ole vielä ehtinyt kirjoittaa tanssiblogissani. Kurssin tarkemmat tiedot pidän omana tietonani. Ko tanssijan ja kurssin järjestäjien osalta asiasta tiedottaminen muille kurssilaisille on hoidettu mielestäni erinomaisesti. 

Kurssilaisten, opettajien ja järjestäjien onneksi kurssilla kaikki tanssivat koko ajan ”oman” tanssiparin kanssa ilman tavanomaista parinvaihtoa. Myös opettajat välttivät tietoisesti lähikontaktia, koskettelua ja tanssimista kurssilaisten kanssa. Vessoissakin oli useampi pesuallas käsien pesemiseen. Eli lähikontakteja pyrittiin välttämään ja hygieniasta huolehtimaan. 

Tänään kurssin järjestäjä välitti kaikille kurssille osallistuneille Helsingin kaupungin Epidemiologisen toiminnan antamat toimintaohjeet. Ko yksikkö hoitaa kaupungin alueella todettuja tartuntatautiepidemioita ja antaa niihin liittyvää ohjausta. Viestin mukaan ko tanssijan kanssa lähikontaktissa olleet on asetettu karanteeniin. Me muut olemme toimintaohjeen mukaan ”mahdollisesti altistuneet koronavirustartunnalle” ja meitä kehotetaan ”tarkkailemaan vointiaan tarkasti kahden viikon ajan”. Ja lisäohjeena ”hakeutumaan testiin välittömästi, mikäli lieviäkin oireita ilmenee”.

Eli näillä mennään. Toivottavaa ja todennäköistä on, että tällä kertaa vältyin koronatartunnalta. Mutta kokemus pistää uudelleen miettimään osallistumistani syksyn tanssikursseihin. Varsinkin kun lähipiiriini kuuluu kaksi korkeaan riskiryhmään kuuluvaa ihmistä, joita haluan tavata säännöllisesti. Ainakin kaksi viikkoa pidän oma-aloitteista tanssitaukoa ja olen tapaamatta riski-ihmisiä, vaikka karanteenia meille muille ei suositeltukaan. 

Katsotaan, miten toimin jatkossa. Jää nähtäväksi. Halu tanssia ja osallistua kursseille on kova, mutta...

keskiviikko 16. syyskuuta 2020

Nappitreenit Käpylässä

Harvoin tanssitreeneistä jää tunne, että kaikki treeneissä tuntuu menevän ns. putkeen. Näin minulle kävi viime torstaina Antti Törmäsen tangon keskitaso/jatko-treeneissä Käpylän työväentalolla. 

Rakastan tangoa, ja osin tämän intohimoisen suhtautumiseni takia tangotreenit saattavat viedä minut joko tanssihelvettiin tai -taivaaseen. Viime kuukausina olen vieraillut molemmissa :) Toki useimmiten tangotunteeni pysyvät aisoissa, ja osaan suhtautua treeneihin ja tanssimiseen tyynen rauhallisesti :)

En itsekään hahmota, mitkä kaikki asiat vaikuttavat siihen josko mieleni portit avautuvat helvettiin tai taivaaseen. Torstainen treenikokemus oli vaan taivaallisen ihana. Koronasta johtuen treenasin koko kolmetuntisen - kuten jo pari kuukautta - tanssiparia vaihtamatta, mikä sinällään on minulle usein haaste. Jos toisen tapa/halu oppia ja keskittyä poikkeaa paljon omasta tavastani (mikä auttamatta tapahtuu usein), saattaa pinnani kiristyä, jos en pidä varaani. Tämä taas on täysin turhaan, sillä yleensä kaikki tiet vievät roomaan - kunhan kumpikin säilyttää kärsivällisyytensä ja suvaitsevaisuutensa, ja keskittyy omaan osuuteensa yhteisessä tanssissa.

Mutta jos väärä vaihde lähtee päälle, minun on välillä vaikea sitä pysäyttää. Varsinkin kun en vaihda tanssiparia, mikä ärtymistilanteessa toisi kummallekin osapuolelle hetken hengähdystauon, minkä aikana usein onnistun puhumaan itselleni järkeä ja rauhoittumaan. Ja tämän jälkeen yhteistanssin harjoitteleminen ”vanhan” treeniparin kanssa sujuisi taas paljon paremmin - lähes kuin tanssi :):)

Tanssitaivaaseen pääsyä treenitilanteessa edistää mm. sopivan tasoinen ja -kokoinen ryhmä, sopivan tasoinen (haastava, mutta ei liikaa) ja innostava opetus sekä läsnäoleva opettaja joka jaksaa ja viitsii antaa oppilaille myös henkilökohtaista palautetta. Puhumattakaan omasta mielentilasta treeneihin mennessä ja niiden aikana. Ja asiaa edistää myös tanssiyhteyden löytyminen oman parin kanssa. Ja positiivinen ja hyväksyvä suhtautuminen omiin ja parin tekemiin kömmähdyksiin. Ja vartalon rentous, sekä heittäytyminen musiikin ja viennin vietäväksi.

Vaikka tanssiessa, kuten muissakin ihmissuhteissa, voin vaikuttaa vain omaan suhtautumiseeni ja tapaani olla ja tanssia, niin uskaltaudun esittämään pari asiaa, joita toivoisin tanssipariltani. Toivoisin häneltä hyväksyvää suhtautumista sekä omaan että minun ja yhteiseen tanssiimme. Ja rauhallista, jäntevää, mutta rentoa vartalon kannatusta ja selkeää vartalovientiä sekä läsnäoloa yhteisessä tanssihetkessämme. Ja huumoria - kuten minultakin.

Torstaina Antin tangotreeneissä kaikki toiveeni itseni, tanssiparini ja opettajan suhteen osuivat nappiin. Ja sain nauttia hetken tanssitaivaasta :):)

maanantai 14. syyskuuta 2020

Alakaaren kautta

Viime viikkoisen Lissu Konturi-Paasikon tangotreenin (täällä) jälkeen oli vuorossa Liisun valssitreeni - kaksi tuntua keskitason hidasta valssia. Sama porukka ja samat kaksi ruuhkaista pikkuvessaa :)

Taas lähdettiin liikkeelle askeleesta ja musiikin iskuista. Lissu korosti ns. alakaaren tärkeyttä eli valssin tutun yks,kaks,kol -askelsarjan aikana vartalo tekee pehmeän alakaaren eli laskeutuu ykkösellä alas ja kakkos-kolmosen aikana nousee ylös. Tarkoitus on että ylösnousu tapahtuu pääosin vartalosta ja polvista, ei ensisijaisesti varpaille nousua. Valssin nousut voi siis hyvin tehdä kokonaan ilman varpaillenousua, mutta sekin on sallittua, kunhan muistaa nousta myös vartalosta ja kyljistä.

Lissun mukaan hidasta valssia voi tanssia pitkillä tai lyhyillä askelilla, mutta tärkeää on että kakkosaskel ei jää ykkösaskelta lyhyemmäksi. Tässä ehkä valssitreenin tärkeimmät, vaikka paljon muutakin asiaa tuli...

maanantai 7. syyskuuta 2020

Tukijalka käyttöön

Taitokolmion sunnuntaisessa spesiaalipäivässä vieraili Liisa Konturi-Paasikko, joka tunnetaan paremmin Lissuna - pitkänlinjan tanssinopettajana ja tanssikoulu TanssinTahti johtajaopena Sastamalasta. Neljä tuntia treenattiin tangoa ja hidasta valssia ja koronan takia koko päivän ”oman” parin kanssa ilman tavanomaista parinvaihtoa. Tämä sopi hyvin Lissulle, sillä hän kertoi opettavansa jopa mieluummin ”pysyville” pareille. Tämä mahdollistaa sen, että jokainen tanssipari saa rauhassa keskittyä omaan paridynamiikkaanasa ja vienti/seuraamisen opetteluun ja toistensa ”kestämiseen”. 

Tärkein viesti, jonka minä omaksuin Lissun parituntisesta tangon ”perusopetuksesta”, oli tukijalan käyttö. Toki tämä painottuu jokaisen tanssiopettajan opetuksessa ja toki asia on minulle jo aiemmin tuttu. Mutta Lissun koristaessa useaan otteeseen tukijalan tärkeyttä asian merkitys (etenkin) tangossa palautui vahvasti mieleeni. Asia ikäänkuin nousi taas tangotajuntani keskiöön.

Lissun sunnuntaisessa opetuksessa tuttu hokema ”askel lähtee tukijalalta” tuntui konkretisoituvan uudesta näkökulmasta. Hän neuvoi mm. ajattelemaan, että aina liikkeelle lähtiessä - riippumatta astuuko eteen, taakse, sivulle, ristiin tai paikalla - tanssija ikäänkuin työntää tukijalkaa kohti lattiaa/lattian läpi, ja voima astuttavaan askeleeseen lähtee tästä voimasta. Toinen tärkeä askeleeseen liittyvä asia on Lissun mukaan valmistautuminen. Pari sekuntia ennen liikkeelle lähtöä viejän mielessä on ajatus liikkeestä, mikä aikaansaa muutoksen viejän vartalon liike-energiassa/jännitteessä, mikä taas ilmenee ylävartalon kiertona - siis ennen kuin viejä edes aloittaa askeltaan. 

Ohje on tarkoitettu sekä viejille että seuraajille, mutta asia korostuu viejän askelluksessa. Hyvä seuraaja aistii ilmassa olevan ajatuksen ja tuntee omassa vartalossaan viejän vartalossa tapahtuvan energiamuutoksen eli liikkeeseen valmistumisen sekä viejän vartalonkierron - ja seuraa perässä omalla valmistautumisellaan. 

Tangon vartalonkierroista Lissu muistutti, että treeneissä kiertoja korostetaan, mutta lavalla vartalonkierrot ovat vähäisempiä. Hyvällä tanssijalla voi riittää jopa pelkkä ajatus, joka jo välittyy hänen vartalonsa kautta seuraajalle :) Tämä vaatii jo erittäin taitavaa viejää ja seuraajaa :):)

Askeltamisen ja vartalonkiertojen lisäksi Lissu kertasi ohiaskelten ja avausten tekniikkaa. Näissä viejän vartalo kiertyy osapuilleen samanverran. Ero on ehkä vain kiertoa seuraavassa askeleessa, jonka avauksessa viejä astuu ulkojalallaan hieman menosuuntaan nähden vasemmalle, kun ohiaskelissa viejä astuu seur askeleen suoraan menosuuntaan ns. samalle lankulle. Avauksessa seuraajan lantio avautuu/kääntyy viejän lantion taakse ja molemmat astuvat seur askeleen omalle ”kulkulankulleen”. Avausasennossa seuraajan alavatsan keskikohta nojaa viejän oik lantioon. Promenaadiaskelissa sekä viejän että seuraajan jalkaterät osoittavat viistosti toisiaan kohti, ja seuraajan parin puoleinen jalka on koko ajan viejän jalan takana.

Harjoitteluani hieman häiritsi, että Järvenpään Cava-tanssiliikuntakeskuksessa oli mielestäni koroilanteeseen nähden liikaa väkeä, käsienpesu oli mahdollista ainostaan vessoissa, joita isolle porukalle oli vain kaksi - toinen naisille ja toinen miehille, ja monet salissa olleista käsidesiä annostelevista pumppupulloista eivät toimineet. Aiemmin olen kehunut Taitokolmion ”koronajärjestelyitä” (täällä), mutta tällä kertaa tautiriskiin suhtauduttiin mielestäni liian välinpitämättömästi. Huomioni herätti, että oppilaana oleva Taitokolmion vakiopettaja Tiina Ranta ja hänen tanssiparinsa käyttivät koko treenipäivän kirurgista ”hengittävää” kasvomaskia. Tulipa mieleeni, josko minäkin?

Miten sattuikin, että tätä kirjoittaessani Taitokolmion sivuilta osui silmiini tutun tanssinohjaajan Kirsi Tarvaisen lausahdus, miten jokaisen on ”tärkeää opetella tanssimaan niin, että myös parilla on hyvä olla yhteisen tanssin aikana”? Tämä oleellinen paritanssin totuus minulta taisi kiihkeän opettelun sumentamana sunnuntaina ajoittain unohtua... Kiitos Kirsi, että muistutit :):)

Ruokatauon jälkeen jatkettiin toisella vakiotanssilla - hitaalla valssilla. Ja siitä lähipäivinä...

perjantai 4. syyskuuta 2020

Tangon perustaa

Kiintymykseni ja innostukseni tavalliseen suomalaiseen lavatangoon jatkuu, tai sanoisin että vahvistuu jatkuvasti. Tangoihastukseni yltää myös perustangoa rikkoviin ja muita tansseja hyödyntäviin ns. fuusiotangoon ja tangoboleroon. Ja nykyään jopa Tahvanaisen vanhaan tangoon. Periaatteessa tykkään myös upeasta ja sensuellista argentiinalaisesta tangosta, mutta se vaatii sellaista taitoa, tasapainoa ja liikkeen hallintaa, että ikäni ja kuntoni huomioiden sen oppiminen tuntuu liian haastavalta.

Onneksi pääsin taas torstaina Kimmo ja Marika Lasasen kolmetuntisiin tangojatkoihin Espoon vpk-talolle. Yllättävän paljon väkeä ja pieni tila - ei hyvä koronakombo, mutta selvisin jotenkin kun tanssin (korona-tapani mukaan) paria vaihtamatta. Treenaajista noin puolet vaihtoi paria entiseen malliin ja puolet (sellaisistakin jotka ei-korona-aikaana vaihtavat paria) pitäytyi tanssimaan koko illan vain yhden viejän/seuraajan kanssa. 

Tällä kertaa Kimmo oli päättänyt kerrata jatkoryhmäläisten kanssa tangon perusaskelta lähtien perusperusteista eli askeltamisesta, vartalonkierrosta ja tanssiasennosta. Ja tekipä taas hvvää. 

Minä aikakin tykkäsin tosi paljon. Tosin illan päätteeksi Kimmo epäili, oliko liian pitkään vain kävelyttänyt porukkaa ympäri salia. Minulle ainakin sopi enemmän kuin hyvin, että treeni-illan kaksi ekaa tuntia keskityttiin ponnistamaan tukijalalta, luottamaan lapatukeen, rentouttamaan hartiat ja olkapäät, hakemaan ylävartalon kiertoa keskivartalosta, tuntemaan niin oman kuin viejän/seuraajan vartalon kevyt vaste ja tanssimaan koko ajan kohti paria. Musiikin, liikkeen ja tunteen viemänä :)

Ja etsimään lempeää suhtautumista omiin ja viejän ”virheisiin”. Tässä en tosin täysin torstainakaan onnistunut. Mutta ehkä sekin on anteeksiannettavaa. Useastihan onnistuin ja monessa myös me onnistuimme - yhdessä :)

tiistai 1. syyskuuta 2020

Takkutangoa

Maanantaina päätin pitkästä aikaa kokeilla tangon alkeistreenejä. Josko perusteiden kertauksesta tarttuisi taas mukaan jotain uutta, kuten lähes aina on tapahtunut. Konkarina pystyy usein opetuksesta omaksumaan sellaisia pieniä nyansseja, joita aloittelijana ei lainkaan äkkää. Eli suuntasin Antti Törmäsen kolme tuntiseen tangon alkeis/keskitaso-iltaan Käpylän työväentalolle. 

Paikalla oli yllättävän runsaasti väkeä - ja muista pääkaupunkiseudun tanssikouluista poiketen poikkeuksellisen paljon nuoria 25-35 -vuotiaita naisia ja miehiä. Ja oikeita tangon ensikertalaisia ehkä neljäs-kolmasosa paikallaolijoista, mikä on paljon ja harvinaista. Joten Antti lähti todella alkeista ja koko ilta tanssittiin hajuraolla ilman vartalokontaktia, ja näin tekivät kaikki.

Antti kehotti tangoa tanssiessa viejiä ajattelemaan taakse jäävää jalkaan, ei eteenpäin astuvaa jalkaa. Tällöin askeleen voiman saa helpommin lähtemään ponnistavasta tukijalasta, eikä askeleelle tarvitse ”harpata”. Tärkeää on myös, että koko vartalo ja pää seuraavat eteenpäin astuvaa jalkaa. 

Yksi ensikertalaisista kysyi, että miten tangon saa erottumaan muista sylitansseista - mikä on tangon juju? Antti lähti etsimään vastausta tunteista. Tangoa tanssiessa näkyy ja tuntuu tunteet, tanssi menee ihon alle. Tangosta välittyy orastavaa ihastusta, pettynyttä rakkautta ja piilotettua vihaa :):)

Lopussa treenattiin vielä yksinkertaista otsoa. Nainen astuu oik jalalla taakse menosuuntaan (H), palaa takaisin vas jalan päälle kohti miehen oik kylkeä (H), astuu oik jalalla miehen oik puolelle (H) - ei kylkeen rinnalle, vähän etuviistoon, kääntää miehen kautta etuotson seisten oik jalan päkiän päällä (H), astuu astuu vas jalalla eteenpäin menosuuntaan (H) ja palaa lopuksi lähtöasentoon miehen eteen. miehen eteen.

Yllättäen perusaskeleen harjoitteleminen hajuraolla vakiparin kanssa takkusi torstaina tosi paljon. Eli ei ne alkeet konkarillekaan aina ole helppoja. Jonkinlainen tanssirauha löytyi vasta viimeisen treenitunnin aikana, eikä siinäkään ollut kehumista... 

maanantai 24. elokuuta 2020

Valssi vei

Torstaina olin Pavilla Astikaisen Maijan hitaan valssin treeneissä. Verrattuna heinäkuun lopun väliin jopa ruuhkaisiin tanssitreeneihin paikalla oli yllättävän vähän väkeä. Mikä lie tanssijoita karkottanut: Kesän viimeiset hellepäivät, töihinpaluu, koronatartuntojen lisääntyminen vai parinvaihtoon siirtyminen? Tiedä häntä...

Minulle tilanne sopi enemmän kuin hyvin: Minulla oli tuttu vakipari ja nyt oli vielä tavallista runsaammin tilaa ja etäisyyttä tanssia - Pavin sivulasikko oli lähes yksin minun ja tanssiparini käytössä :) Mutta toki harmittaa työtään harjoittavien tanssiopettajien puolesta.

Hidasta valssia mentiin sekä hitaan että nopeamman valssimusiikin tahtiin. Molemmissa on omat haasteensa. Hidas hidas valssi on tosi hidasta ja vaatii pitkää askelta, selviä vartalon kiertoja, nousuja ja laskuja sekä hyvää - jopa erinomaista - tasapainoa. Nopeassa hitaassa valssissa tulee herkästi kiireen tuntu, vaikka rytmisesti tanssisi ihan oikein. Ratkaisu tähän saattaa olla se, että tyytyisi astumaan lyhyempiä askelia, mutta selvän kakkosaskeleen eli lyhyt ykkönen ja (puoli)pitkä kakkonen ja kolmas yhteen - unohtamatta (rauhallista) laskeutumista.Maija muistutti, että valssissa viejän tulee astua ykkösaskel määrätietoisesti, ponnekkaasti ja vauhdilla, mikä lennättää parin pitkälle kakkosaskeleelle. Perusvalssissa ykkösaskel on pidempi kuin kakkonen, kun hitaassa valssissa kakkosaskeleen tulisi olla ykköstä pidempi.

Illan aikana harjoiteltiin mm. naisen käden alituksia sekä myötä- että vastapäivään. Oik käännöksen alun jälkeen nainen astuu oik jalallaan suoraan kohti viejää (yks) jatkaen vas jalalla vielä eteenpäin menosuuntaan (kaks) ja vasta kolmosella viejä ohjaa naisen kääntymään vastapäivään naisen oik käden alitse ja seuraa perässä. Kääntymistä voi jatkaa toiseen suuntaan. Silloin viejä ohjaa (työntää) naisen astumaan vas jalalla suoraan taakse menosuuntaan (yks) ja kakkos-kolmosella kääntää naisen tämän oik käden alitse myötäpäivään. Käännösten välissä on tärkeää, että viejä laskee välissä ohjaavan kätensä alas. 

Kivasti ja hikisesti meni. Yllätyin, miten moni oli jo valmis vaihtamaan tanssiparia viiden minuutin välein kymmeniä kertoja illan aikana. Kateellisena katselin, mutta toistaiseksi itse tanssin paria vaihtamatta - koronan sanelemana...

perjantai 21. elokuuta 2020

Rumba jopa sujui :)

Maanantaina Malmilla oli kaksi tuntia Pirjon rumbaa. ”Taas”, sanoisi joku, mutta minä sanon ”Hyvä!”, sillä rumbabolero on nykyään tangon lisäksi suosikkitanssini. Suosikkini siitä huolimatta, että edellinen rumbakokemukseni oli fiasko (täällä). 

Pirjo Kärnän tanssitreeneissä vaihdetaan taas (koronan ”jälkeen”) tanssiparia - kuten monissa tanssikouluissa (vielä) tällä hetkellä. Mutta minä, kuten jokunen muukin, tanssii edelleen koko 2-3 tuntia kestävän treenin saman tutun parin kanssa. Koronan takia - sillä tykkään todella paljon parin vaihtosysteemistä ja tekisin niin nytkin - mieluusti. Mutta...

Malmille oli kertynyt tuvan täydeltä tanssi-intoisia ihmisiä - ehkä jopa liikaa Malmin ahtaaseen työväentaloon. Tasaparit, alkuun jopa ylimäärin miehiä - mikä on rumbatreeneissä harvinaista. Useita harvemmin Malmilla nähtyjä taitavia tanssijoita - ilmeisesti ”turvalliset” treeni- ja tanssimahdollisuudet ovat vielä vähissä. Väenpaljouden takia siirryin alusta alkaen parin kanssa tanssimaan viereiseen kahvioon, jossa paikallaan pysyvää rumbaa mahtui hyvin harjoittelemaan.

Ensimmäinen treenitunti oli samaa (vähän epätoivoista) yhteisen tanssin hakemista kuin edelliskerralla, mutta yllättäen toisella tunnilla löysimme parin kanssa yhteisen rumban, ja tanssi alkoi sujua ja jopa ajoittain tuntua nautittavalta. Eli kyllä se sieltä pikkuhiljaa löytyy, se yhteinen tanssinautinto rumbankin osalta. Pitää muistaa määrätietoinen ja riittävän hidas - pidätelty - ykkös-kakkosaskel (1,2) ja ns. nopeilla kolmos-nelosaskelilla siirtää myös ylävartalon paino käymään selkeästi (eteen/taakse) astuvan jalan päälle (kol) ja takaisin (nel). Ja laskea rumban rytmiä yks,kaks,kol,nel eikä hidas,nopea,nopea - Sannu Heikkilän ohjeen mukaan (täällä ja täällä)

Pirjo opetti ainakin kolme erilaista, pienessä tilassa tehtävää kivaa kuviota, jotka vaativat selkeää ja oikea-aikaista vienti. Viennin onnistuessa seuraaja pystyy astumaan omat askeleensa vientiin luottaen, kunhan hän pitää huolen että muistaa ja malttaa rauhoittua viennin kuunteluun.

Kivaa, iloista ja rentouttavaa. Odotetaan, mitä koronan mahdollinen toinen aalto tuo tullessaan. Teen omat päätökseni viikottain koronatilannetta ja päättäjiä seuraten...

tiistai 11. elokuuta 2020

Foksi - mainettaan parempi

Männistön maanantaissa ehdittiin tanssia tangon (täällä) jälkeen vielä vajaa tunti foksia Jyrki Keisalan ohjauksessa. Alkuun Jyrki sanoi, että hänen mielestään tanssikansa pitää turhaan foksia tylsänä tanssina. Jyrkistä rento, rytmirikkoinen ja ilakoiva foksi on mainettaan parempi, joskin aiemmin hänkin usein tölvi foksia. Minä olen aina ollut ehdottomasti samaa mieltä: Foksi on helppo ja hauska tanssi, jota voi veivata monella tavalla ja joka mahdollistaa ihanan hulluttelun.

Foksin juju on yksinkertaisessa baunssissa, joka tehdään askelten välissä. Mutta saman kappaleen aikana - eri musiikin kohdissa - voi baunssillisen perusfoksin lisäksi tanssia vaihtoehtoisesti myös pitkiä (hitaita) askelia ilman baunssia tai ekstralyhyitä askelia kaksoisbaunssilla, vähän kaksoisbaunssifuskun (täällä) tyyliin. Omassa foksissani (single)baunssi ja baunssiton askel ovat jo pitkään olleet arkipäivää, mutta kaksoisbaunssi oli uusi tuttavuus - ja vaikea.

Ja sitten vaan tanssittiin, eikä kukaan tainnut enää kiertää lavaa HHNN-rytmillä :):) Putte-possun sanoin: Ja kaikilla oli nii’in muu-kaa-vaa...

sunnuntai 9. elokuuta 2020

Tangokävelyä, ilman kuvioita

Männistön treeneissä opettajamme Jyrki Keisala haastoi meidät tanssimaan tangoa ilman yhtäkään käännöstä tai kuviota eli vain askeltamaan tangoa, jota hän nimitti askeltangoksi. Jyrki halusi, että saamme konkreettisesti kokea, että tango voi olla vain (tai myös) läsnäolevaa kävelyä musiikin ohjaamana. Hyvä tango ei hänen mukaansa vaadi monimutkaisia kuvioita. Ja tähän opettajan näkemykseen yhtyivät ainakin lähes kaikki seuraajat :):)

Tunnin alkuun harjoitelimme tangokävelyä soolona. Askel lähtee tukijalalta, myös taaksepäin liikuttaessa eli seuraajalla. Jyrki kertoi, että askeleeseen saa enemmän tangon tuntua, kun ajattelee, että ponnistus lähtee tukijalan kantapäältä, ei päkiältä joka oikeasti eteenpäin astuttaessa irtoaa viimeisenä lattiasta. Tosiasiassahan tangoaskel ikäänkuin rullaantuu jalkapohjaa pitkin. 

Eteen- ja taaksepäin astuttavat askeleet astutaan määrätietoisesti ja suoraan eteen tai taakse, ei epämääräisesti harottaen. Jokaisen askeleen pitää olla myös niin vakaa, että sekä viejä että seuraaja pystyvät halutessaan - tasapainon kärsimättä - pysäyttämään oman liikkeensä jokaiselle askeleelle, myös nopeille. 

Sooloharjoittelun jälkeen asetuimme parin kanssa vakiotanssiasentoon ja viejä alkoi astella musiikkia kuunnellen hitaita ja väliin nopeita askelia eteen, taakse tai sivulle, mutta ei käännöksiä eikä kuvioita. Sen sijaan stop- ja täp-askeleet olivat sallittuja, rytmin muutokset ja painon vaihdot jalalta toiselle jopa toivottavia. Tarkoitus oli että pari löytää yhteisen, hyvältä tuntuvan tavan tanssia ja tulkita soitettavaa musiikkia. Ja yrittää saada jopa vastavuoroisuutta vientiin siten, että myös viejä kuuntelee seuraajaa herkällä korvalla ja aistii, koska tämä haluaa esim. hidastaa, nopeuttaa tai pysäyttää yhteistä tanssia. Jyrki vakuutti, että tämä on mahdollista, kunhan viejä ei nukuta seuraajaa pitäytymällä vain tutussa ja ennalta-arvattavassa HHNN-rytmissä ja kun sekä seuraaja että viejä ovat molemmat koko ajan hereillä ja vahvasti läsnä. 

Tuntui että me onnistuimme, sillä tangokappaleen loputtua Jyrki sanoi että läsnäolon tunne lavalla selvästi voimistui ja tunnelma sähköistyi kivasti. Askeltango tuntui hyvältä ja rauhoittavalta sekä nautittavalta ja läsnäolevalta, eikä yhtään pitkävetiseltä. Yksi kokenut seuraaja kertoi, että hän on tanssinut yhden parhaista tangoistaan astumatta askeltakaan. Tähän minun taitoni ei vielä riitä :):)

Pääasiassa koin seuraavani herkästi viejää, mutta en osannut vielä ottaa väliin viejän roolia enkä kokenut että viejäni olisi sitä ”pyytänyt”, kuten Jyrki toivoi. Ehkä senkin aika vielä koittaa...

perjantai 7. elokuuta 2020

Parasta pitkään aikaan

Torstaina olin Männistön kesälavalla Kellokoskella keravalaisen Taitokolmion iltaharkoissa. Jyrki Keisala opetti kolme tuntia suljetun otteen tansseja keskittyen pääasiassa lavatangoon.

Täydet pisteet Taitokolmiolle siitä, miten he ovat huomioineet koronatilanteen tanssiharjoituksissa. Menin paikalle väkimäärää jännittäen, ja valmiina kääntymään takaisin kotiin, jos ruuhka (ja korona) alkaisi minua ahdistaa. Toisin kävi :):) 

”Pysyvät” tanssiparit (ei normaalia parinvaihtoa), kuten useimmilla heinäkuussa alkaneilla muillakin tanssikursseilla. Lavalla oli myös riittävästi tilaa tanssia. Vaikka tällä kertaa ei ollut ennakkoilmoitusta, sähköpostilla ja fb:ssa oli jaettu selkeää infoa, miten paikalla pitää toimia. Pareja oli sopivasti, ei liikaa, jolloin riittävien turvavälien säilyttäminen myös tanssiessa oli mahdollista. Tervehtiessä halattiin vain ”vakitanssiparia”. Käsidesiä oli useassa paikasda ja sen käytöstä muistutettiin. Tämän lisäksi kolmen treenitunnin aikana koko porukka komennettiin kahdesti vessaan käsien vesipesulle. Kiitos tästä etenkin seura-aktiiville Kirsille :):)

Illan kruunasi se, että Jyrki Keisala oli parhaimmillaan: innostunut ja innostava, läsnäoleva, selväsanainen ja positiivisen hauska. Opetettava joukkokin oli riittävän pieni, mikä edisti rakentavaa keskustelua opettajan ja oppilaiden välille. Myös se, että koko ilta tanssittiin saman parin kanssa, tuntui luovan tavallista selkeämmän kaaren illan sisältöön niin opettajalle kuin tanssijoille, mikä puolestaan rauhoitti kaikkia. Vaikka suosinkin (ja odotan innolla) parin vaihtoa, olin hurmaantunut Männistön tunnelmasta.

Alkuun haettiin keskivartalon hyvää kannatusta ja tangon määrätietoista askellusta, vartalovientiä ja herkkää seuraamista. Läsnäoloa ja toisen kuuntelua unohtamatta. Jyrki opettaa ns. foksitangoa, jossa kahden eteenpäin astutun hitaan (HH) jälkeen jälkeen viejä astuu nopeat askeleet aloittaen vas jalalla selkeästi vas etuviistoon, ja oik jalka yhteen (NN). Jyrki korosti, että myös NN-askeleet pitää olla selkeät, määrätietoiset ja sähäkät eli suht pitkä ja voimakas askel. 

Lavatangon käyttökelpoisin askelkuvio on Jyrkin mielestä oikea ohittava neljänneskäännös, joka useimmin astutaan HHNNNN-rytmillä. Käännöksen voi tehdä myös mm. HHHHHH ja HHHHNN. Haastavin näistä on kuuden hitaan askelsarja. Käännöksen tärkein ja nautittavin askel on 6. askel, jossa kummallakin on vahva ylävartalon kierto toisiaan kohti. Viejän (ja seuraajan) on tärkeä selvästi pysäyttää vartalon etenevä liike hetkeksi 6. askeleelle (vaikka kyseessä olisi ns. nopea askel), ennen kuin hän jatkaa vartalon rentouttamista ja seur askeleelle.

Jyrkin tango oli kokonaisuudessaan ehdottomasti paras tanssitreeni, jolle koronatauon jälkeen olen osallistunut. Ja päihittää monet muutkin oppitunnit, joilla olen yli viiden vuoden tanssi-innostukseni aikana vieraillut. 

Tangoa ja paritanssia lähestyttiin tanssikokemuksen ja tunnelman kautta, ei kuviokiemuroihin keskittyen, mutta silti ymmärrettävän arkipäiväisesti. Hyvä Jyrki!

perjantai 31. heinäkuuta 2020

Pieleen menneet treenit

Alkuun tanssi lähti etenemään mukavasti. Huolimatta siitä, että ehdin Paville Maijan jatkotason harkkoihin vasta samalla kellonlyömällä kun ensimmäinen bolerokappale lähti soimaan. (Minähän pyrin aina saapumaan paikalle hyvissä ajoin, jotta saan rauhassa keskittyä alkaviin harjoituksiin ja mieleni nollaamiseen.)

Mutta jo toisen kappaleen aikana alkoi tuntua, että tanssin treeniparini kanssa eri kappaletta ja eri tunnelmaa, vaikka samoilla askelilla menimmekin. Eli kumpikin tanssi ikäänkuin yksin, ilman tunnetta yhteisestä tanssista. Koronatilanteesta johtuen useissa treeneissä tanssitaan koko harjoitusaika saman viejän/seuraajan kanssa, joten kumpikaan ei päässyt pakenemaan epämieluisaksi kokemaansa tilannetta.

Kyseinen viejä oli minulle erittäin tuttu - tanssikaveri, jonka kanssa olen tanssinut kymmenissä treeneissä lähes kaikkia eri lavatanssilajeja, ja rumbaboleroakin monta kertaa. Hänen kanssaan minulla on sekä hyviä että vähemmän hyviä yhteisiä rumbakokemuksia.

Missä siis vika? Vastaus on yksinkertainen - pääosin minussa. Tiesin, että treeniparini tykkää tanssia rumbaa, mutta on tanssinut pari vuotta vähemmän kuin minä ja on innostuksestaan huolimatta rumbassa vasta ”keskitasoa”. Iltaa jälkeen päin miettiessäni tajusin, että näistä tiedoista huolimatta tanssia aloittaessamme mielessäni oli ollut toive tai oikeammin vaatimus, että hän veisi minua kuin parkettien partaveitsi, jotta minä saisin vain nauttia seuraamisesta ja jopa briljeerata kuvitelluilla ”taidoillani”. Sillä hetkellä en ensinkään ajatellut, miten minä voisin edesauttaa meidän yhteistä tanssikokemustamme ja -nautintoamme. Eli lähdin lattialle täysin itsekkäissä mietteissä ja vaateissa.

Mutta mönkäänhän paritanssi tällaisella asenteella menee. Ja täysin riippumatta siitä, miten paljon tai vähän tanssijat osaavat tai yrittävät. Paritanssi on kahden tanssijan yhteinen juttu. Ja se kuuluisa tanssitaivas löytyy vain kummankin nöyrällä asenteella - tanssiparia kunnioittaen, häntä herkästi kuunnellen ja hänen liikkeisiinsä vastaten.

Tanssin jälkeen viejä ihmetteli tanssiani ja purki minulle (ystävällisesti) omaa tanssikokemustaan kysymällä, josko odotin tanssivani jonkun oman viejähaaveeni kanssa, enkä hänen - elävän, tuntevan ja epätäydellisen ihmisen - kanssa. Nolotti, mutta hän taisi osua naulan kantaan.

Toivottavasti tämä taas kerran palautti minut paritanssin ytimeen: Kaksi erilaista ihmistä kohtaa toisensa omista senhetkisistä lähtökohdistaan ollen hetken läsnä toisilleen - nauttien yhdessä tanssimisesta.

keskiviikko 29. heinäkuuta 2020

Läsnäoloa Littoisissa

Viime lauantaina osallistuin Littoisten lavalla - ekaa kertaa tänä kesänä - turkulaisen tanssikoulu Sekahaun järjestämään Tanssin Kosketus -nimiseen työpajaan. Kolmetuntiseen iltapäivään osallistui kymmenen lavatanssijaa, joista yhdistettiin viisi keskenään työskentelevää ja tanssivaa paria.

Työpajaa ohjasi Miia Lehtonen, joka kertoi lapsesta asti jatkuneen aktiivisen tanssiharrastuksen lisäksi toimivansa mm. seuratanssiohjaajana ja satuhierontakouluttajana. Miia kirjoittaa mm. Läsnäolon Hetki -nimistä blogia (täällä), jossa hän jakaa ajatuksiaan läsnäolosta, tanssista ja satuhieronnasta.

Iltapäivän aikana Miia pyrki saamaan meidät kokemaan, miten oman kehon liike resonoi tanssiparin kehossa ja hänen liikkeessään - ja toisin päin. Miten kahden erillisen tanssijan erilaiset, hyvinkin persoonalliset liike- ja tanssikielet voivat sulautua tanssivan parin yhteiseksi liike- ja tanssikieleksi, josta kuitenkin näkyy/välittyy molempien oma persoonallinen tapa liikkua ja tanssia.

Jotta paritanssi koskettaa kumpaakin tanssijaa, se vaatii molemmilta osapuolilta halua, uskallusta ja taitoa antautua avoimeen, luottavaiseen ja hyväksyvään vuorovaikutuksen parin kanssa - niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Ja rauhoittumista kuuntelemaan ja aistimaan omalla kehollaan tanssiparin kehoa, sen liikkumista ja tanssikieltä. Etenkin viejien on oltava erityisen herkällä, jotta he aistivat seuraajan kehoviesteistä, miten seuraaja haluaisi tanssia. Seuraajille tanssiparin liikekielen kuuntelu/aistiminen (seuraaminen) on usein tutumpaa, mutta kehollisen kuuntelun lisäksi seuraajilta vaaditaan myös omaa aktiivisuutta, jotta heidän oma tanssitapansa/kielensä pääsisi näkymään yhteisessä tanssissa.

Tätä kaikkea harjoiteltiin ilman musiikkia ja musiikin kanssa väliin vapaasti liikkuen ja väliin rumban tai tangon askeleiden turvin. Ja väliin soveltaen satuhieronnan (?) hyväksyvää ja läsnäolevaa painantakoskettelua. Alkuun harjoitus sujui kangerrellen, mutta loppua kohti uskallus lisääntyi, jolloin se alkoi tuntua yhä nautittavammalta.

Vaikeaa ja mielenkiintoista, mutta supertärkeää nautittavalle tanssikokemukselle.

lauantai 18. heinäkuuta 2020

Hitaasti haltuun

Kaksituntinen hidasta valssia Pavilla. Vaikea uskoa, että ennen viime tiistaita (täällä) en ollut tanssinut lähes neljään kuukauteen askeltakaan, ja siitä huolimatta solahdin yllättävän luontevasti musiikin ja tanssin vietäväksi - nauttimaan tanssimusiikista, liikkeestä ja yhdessä tekemisestä.

Maijan treeneissä jatketaan heinäkuun loppuun asti ns. paripakolla eli treenejä ennen sovitut tanssiparit tanssivat koko rupeaman vain keskenään - tanssiparia vaihtamatta. Elokuun alusta on tarkoitus palata tuttuun parinvaihto-systeemiin, ja silloin paikalle voi entiseen tapaan tulla ilman ennalta sovittua paria. Toki edelleen halutessaan saa tanssia koko illan myös paria vaihtamatta.

Torstain jatkoissa vuorossa oli hidas valssi. Väkeä oli paikalla enemmän kuin tiistaina tangon alkeissa (täällä), mutta hyvin mahduttiin. Tanssin pääosin ns. Pavin lasikossa, koska siellä pystyi paremmin säilyttämään kokonaetäisyyden. Etäisyys onnistui toki myös pääsalissa, mutta vaati viejältä jatkuvaa tarkkuutta, mikä harjoiteltaviin kuvioihin keskittyessä saattoi itse kultakin herkästi unohtua. Heinäkuun helteet olivat torstai-iltana palaamassa, ja lasikko oli yllättävän kuuma ilmanvaihdosta huolimatta. Hiki tuli, mutta nautinto oli tapissaan.

Väliin löysimme parini kanssa hitaan valssin ihanan viivyttelevän, mutta samanaikaisesti vauhdilla etenevän hitauden, ja niinä hetkinä tanssi tuntui ihanalta koko kropassa - kevyeltä ja tasapainoiselta yhteiseltä tanssilta. Välillä yhteistä hitautta ei löytynyt, ja silloin toisen mielestä jäimme rytmistä, ja toisesta liike oli liian hätäistä. Tämä korostui kappaleissa, joissa laulaja tuntui laulavan viivyttelevän tunteikkaasti ja hitaasti. Viejä kuunteli ja tanssi (ehkä) instrumenttimusiikin mukaan ja minä taas aistin koko kropallani pääosin laulajan ja sanojen tunnelmaa, jolloin jäin ehkä jälkeen. Ehkä.

Kaikki tanssiparit tuntuivat tanssivan sydämensä kyllyydestä ja nauttivan koronatauon jälkeisen paritanssin tuomasta ilosta. Ja varastoivan tanssikokemuksia koronan mahdollisen toisen aallon varalle...

keskiviikko 15. heinäkuuta 2020

Taas tanssitaan

Ekat tanssitreenit lähes neljään kuukauteen - vau :):) Tiistaina osallistuin Astikaisen Maijan kaksituntisiin tangon alkeisiin (sic) Pavilla. Edellisen kerran olin treenaamassa maanantaina maaliskuun 9. päivänä. Silloin olin koronan takia jo sopinut tanssiparini kanssa, että me tanssimme vain keskenämme, emmekä tavanomaiseen tapaan enää vaihtaneet pareja, vaikka muut treenaajat vielä vaihtoivatkin. Tuolloin tanssimme myös tangoa - Pirjo Kärnän opissa Malmin työväentalolla.

Tanssi pitkän tauon jälkeen tuntui aaah niiin ihanalta. Alkuun kankealta ja vähän vieraaltakin, mutta treenin loppua kohti yhä luontevammalta ja tutummalta. Tangon askeleet, käännökset, otsot ja linjat onnistuivat pääosin lihasmuistista, mutta tanssin rentous ja hyvä läheisyys olivat vielä hakusessa. Tanssin edetessä huomasin, että yhä enemmän pidin silmiäni kiinni ja heittäydyin musiikin ja liikkeen vietäväksi - mutta vain hetkellisesti. Silti pääosin nautin, ja koko treenin ajan kuplin iloa :):)

Pavin treeneissä korona oli huomioitu kiitettävästi: Harjoituksiin sai osallistua vain ennalta sovitun parin kanssa eikä tanssipareja vaihdettu treenin aikana, kuten tavallisesti. Pavin molemmat tanssisalit olivat tanssijoiden käytettävissä, joten etäisyydet toisiin tanssijoihin oli helppo säilyttää. Käsidesiä oli saatavilla useammassa paikassa. Osallistujien nimet ja yhteystiedot kirjattiin ylös, jotta tarvittaessa kaikkiin saataisiin myöhemmin yhteyttä. Halitervehdyksiä ja kättelyitä suositeltiin välttämään.

Tangon alkeissa näkyi aloittelijoiden lisäksi minun lisäkseni muitakin pidempään tanssineita, jotka epätavallisen pitkän tanssitauon jälkeen halusivat lempeästi laskeutua tanssin pariin. Huomasin että ainakin omalla kohdallani se oli hyvä ratkaisu. Alkeet auttoivat alkuun ja kaivoivat nopeasti esille aiemmin opittuja taitoja, joita oman parin kanssa saattoi musiikin lomassa kokeilla ja palautella mieliin.

Koittihan se tanssin ja nautinnon hetki koronan jälkeen (tai virusaaltojen välissä), vaikka sitä oli vielä huhtikuussa vaikea kuvitella ja uskoa...

keskiviikko 17. kesäkuuta 2020

Tanssia näkyvissä - jee

Koronatartunnat ovat Suomessa pysyneet minimissä - huolimatta lähiopetukseen siirltymisestä, urheilutreenien varovaisesta aloittamisesta sekä museoiden, elokuvateattereiden ja ravintoloiden avaamisesta. Vähitellen sähköpostiin on alkanut tippua viestejä myös tanssikouluilta ja -järjestäjiltä tanssitreenien ja -tapahtumien varovaisesta aloittamisesta. Voi että tuntuu hyvälle, vaikka en ole varma, miten ja mihin juttuihin itse pystyn tai uskallan vielä osallistua.

Keravan Taitokolmio aloittaa viikkotreeninsä elokuun ensimmäisenä maanantaina Männistön tanssilavalla Kellokoskella (yksi lempipaikoistani) ja Lasasten TanssiGuru (yksi lempikouluistani) ilmoitti palaavansa tanssin pariin Kasnäsin perinteisellä tanssileirillä 1.-2.8. - tosin koronan takia erikoisjärjestelyin. Astikaisen Maija on jo kesäkuun alussa aloittanut kaksituntiset iltatreenit Pavilla ilman parinvaihtoa ja koronan vaatimat etäisyys- ja hygieniajutut huomioiden. Samoin Pirjo Kärnän tanssiharjoitukset ovat käynnistyneet Vantaan Puistokulmassa. Tästä se alkaa - paluu paritanssin ja ilon pariin :):)

Katsotaan koska saan kirjoittaa ensimmäisen koronan jälkeisen (?) tanssipostaukseni...

keskiviikko 11. maaliskuuta 2020

Koronatauko

Tanssiessa ollaan lähekkäin, parhaimmillaan pitkiä aikoja vartalot yhdessä kasvot lähes kiinni toisissaan. Yleensä useita tunteja putkeen tanssiparia tiheästi vaihtaen - kymmenien tuttujen ja tuntemattomien ihmisten kanssa treenin tai tanssi-illan aikana.

Tämän hetken tiedon mukaan maailmalla leviävä korona-virus covid-19 tarttuu pisara- ja kosketustartuntana eli esim pärskiessä ja käsien kautta. Virus aiheuttaa alle 60-vuotiailla yleensä lieväoireisen hengitystie-infektion, mutta vanhemmilla eli 70-90-vuotiailla tauti voi olla vakava.

Tätä miettiessäni olen päätynyt siihen, että koska olen jo 67-vuotias ja minulla on keuhkokuumeita lähihistoriassa, jätän treenit ja tanssit toistaiseksi väliin. Ehkä 3-4 viikoksi, ehkä pidempään - kunnes koronatilanne Suomessa vakiintuu.

Harmien harmi. Post-korona-aikaa odotellessa...

PS. Kaksi vuorokautta tämän oman tanssitaukopäätöksäni jälkeen monet tanssikurssien järjestäjät ovat lähettäneet sähköpostia, että heidän viikottaiset tanssitreenit ja tanssit ovat koronaepidemian takia peruutettu joko toistaiseksi tai toukokuun loppuun asti. Minulle on tullut viestejä ainakin Keravan Taitokolmiolta, Turun Sekahaulta, Helsingin tanssikursseilta, Kirkkonummen Tanssin Ilolta ja Suomen Tanssostudioilta.

Kaipaan jo nyt treenaamista ja tanssi-ystäviäni.

tiistai 3. maaliskuuta 2020

Tangon sydän


Tango perustuu hiljaisuuteen
joka on askelten välissä.

Näin tai ainakin jotain tämän tapaista sanoi tanssiguru Jukka Haapalainen joskus jossain.

sunnuntai 1. maaliskuuta 2020

Käpylän lauantai

Taas lauantai-iltapäivä Käpylässä Helsingin tanssikurssien Filpus-treeneissä - vajaa viisi tuntia suomitangoa. Normaalista poiketen tällä kertaa Markku ei ollut onnistunut järjestämään tasapareja, vaan kolme ”ylimääräistä” seuraajaa joutui vuorollaan odottamaan tanssiin pääsyä bussipysäkillä.

Yllättävän monet asiat alkavat tangossa olla jo tuttuja. Kunhan kaiken oppimansa muistaisi ja kunhan treenaisi tarpeeksi, niin aikamoinen osaaja sitä jo voisi olla. Mutta keskikastissa tässä mennään. Intoa ei mummolta puutu, ja tunnetta ja heittäytymistäkin olen tangooni saanut verrattuna alkuaikojen kankikaikkos-tanssiini.

Mitä lauantaista jäi mieleen? Kevyt vartalokontakti. Vartalovienti. Aktiivinen seuraaja, joka on aina himpun jäljessä. Lavoista pyöreä, ei tikkusuora selkä. Askel rullaa jalkapohjille ja pois. Jalat kootaan joka askeleelle. Viejä, suosi taukoja - joissa liike ei kuitenkaan pysähdy :):)

”Uutta” asiaa eli asiaa jonka olen aiemmin kuullut, mutta en ehkä sisäistänyt, oli mm. se, että vanha tukijalka kootaan tosi nopeasti uuden tukijalan viereen. Jos seuraaja kokoaa jalkansa verkkaisesti, jalka jää herkästi viejän etenemisen tielle. ”Uutta” oli  myös se, miten paljon Kari korosti jalkapohjan rullaamisen tärkeyttä tanssin tangomaisuudelle. Ja uutta äkkäys siitä, että ohittavassa vas HNNHNN-käännöksessä naisen täytyy selvästi koota jalat yhteen toisen hitaan askeleen jälkeen ja astua sitä seuraaville ohittaville nopeille askelille vasta miehen viennistä. Tärkeää on myös, että pari hakee yhteisen tanssikorkeuden (polvia koukistamalla) vasta ollessaan vartalokontaktissa ja lähtee liikkeelle vasta kun molemmat ovat valmiina.

Viejä lähtee linjaan hieman selkä edellä ja tangon linjoissa olkapäät pysyvät molemmilla samassa tasossa - toinen kylki/olka ei nouse ylös, kuten hitaissa saatetaan tehdä. Seuraaja liikkuu myös  linjoissa miehen ohjauksessa, mutta hitusen jäljessä. Käännöskohdissa seuraaja voi halutessaan venyttää liikettään hieman ”yli”.

Opin ja nautin. Taas. Ja sain tanssia...

perjantai 28. helmikuuta 2020

Kevyesti nojaten

Astikaisen torstaissa oli vuorossa vanha tango, jota opettamassa oli vanhan tangon spessupari Tomi Tuomi ja Mervi Evelä. Valtavasti innokkaita treenaajia - Puistokulman viileä juhlasalikin lämpeni nopeasti - joskin viejiä uupui.

Sitten viime näkemän (täällä) Tomi ja Mervi olivat mielestäni saaneet lisää kokemusta ja valmiutta opettamiseen, vaikka asiansahan eli vanhan tangon he ovat aina osanneet. Ja aina he ovat olleet sanavalmiita, innostuneita ja mukavia.

Tomi muistutti, että tangon askel starttaa musiikin iskusta eli iskulla tukijalka vasta alkaa ponnistaa. Iskulla viejä ei ole vielä astunut uuden tukijalan päälle. Tangon on jopa parempi liikkua hieman musiikin jäljessä kuin musiikin edellä - jos pitää valita. Ja seuraaja liikkuu hiuskarvan verran vielä viejänkin perässä :):)

Katseltuaan hetken porukan tanssia Tomi kehotti kaikkia rauhoittumaan ja rauhoittamaan tanssiaan. Rauha on vanhan tangon avainjuttuja. Ja unohtamaan foksista tutun baunssin. Ja olemaan nostelematta jalkoja irti maasta eli koko ajan vähintään jalkaterän kärki hipoo maata.

Vanhaa tangoa tanssitaan polvet suorassa - ei lukossa - A-asennossa, jossa miehen A-sakara on loivempi kuin naisen puoleinen A-sakara. Nainen tanssii vahvasti päkiöillään ja etunojassa. Tätä voi helpottaa käyttämällä korkokenkiä. Mervi kertoi itse tanssivansa suomitangoa tossuilla, mutta vanhaa tangoa mieluummin korkokengillä. Pitääpä kokeilla! Etunojasta huolimatta nainen ei nojaa vahvasti mieheen, vaan vartalokontakti pidetään mahdollisimman kevyenä. Tämä vaatii etenkin naiselta perustangoa vahvempaa oman vartalon kannatusta ja hallintaa: Pylly ei saa törröttää ja taaksepäin astutaan pitkin askelin suorilla jaloilla - myös reisi ojentuu taka-askeleeseen.

Treenin ahaa-elämys oli ”kevyt vartalokontakti”. Aiemmin olen etsinyt nojaavaa A-asentoa siten, että olen yrittänyt sananmukaisesti nojata vahvasti mieheen, mikä harvoin on onnistunut. Nyt äkkäsin, että naisen tulee etunoja-asennossakin seistä kokonaan omilla jaloillaan :):) Tämä helpotti oikean vanhan tangon asennon löytymistä.

Merviltä sain vielä henkilökohtaista ohjausta tanssiasentooni. Korjattuani asentoa hänen neuvojensa mukaiseksi, sain häneltä jopa kehuja hyvästä nojastani ja askeltamisestani :):) Mervi lohdutti, että oikean asennon ylläpitäminen on seuraajalle vaikeaa ja yllättävän rankkaa.

Tomi ja Mervi eivät tanssi aivan vastakkain, vaan Tomin vas jalkaterä osoittaa Mervin jalkojen väliin (lähes perustangon asemointi). Ylävartaloissa ei avausta. Tanssiasento on kapea. Miehen oik olkavarsi on melkein kiinni kyljessä, oik kyynerpää roikkuu suoraan alaspäin ja  kyynervarsi on suorassa kulmassa suoraan eteenpäin - ja siinä se pidetään tiukasti koko tanssin ajan. Mies tukee (raamittaa) naista oik kyynervartensa alaosalla naisen vas kyljestä. Mies ei koske kämmenellään naisen selkään, vaan kämmen roikkuu rentona alaspäin. Solmukädet voivat olla ylhäällä tai alhaalla, mutta kapeana. Vanhassa tangossa kumpikin katsoo samaan suuntaan - miehen vasemmalle ja naisen oikealle. Päät voivat olla yhdessä tai sitten ei.

Kiva ilta :):) Opin paljon ja sain treenattua oppimaani, vaikka turhautumisilta illan aikana en välttynytkään...

tiistai 25. helmikuuta 2020

Joonaksen ja Alinan hitaat

Keravan Taitokolmio oli saanut vieraakseen Joonas Kainulaisen ja Alina Mustamaan Turusta. Torstain jatkotreeneissä he opettivat hitaita. Valtavasti porukkaa ja lähes tasaparit. Innokasta ja tanssitaitoista väkeä, kuten yleensä aina Taitokolmion jatkotason treeneissä.

Kun tanssikurssin aiheena on ”Hitaat”, koskaan ei tiedä mitä eteen tulee. Yleensä kuitenkin aina odotettavissa on jotain kivaa ja persoonallista, kuten torstaina Keravallakin.

Joonas aloitti keskivartalon kannatuksesta ja ylävartalon rentoudesta: napa sisään ja lapatuki käyttöön, alaselkä vahvana ja hartiat alhaalla. Hän muistutti naisia taka-askeleesta, jossa myös reisi ojennetaan selvästi taaksepäin menosuuntaan. Näin naisen polvi ei jää miehen askeleen tielle. Ja miehen etuaskeleessa ylävartalo siirtyy eteenpäin astuvan jalan mukana. Vartalon kierroissa Joonas kehotti viejiä maltillisuuteen. Mitä alempana (polvet koukussa) pari tanssii, sitä pitempiä askeleita astutaan. Suorilla polvilla tanssiessa askeleet lyhenevät. Avauksissa nainen voi valita minnepäin katsoo, kunhan muistaa avauksen jälkeen sulkea asennon selkeästi.

Koko kolmetuntisen Joonas ”vain” soitti ihania slovareita ja kehotti porukkaa askeltamaan hitaita ”eri nopeuksilla” musiikin ohjaamana. Joka väliin hän jakeli omia käyttökelpoisia pikkuvinkkejään sekä yleisesti että yksittäisille pareille.

Viejillä oli monenlaisia tyylejä. Alkuun minulla oli yllättäviä vaikeuksia löytää yhteistä tyyliä uuden viejän kanssa, mutta onneksi loppuiltaa kohti tilanne petraantui. Alkuun minulla oli myös oman tasapainoni kanssa ongelmia, mikä puolestaan horjutti molempia tanssijoita.

Joonas ja Alina opettivat pari kivaa kuviota, joista parhaiten mieleeni jäi seuraava otsomainen kiemura. Kuvio alkaa avauksesta, jolloin nainen astuu oik jalalla taakse ja sitten vas jalalla astuessaan kääntyy miehen oik kylkeen. Avauksesta nainen kiertyy kahdella askeleella miehen eteen: astuen ensin oik ja sitten vas jalalla. Ollessaan miehen edessä vas jalkansa päällä nainen kääntyy tämän jalan päällä myötäpäivään ”otson” ja astuu miehen editse oik jalalleen miehen toiselle sivulle. Ja lopuksi nainen astuu kaksi ohiaskelta taaksepäin aloittaen vas jalallaan. Tärkeää on, että nainen pitää etumuksensa koko ajan miestä kohti, vaikka lantio kääntyileekin voimakkaasti vuorossa olevan askeleen suuntaan.

Tykkäsin tosi paljon Joonaksen ja Alinan opetuksesta. He ovat viime syksynä avanneet oman Play-nimisen tanssikoulunsa Turussa, minkä lisäksi he kiertävät yhdessä opettamassa ympäri Etelä-Suomea. Tunnilla oman koulun perustaminen näkyi mm. siinä, että aiemmasta poiketen myös Alina otti selkeästi vastuuta opetuksesta esimerkiksi jakamalla käyttökelpoisia tanssivinkkejä etenkin seuraajille.

Kiva ilta, kiva porukka ja kiva tanssilaji. Eli kiva kohdallaan.

torstai 20. helmikuuta 2020

Lumoava lavafoksi

Kuten tekstejäni lukeneet tietävät rakastan tangoa. Mutta hurmaannun myös hitaasta lavafoksista, jota maanantaina sain treenata Malmin työväentalolla Pirjo Kärnän tanssitunnilla. Kivasti porukkaa, joskin naisylivoima.

Kolmetuntisen treeni-illan alkuosa opeteltiin kuusaskeltangoa, jota tanssitaan samalla HNNHNN-askelrytmillä kuin hidasta lavafoksia (täällä). Hitaassa lavafoksissa mies aloittaa oik jalalla oik sivulleen ja nainen vas jalalla vas sivulleen (H). Tästä molemmat jatkavat menosuuntaan kahdella ohiaskeleella (NN) ja voimakkaalla vartalonkierrolla, joka oikenee seur hitaan askeleen aikana. Seur hitaan nainen astuu oik jalalla miehen eteen (H) ja astuu kaksi nopeaa vas ja oik jalalla (NN) lähes paikallaan.

Hidasta lavafoksia olen saanut Pirjon lisäksi harjoitella mm. Kati Koiviston (täällä), Kimmo Lasasen (täällä), Jyrki Keisalan (täällä) ja Sami ja Jutta Heleniuksen (täällä) opissa. Jokaiselta olen napannut hyviä vinkkejä omaan leppoisan ja liitelevään lavafoksiini ja lumoutunut tanssista kerta kerralta enemmän ja enemmän.

Maanantaina Pirjo opetti lavafoksiin sopivan kivan ja helpon otsokuvion. Perusaskeleen alkuosan (hidas askel vas jalalla vas sivulle ja kaksi nopeaa ohiaskelta menosuuntaan) lopussa mies pysäyttää naisen liikkeen toisen nopean askeleen puoliväliin, jolloin naisen jalat jäävät pistoasentoon siten, että oik jalka on edessä ja vas jalka takana ja vartalon paino askelten välissä. Tästä mies kääntää naisen oik jalan päällä kääntyvään pistoon (H),naisen vas jalka kiertää takaisin miehen eteen (H) ja kääntyminen saatetaan loppuun sillä, että nainen astuu oik jalalla miehen edessä oikealle (H). Samanaikaisesti myös mies astuu kolme hidasta askelta, joiden lopussa hänen painonsa jää vas jalan päälle. Kuvio lopetetaan siten, että kumpikin astuu kaksi hidasta askelta naisen vas sivulle.

Pirjo opetti myös kuvion, jossa nainen kiertää neljällä nopealla askeleella miehen tämän toiselle puolelle. Tämäkin alkaa perusaskeleen alkuosalla eli nainen astuu hitaan askeleen vas sivulle ja kaksi nopeaa ohiaskelta. Tämän jälkeen mies ohjaa naisen astumaan oik jalalla suoraan oik sivulle astumalla itse vas jalalla vas sivulleen (H). Sitten nainen astuu vas jalalla taakse (N) miehen astuessa oik jalallaan eteensä naisen oik sivulle. Sitten nainen lähtee kiertämään miestä astuen ensin oik jalalla oik sivulle jatkaen kolme nopeaa askelta vas, oik ja vas jaloilla (NNN). Samanaikaisesti mies kääntää paikallaan selkänsä menosuuntaan.

Ihana tanssi, josta myös treeneissä onnistuin parin viejän kanssa nauttimaan. Nyt vain Kissanaista ja Kuolleita lehtiä kuuntelemaan ja tanssimaan. Ja nauttimaan.

tiistai 18. helmikuuta 2020

Tangoa toisin

Maanantaina Pirjo Kärnä opetti porukalle 6-askel-tangoa. Sitä voi tanssia tavalliseen tangomusiikkiin halutessaan koko kappaleen ajan, mutta mieluiten kuuden askelkuvion pätkiä ripotellaan perus-lavatangon askelien sekaan, jolloin kuusaskelikko rikkoo kivasti suomitangon ajoin puuduttavaa HHNN-rytmiä.

Peruslavatangosta poiketen kuusaskeltangossa mies aloittaa oikealla ja nainen vasemmalla jalalla. Pirjo opetti HNNHNN-askelluksen seuraavasti: Mies astuu oik jalalla eteen (H), vas jalka ohiaskeena eteen (N) ja vas jalka ohiaskeleena eteen (N). Tämän jälkeen mies astuu vas jalalla vas etuviistoon kääntyen samalla siten, että hänen oik kylki tulee lähes menosuuntaan (H), oik jalalla kylkiasennossa eteenpäin (N), vas jalka viereen (N) ja vartalonkääntö menosuuntaan, jotta mies pääsee aloittamaan alusta oik jalallaan eteenpäin (H). Ensimmäisen hitaan askeleen aikana käännytään voimakkaaseen vastakiertoon (vas kylki johtaa), mikä oikenee toisen hitaan askeleen aikana.

Tällä HNNHNN-askelluksella opeteltiin mm. avauksia ja pistoja. Edellinen postaukseni kuusaskeltangosta on myös Pirjon tunnilta marraskuulta 2017 (täällä).

Loppuilta treenattiin hidasta lavafoksia. Sitä tanssitaan samoilla HNNHNN-askelilla, mutta eri tempolla ja fiiliksellä jolloin tuntuma on kuin liikkuisi eri askelilla. Mutta siitä lisää toiste...

maanantai 17. helmikuuta 2020

Rumbaruedaa

Lasasen Kimmon jatkorumbassa kerrattiin perusaskelta Kimmon ”askel, lantio” -hokeman tahtiin, kuten usein aikaisemminkin (täällä). Eli hitaassa sivuaskeleessa kylki ja askel lähtee liikkeeseen ennen lantiota.

Kimmo muistutti myös kauniisti liikkuvista käsistä. Sivulle astuttaessa samanpuoleinen käsivarsi venyy kyynervarren johtaessa askeleen suuntaan. Lopussa myös kyynäsvarsi ojennetaan siten, että kämmen on alaspäin. Vasta kun koko käsivarsi on ojennettu käsivarsi käännetään siten, että kämmen osoittaa ylöspäin.

Lopuksi tanssittiin yhteisessä piirissä, jossa Kimmon huudosta naiset tanssivat seuraavalle viejälle - ilman että musiikkia tai liikettä pysäytettiin. Alkuun kaikki toistivat kolmea samaa kuviota ja paria vaihdettiin kunkin kuvion lopussa. Jonkinlaista ”rumbaruedaa”. Ja kivaa oli :):)

perjantai 14. helmikuuta 2020

Norsuilua

Pitkästä aikaa oma tanssini tuntui koko treeni-illan kömpelön norsun liikehdinnältä. Olin Vantaan Puistokulmassa Susa Matsonin keskiviikkotunneilla harjoittelemassa arkkutangon alkeita, joissa vielä viikko aikaisemmin olin nauttinut (täällä).

Niin se tanssitaito ja -nautinto vaihtelee - välillä luistaa ja välillä takkuaa rajusti. Helppo sanoa/kirjoittaa, mutta kun takkuaa, niin se harmittaa ja latistaa pirusti, kun tietää että yhtä hyvin voisi luistaa. Ja kun ei oikein ymmärrä, miksi ei luista. Toki vähän aavistaa - mieli ehkä maassa, takana huonosti nukuttu yö, omaa tasoonsa nähden liian vaativassa treenissä, päivässä ollut liikaa tylsiä tapahtumia ym ym

Tanssini tuntui lähinnä norsun tallustelulta. Tangon perusaskel sekä eteen- että taaksepäin tuntui kyllä sujuvan tasapainoisesti kun sitä treenattiin yksin. Mutta kun parin kanssa askelsin, tuntui etten saanut edes sitä sovitettua mukavasti viejän askellukseen. Outoa ja harmittavaa. Lisäksi tasapaino horjui ja keskivartalotuki lössähti vähän väliä. Toistuvasti karkasin viennistä kiiruhtamalla viejän edelle, käännyin väärään suuntaan, jäin viejän askeleen alle tai muuten vaan kompuroin - muun muassa. Kömpelöä, kömpelöä ja kömpelöä.

Pari Susan opettamaa uutta kuviota jäi kuitenkin mieleen, vaikka kroppa ei niitä täysin omaksunutkaan. Yksi kuvio, jota Susa kutsui (ehkä) ruotsalaiseksi käännökseksi: Nainen aloittaa astumalla oik jalalla oik sivulle ja vas jalka taakse ohiaskeleena, minkä jälkeen hän ojentaa oik jalan taakse valmistautuen astumaan sillä taakse, mutta pitää vielä painopisteensä tiukasti etummaisen vas jalan päällä. Tällöin mies kääntää naisen itsensä kautta, naisen vastapäivään ympäri siten että naisen kasvot tulevat menosuuntaan. Tällöin takana ollut oik jalka heilahtaa boleon vas tukijalan viereen, josta nainen jatkaa edelleen menosuuntaan astuen oik jalalla eteensä, vas jalka eteen ja oik yhteen.

Toinen minulle uusi kuvio oli ns. katkaistu otso, joka alkaa keinuaskeleella siten, että nainen astuu oik jalalla taakse (N), palaa vas tukijalan päälle (N) ja astuu oik jalalla lyhyen askeleen miestä kohti, hieman miehen oik sivulle (H). Nainen jatkaa ikäänkuin miestä kiertäen ja astuu vas jalalla miehen oik sivulle (N) vieden vas jalalle myös painopisteensä, mutta oik jalan päkiä ei irtoa maasta. Tässä kohtaa mies laittaa jalkateränsä hetkeksi naisen oik jalan sisäpuolelle, jolloin naisen liike pysähtyy ja nainen vetää vas jalan takaisin oik jalkansa viereen ristiaskeleeseen (N). Naisen rintakehä on koko ajan miestä kohti, ja miehen naista kohti.

Kivoja kuvioita, mutta norsuiksi ilta meni... Ehkä ensi keskiviikkona tango tuntuu paremmalta. Ehkä?

keskiviikko 12. helmikuuta 2020

Lisää Susaa

Viime viikon keskiviikkona pääsin taas Malmin työväentalolle Susa Matsonin alkeisarkkuun. Sopivasti väkeä ja - kuten aiempinakin keskiviikkoina - lähes tasaparit.

Susan alkeisarkku eli argentiinalaisen tangon alkeistunnit alkoivat Malmilla jo viime vuonna (täällä). Susa etenee tositosi hitaasti. Se sopii tälle ryhmälle (minä mukaan lukien), sillä porukka on lavojen perustanssijoita jotka eivät ole paikalla säännöllisesti, vaan poissaoloja tulee osalle vähempi ja osalle enempi. Ja kun edetään hitaasti, niin hitaamminkin oppiva ja/tai usein poissaoleva pysyy opetuksen juonessa mukana. Eli Susa kertaa, kertaa ja kertaa. Ja jaksaa yllättävän innokkaasti opettaa meitä ”tahmatassuja”. Ihailtavaa ja kunnioitettavaa. Joku toinen ope ei tähän pystyisi. Osa opeista rakastaa vain nopeita oppijoita ja jo valmiiksi taitavia tanssijoita. Susalle Suuri Kiitos ja Pusu :):)

Joka treenin alkuun muistutetaan ja kerrataan joku pikkujuttu arkun perusaskeleesta - ja/tai tanssiasennosta. Tällä kertaa petrattiin taka-askelta kiertäen salia ilman paria peppu edellä. Susa muistutti, että taakse astuvan jalan ojennus lähtee kainaloista ja taka-askel vastaanotetaan tikkusuorille varpaille - mieluusti isovarpaan puolelle, ei päkiöille. Eli taka-askeleelle rullataan varpaiden kärjen kautta. Ylävartalo vastakierrossa ja astuvan jalan puoleinen lantio kiertyy taakse eli askeleen suuntaan.

Sisäreidet tiukasti yhdessä, peppu tiukkana ja selkä suorassa. Tissit eteen- ja ylöspäin - ylväänä, vaan ei ylpeänä. Käsivarret kapealla.

Opeteltiin mm. takaotsoa, joka aloitettiin 3-askeleen (täällä) jälkeen. Eli naisen astuttua oik jalalla taakse, vas jalalla vas sivulle ja koottuaan jalat (3-step) mies kääntää naista myötäpäivään, jolloin naisen asento on seuraava: Ylävartalo on edelleen miestä kohti, mutta lantio ja jalat ovat kääntyneet voimakkaaseen myötäkiertoon siten, että lantio on lähes suorassa kulmassa miestä kohden. Tässä asennossa nainen astuu oik jalallaan takaotson, kääntyy uudelleen oik jalan päällä ja tekee uuden takaotson vastakkaiseen suuntaan miehen edessä. Koko ajan naisen molempien ylävartalot ovat tiukasti toisiaan kohden.

Taas oli kivaa ja leppoisaa! Ja tänään treeni jatkuu...

tiistai 11. helmikuuta 2020

Omaa fuusiotangoa

Tangoni on huomattavasti edistynyt parin viime vuoden aikana. Se on aiempaa rennompaa, musikaalisempaa, nautittavampaa. Pystyn suhteellisen luontevasti seuraamaan sekä luovempaa että kuviouskollista viejää. Ja nauttimaan :):)

Kirjaan muistiin kolme erilaista, helppoa kuviota, joita parin viime kuukauden aikana olen oppinut ns. fuusiontangon tunneilla:

Tampereen Nääs-leiriltä omaksuin otson, jonka nainen tekee arkkutangon perusaskeleen (5-askeleen) loppuun tehtävän ristiaskeleen jälkeen. Ristiaskeleessa naisen vartalon paino on lukon etummaiseksi jäävän vas jalan päällä ja painoton oik jalka on (varpailla) vas jalan takana ristissä. Tästä asennosta mies kääntää naista vastapäivään, jolloin oik jalka ”vapautuu lukosta” ja pystyy astumaan miehen editse tämän oik puolelle, jossa nainen kääntyy oik jalansa päkiöillä ja vas jalka kääntyy otsoon.

Takaotso jäi parhaiten mieleen Joonas Kainulaisen treeneistä Käpylästä. Joonas neuvoi aloittamaan takaotson avauksesta, josta molemmat astuvat ulkojaloillaan (naisen oik jalka) ristiin taaksepäin siten, että ko jalat asettuvat lähelle toisiaan. Tästä mies ohjaa naisen takaotsoon kääntäen naista myötäpäivään, jolloin nainen käämtyy oik jalkansa päkiän päällä ja vas jalka kiertää takakautta takaotsoon.

Kimmo Lasasen tangotunnilta Espoosta muistan kuvion, jossa nainen parilla eteenpäin astumallaan askeleella ikäänkuin kiertää miestä. Kuvio lähtee suomitangon ohiaskeleesta, jossa nainen astuu oik jalalla taakse (H), vas jalalla taakse (H) ja kaksi nopeaa ohiaskelta ensin oik ja sitten vas jalalla (NN). Tämän jälkeen nainen astuu oik jalalla suoraan oik sivulle, vas jalalla eteensä miestä kiertäen ja oik jalalla nainen kääntyy takaisin ympäri kääntyneen miehen eteen ja lopuksi vas jalka vedetään viereen.

Kun näitä yhdistää rytmirikkoiseen perustangoon ollaan jo pitkällä fuusiossa. Ja kun vielä otsojen rytmejä sopivasti vaihtelee tehden niitä väliin nopeasti ja väliin yltiöhitaasti. Se on Nauttimista.

lauantai 8. helmikuuta 2020

”Alkuperäinen” fuusiotango

Viimeisenä Tampereen Nääs-lavatanssitapahtumassa oli fuusiotangoa - opettajina kaksi taitavaa tanssiparia Sannu ja Masa Heikkilä ja Mari ja Jarno Kivenranta. Pääosin opettajista äänessä olivat naiset eli Sannu ja Mari, kun miehet eli Masa ja Jarno hääräsivät sitäkin ahkerammin tanssijoiden keskuudessa korjaten asentoja ja opastaen kuvioihin.

Sannu kertoi, että fuusiotangon juuret ovat kuopiolaisten tanssikonkarien Juhani ja Maija Kuosmasen olohuoneessa. Viitisen vuotta sitten pariskunta alkoi haaveilla suomitangon päivittämistä ja paremmin myös uuteen tangomusiikkiin sopivaksi. He kaipasivat tangoa, jota vielä perussuomitangoa paremmin voi tanssia ”musiikki edellä”. He kokeilivat - suomitangoa tanssiessaan - sopivissa musiikin kohdissa tanssia ennakkoluulottomasti helppoja kuvioita joko argentiinalaisesta eli arkkutangosta, Tahvanaisen Juhanin vanhasta tangosta tai Kuosmasten hyvin tuntemasta kilpatangosta. Näin he tulivat kehittäneeksi yhdistelmätangon, jonka he alkoivat nimittää fuusiotangoksi.

Tampereella Heikkilän ja Kivenrannan pariskuntien opettamaan fuusiotangoon sekoitettiin lähinnä suomitangon, arkkutangon ja vanhantangon perusaskeleita. Tosin arkku- ja vanhantangon perusaskelta pitää hieman muuttaa, jotta askeleen aloittava jalka sopii paremmin suomitangon askeleiden sekaan. Ja kaikkien kolmen tangon perusaskeleen aloittavaksi jalaksi saadaan miehellä vas ja naisella oik jalka. Alkuun opettajat neuvoivat meitä askeltamaan vuorotellen kunkin kolmen tangon perusaskelta tutulla HHNN-rytmillä.

Suomitangossahan nainen aloittaa oikealla ja astuu oik jalalla taakse (H), vas jalalla taakse (H), oik jalka taakse hieman oikealle (N) ja vas jalka yhteen (N). Fuusiotangon arkkutango-osion nainen aloittaa astumalla oik jalalla oik sivulle (H), vas jalka taakse (H), oik jalka taakse (N) ja vas jalka oik jalan eteen ristiin (N) - ns. ristiaskel. Vartalon paino jää edessä olevalle vas jalalle ja takana ristissä oleva oik jalka on painoton.

Vanhan tangon perusaskel sopeutetaan fuusiotangoon siten, että nainen aloittaa astumalla oik jalalla taakse (H) ja vas jalka vas sivulle (H), minkä jälkeen hän jatkaa oik jalka taakse ohiaskeleena (N) ja vas jalka taakse ohiaskeleena (N).

Halutessaan fuusiotangoon saa lisää rytmiä, tyyliä ja tunnetta lisäämällä siihen taukoja. Kun kuhunkin suomi-, arkku- ja vanhatangon perusaskeleeseen (kuusi iskua) lisätään kahden iskun eli yhden hitaan askeleen mittainen tauko, niin kukin askelrimpsu saadaan sopivasti kahdeksan iskun eli musiikin yhden fraasin mittaiseksi.

Suomitangoon kahden iskun eli yhden hitaan askeleen pituinen tauko sopii askelrimpsun loppuun eli HHNN(tauko). Arkkutangossa ko. tauon voi pitää ensimmäisen hitaan - H(tauko)HNN - ja vanhassa tangossa toisen hitaan askeleen jälkeen - HH(tauko)NN.

Tangon suhteen olen kaikkiruokainen - minulle käy tango sekä fuusiolla että ilman.

torstai 6. helmikuuta 2020

Kahden kannan kautta

Nääs-leirin sunnuntai alkoi Sannun ja Matin sekä Matleena Haapalaisen rumbabolerolla. Ja upeasti alkoikin - ja haastavasti. Sannun johdolla treenattiin toista tuntia pelkkää rumban perusaskelta. Koskaan en ole saanut näin perusteellista - ja silti ymmärrettävää - rumban askelopetusta. Lyhyesti sanottuna - erinomaista.

Sannu tähdensi, että rumban yks, kaks, kol, nel -perusaskel pitää koko ajan astua siten, että ykkös- ja kakkostahdin välissä molemmat jalkapohjat ovat hetken yhtä aikaa kokonaan maassa. Sannun sanoin ”rumban askel kulkee kahden kannan kautta”.

Lavatanssijalle tämä helpottuu, kun laskee ”yks ja kaks ja kol ja nel”. Askeleen alussa paino on oik jalalla. Oik lonkan kiertyessä oikealle vas kylki lähtee venymään vasemmalle (yy..). Samalla vas jalka siirretään nilkka suorassa - varpaat lattiaa kohti - vasemmalle (...ks), sitten vas jalan jalkapohja painetaan maahan oik jalan jalkapohjan pysyessä edelleen maassa ja paino siirtyy jalkojen keskelle (ja), oik jalkapohja työnnetään/rullataan oik päkiällä irti maasta kantapää edellä siten, että varpaat jäävät kiinni lattiaan (kaks) ja vartalon paino siirtyy vas jalan päälle ja vas lantio kiertyy vasemmalle (ja). Vasta kolmostahdin alussa oik jalkaterä vedetään ja kierretään uuden eli vas tukijalan kautta taka-askeleeseen (kol), painon siirto (ja) ja astutaan takaisin edessä olevan vas jalan päälle (nel).

Tätä treenattiin ”sata tuntia”. Eikä se sittenkään osunut aina kohdalleen, vaan herkästi tapahtui niin että askel ei suostunut laahaamaan/hidastumaan riittävästi kakkosen ja kolmosen välissä tai oik jalan jalkapohja irtosi liian nopeasti maasta.

Rumbassa suorat jalat tarkoittavat piikkisuoria, jopa yliojennettuja polvia. Vartalon paino viedään taka(kolmos)askeleelle, mutta kun astutaan etu(kolmos)askeleelle paino jätetään jalkojen väliin. Tällöin kumpikin tanssija pystyy antamaan sopivan vetovasteen taka-askeleelle astuvalle parilleen.

Tosi hyvää rumbaboleron askeleen perustekniikkaa. Yksin tätä varten kannatti tulla Tampereelle :):)

tiistai 4. helmikuuta 2020

Nääs-valssia

Lauantai-iltapäivänä Tampereen Nääs-leirillä (täällä) harjoiteltiin hidasta valssi Sannu ja Matti Heikkilän ja Jarno Kivenvuoren opissa. Kuten aamupäivän Hitaista, niin valssitreeneistäkin puuttui vaihtoviejiä - paria vaihtavia viejiä oli vain kourallinen. Onneksi sekä Matti että Jarno ryhtyivät toimiin ja tanssittivat vapaita leidejä useammankin perusviejän edestä.

Lounaspöydässä kuulin, että Tampereen seudulla on tapana, että vakiparit tanssivat myös treeneissä vain keskenään paria vaihtamatta. Näin tekivät lähes 2/3 osaa kurssilaisista kaikilla neljällä jatko-tason kurssilla, joihin osallistuin Nääs-tanssitapahtumassa. Pääsääntönä tuntui olevan se, että paria vaihtavat vain ”alkeisjatko-tason” viejät. Pääkaupunkiseudun tanssikouluissa kannustetaan kaikkia pareja yhteisharjoituksissa osallistumaan parinvaihtoon ja vain poikkeustapauksissa tanssimaan koko treenirupeaman oman kumppaninsa kanssa.

Iltapäivän alkuun treenattiin hitaanvalssin neliötä yksinään - hartaasti ja pitkään. Minulla oli tällä kertaa tanssiaskeleen kanssa paljon tasapaino-ongelmia. Millään en tahtonut pysyä horjumatta. Harmitti, kun näytti että lähes kaikille muille valssin nousut ja laskut olivat vakaata peruskauraa.

Pikkuhiljaa hidas valssini lähti jotenkin liikenteeseen, mutta tanssinautinto jäi 2,5 treenitunnin aikana saavuttamatta. Yleensä pääsen hitaan valssin imuun nopeasti, ja pystyn nauttimaan siitä myös harjoituksissa. Mutta näin tällä kertaa...

maanantai 3. helmikuuta 2020

Hitaat on hitaita

Olin viikonlopun Tampereella toista kertaa järjestetyllä (perinteisellä) Nääs-tanssileirillä, joka järjestettiin tamperelaisen tanssiseura Hurmion saleilla Tesomassa. Opettajina olivat Sannu ja Matti Heikkilä, Mari ja Jarno Kivenvuori sekä Matleena Haapalainen ja Samuli Kalliala. Heistä vain Sannu ja Matti olivat minulle ennestään tuttuja.

Sekä lauantaina että sunnuntaina oli kaksi 2,5 tunnin jaksoa opetusta - tasoina alkeisjatko ja jatko. Osallistuin neljään jatkotason treeniin: lauantaina hitaat ja hidas valssi sekä sunnuntaina rumbabolero ja fuusiotango. Kussakin treenisalissa oli yhtä aikaa kolme opettajaa, joista yhdellä oli vetovastuu, mutta kaksi muuta osallistuivat koko ajan aktiivisesti opettamiseen mm. lisäkommemteillaan ja vi-se-vinkeillään sekä antaen spontaanisti tai pyydettäessä myös henkilökohtaisia neuvoja tanssijoille ja tarvittaessa toimien ekstraviejinä.

Ensimmäisenä aamupäivänä osallistuin Marin, Jarnon ja Sannun vetämään Hitaat-treeniin. Lähes puolet 2,5 tuntia kestäneestä treenistä treenattiin tekniikkaa ilman paria eli hiottiin hidasta askelta ja treenattiin tasapainoa. Ehkä yksintreenausta oli niin paljon siitäkin syystä, että salissa oli yllättävän vähän paria vaihtavia viejiä verrattuna vaihtoseuraajiin.

Viejävajeesta huolimatta Hitaat-osiossa oppi paljon. Treenin päävastuussa oleva ope Mari Kivenvuori muistutti useaan otteeseen, että Hitaat ovat hitaita. Rauhallista, sitkeää ja luovaa tanssia, joka vaatii hyvää tasapainoa ja vartalon kannatusta ja johon koko vartalo osallistuu. Ja jonka elinehto on selkeä vienti ja keskittynyt seuraaminen.

Askel alkaa koukistamalla (ennen liikkeelle lähtöä) tukijalan polvea syvään ja rauhallisesti. Samalla ylävartalo ja lantio alkavat kiertyä voimakkaasti (vastakiertoon), jolloin astuvan jalan puoleinen lantio ja suoliluun harja kiertyvät taaksepäin. Jos pitää kämmeniään nivuksilla, kierto tulee tuntua kämmenissä. Samalla astuva (ylävartalon kiertoa vastakkainen) jalka ojentuu eteenpäin. Seuraavaksi ojennetun jalan jalkapohja astuu kantapään kautta maahan sille kohdalle jolle se ojennettuna yltää. Askelta ei tarvitse venyttää yhtään pidemmälle - toisin kuin tangossa usein tehdään. Lopuksi vartalon paino siirretään uuden tukijalan päälle ja vartalonkierto rentoutetaan.

Sannun mukaan Hitaissa vartalon paino on päkiöillä, mutta kumpikin tanssijoista seisoo vahvasti omilla jaloillaan eikä nojaa yhtään pariin. Kaikki opettajat korostivat sitä, että Hitaissa ei tarvitse olla koko ajan vartalokontaktissa, vaan etäisyyttä pariin vaihdellaan fiiliksen, liikkeen ja musiikin mukaan. Välimatkaa säätelee pääosin viejä.

Lopuksi opetettiin ihana, Hitaisiin sopiva ”lempeä” otso. Siinä viejä siirtää seuraajan määrätietoisesti astumaan yhdessä viejän oikealle: viejä astuu oik jalalla suoraan oik sivulleen ja seuraaja vas jalallaan vas sivulleen. Viejä ohjaa seuraajan astumaan pidemmän sivuaskeleen kuin viejä itse astu, jolloin seuraaja asemoituu hieman viejän oik puolelle. Askeleen aikana viejä höllää otettaan siten, että parin välille tulee tilaa. Tämän jälkeen nainen astuu oik jalallaan miehen oik puolelle (lähelle miehen oik reittä) ja kääntyy miehen vieressä rauhalliseen ja ”lempeään” otsoon ja palaa vas jalalla takaisin miehen eteen. Otson aikana mies astuu vas jalalla taakse ristiin omalle oikealleen. Otsoa tehdessään nainen voi hyvin irroittaa vas kätensä ja koristella sillä tanssiaan.

Herkullinen Hitaat-treeni, josta sain paljon käyttökelpoisia apukeinoja omaan tanssiini. Paljon teknisiä pikkuvinkkejä.

perjantai 31. tammikuuta 2020

Se vie koko käden

Tangosta on - vaivihkaa - tullut suosikkitanssini. Tanssitaipaleeni alussa tango tuntui haastavalta ja jopa pelottavalta - liian intiimiltä ja haastavan luovalta. Mutta toisaalta kutsuvalta ja kiehtovalta.

Tänään tuntuu, että viimein olen saanut jalkani tai ainakin pikkusormeni tango-oven väliin. Pääosin osaan ja uskallan heittäytyä tangomusiikin ja -tunnelman vietäväksi - joskin edelleen kankeus, arkuus ja kömpelyys valtaa välillä kropan ja/tai mielen. Useimmiten pystyn kuitenkin seuraamaan viejää, liikkumaan myös itse aktiivisesti ja nauttimaan.

Torstaina sain taas treenata tangoa Kimmon ja Marikan opissa Espoossa. Kimmo opetti helppoja argentiinalaisen tangon kuvioita, jotka sopivat myös suomalaiseen lavatangoon. Tällä kertaa Espoon VPK:n talolla oli ylimäärin naisia. Oliko osa viejistä säikkynyt ohjelmassa mainittua ”arg. maustein”, sillä yleensä tangotunnit keräävät jopa enemmän miehiä kuin naisia.

Kimmon ”arg. mausteet” olivat lähes samoja kuin kollegansa Joonas Kainulaisen ”pienen tilan kuviot” viikko sitten Käpylässä (täällä). Eli opeteltiin helppoja, arkkutangosta lainattuja kuvioita, kuten etu- ja takaotsoja ja naisen kierrättämistä. Tuntui hyvältä treenata opettajan ohjauksessa ko kuvioita uudelleen, kun sekä aivoissa että lihaksissa oli ennestään jonkinlainen käsitys siitä miten liikkeet menevät. Illan aikana ymmärrys kuvioista parantui ja saatoin keskittyä myös pienempiin yksityiskohtiin.

Nainen voi lähteä etuotsoihin mm. promenadi-askelista. Ykköshitaan (H) jälkeen nainen astuu vas jalalla avaukseen (H), minkä jälkeen hän astuu eteenpäin kaksi promenadi-askelta (HH tai NN). Nainen voi vas jalalla astutun, toisen promenadi-askeleen jälkeen kääntää oik jalkansa etuotsoon. Takaotsoon nainen voi kivasti lähteä avauksesta, jolloin hän astuu avauksessa ollessaan oik jalalla taaksepäin ja tämän jälkeen kääntää vas jalan takaotsoon.

Uutena arkkuliikkeenä Kimmo opetti ”naisen kompastusliikkeen”. Siinä nainen astuu ensin normaalit HHNN (nopeat ohittavina ohiaskeleina), sitten hän alkaa kiertää miestä astuen oik jalalla suoraan omalle sivulleen miehen editse ja jatkaa astuen vas jalalla ja lopuksi kääntää oik jalan vas jalalla seisten etuotsoon. Tällä aikaa mies on laittanut vas jalkansa ulkokierrossa maahan naisen vas jalkaterän viereen, jolloin naisen oikea, otsokäännöstä tekevä jalka törmää miehen vas jalkaan. Nyt on naisen koristelujen vuoro: nainen nostaa oik jalkansa sirosti miehen vas jalan yli, näppää varpailla maata ja koukkaa oik jalalla omaan vas jalkaansa ja lopuksi laskee oik jalan maahan kääntyen miehen eteen.

Eihän tästä voi kun tykätä. Eli Aki Sirkesalon sanoin ”Annoin pikkusormen / se vie koko käden”

tiistai 28. tammikuuta 2020

Tangoa valssimusiikkiin

Maanantaina olin Keravalla Taitokolmion kolmetuntisissa iltatreeneissä, jossa vierailevina opettajina olivat TanssiGurun Kimmo ja Marika Lasanen. Tanssina oli tangovalssi, jossa valssin soidessa tanssitaan tangoa. Lähtökohtana voi olla vanhan tangon askeleet, kuten mm. Pirjo Kärnä opettaa (täällä), tai suomalaisen lavatangon askeleet Lasasen Kimmon tapaan.

Kimmon tangovalssi on minulle ennestään hiukka tuttua TanssiGurun treeneistä viime marraskuulta (täällä ja täällä), minkä jälkeen olen sitä jonkun kerran tansseissakin päässyt kokeilemaan. Mutta lisäoppi on enemmän kuin tervetullutta.

Perusaskelluksessa (HHNNNN) viejä astuu vas jalalla hitaan eteenpäin (valssimusiikissa 1,2,3), oik jalalla hitaan eteenpäin (1,2,3), kaksi nopeaa ohittavaa ohiaskelta ensin vas ja sitten oik jalalla (1,2,3) ja lopuksi vas jalalla vas sivulle (N) ja oik jalka viereen (N), minkä jälkeen painonvaihto oik jalalle (1,2,3). Ja alusta uudelleen vas jalalla aloittaen. Eli valssin 1,2,3-rytmin aikana astutaan joko yksi hidas tai kaksi nopeaa askelta.

Tällä HHNNNN-perusaskelluksella voidaan tehdä käännöksiä, avauksia ja pistoja. Tai rikkoa askelrytmiä musiikin ohjaamana (kuten tangossa). Kahden hitaan askeleen aikana (1,2,3 ja 1,2,3) kierretään ylävartaloa vastakieroon (kuten tangossa) ja jälkimmäinen kierto säilytetään neljän nopean askeleen aikana.

Valssin nousut ja laskut toteutetaan seuraavasti: 1. hitaan askeleen (1,2,3) aikana painutaan alas, 2. hitaan askeleen (1,2,3) aikana noustaan/venytetään ylös, kahden nopean ohiaskeleen (1,2,3) aikana alas ja viimeisten kahden nopean askeleen (1,2,3) aikana ylös.

Lopuksi Kimmo opetti saman eteenpäin tehtävän linjan kuin marraskuussa (täällä). Mies astuu jalkaterä hieman ulospäin vas jalalla suoraan eteenpäin eli lähes samaan linjaan oik tukijalan kanssa, painaa vas jalan jalkapohjan kanta edellä maahan, siirtää vartalon painon eteenastuneen vas jalan päälle ja koukistaa vas polvea. Taakse jäävän oik jalan polvi suoristuu, mutta jalkapohja pysyy (painottomana) maassa. Mies lähtee linjaan lievästä myötäkierrosta, mutta vähitellen kiertää ylävartalonsa voimakkaaseen vastakiertoon ja kohottaa kylkeään.

Nainen alkaa siirtää oik jalkaansa suoraan taakseen, kun hän tuntee miehen vas jalan/jalkaterän työnnön ja asettaa oik jalkansa maahan vasta miehen jalkapohjan jälkeen. Naisen oik jalka asettuu samaan linjaan hänen vas tukijalkansa kanssa, lähelle miehen vas jalkaterää. Nainen kääntää takanaoleva oik jalkansa jalkaterää hieman sisäänpäin . Lopuksi nainen siirtää vartalon painon takimmaiselle oik jalan päälle ja koukistaa oik polvea. Naisen oik polvi/alareisi ja miehen vas polvi/alareisi puristuvat toisiinsa ja nainen kiertää ylävartaloaan miehen mukana. Vahva ja pitkä vartalokontakti - lantiosta rintoihin - säilyy koko linjan ajan. Nainen venyttää dekolteetaan rintojen yläpuolelta, eikä irrota koko ylävartaloaan miehestä.

Yleensä linjaan astutaan 1. hitaan (H) askeleen aikana (1,2,3) ja siitä noustaan ylös 2. hitaan (H) askeleen aikana (1,2,3). Linjan jälkeen on helppo jatkaa avauksella ja askeltaan nopeat eteenpäin (NN) ja yhteen (NN). Kiva ja vaatimaton, mutta huolella tehtynä näyttävä linja, jonka voinee yhdistää perustangoonkin?

Keravalle Heikkilän koululle oli tullut valtavasti väkeä. Hienoinen naisenemmistö, mutta seuraajatkin pääsivät hyvin tanssimaan ja treenaamaan. Useita taitavia viejiä, joten heitä jaksoi odottaa. Kiitos, Kimmo ja Marika - teitte kivan illan kivan uuden tanssin parissa.

lauantai 25. tammikuuta 2020

Pienen tilan kuvioita

Torstaina olin Joonas Kainulaisen alkeisjatko/jatko-tangossa Käpylän työväentalolla. Talo täynnä, tasaparit ja osaavia viejiä eli kaikki onnistuneen treeni-illan edellytykset. Ja kun vielä lisätään hyvä ja mukava ope, niin ei kun menoksi - ja opiksi.

Joonas korosti tangoaskeleessa sitä, että etuaskeleessa lantio, ylävartalo ja pää kulkevat jalkojen matkassa, mutta taka-askeleessa jalka ojentuu ensin taakse ja lantio, ylävartalo ja pää seuraavat vasta perässä.

Treeni-illan erityisaiheena oli pienen tilan kuviot. Alkuun Joonas opetti pari kuviota, joita sitten loppuaika varioitiin ja yhdisteltiin monella eri tavalla ja rytmillä. Molemmat kuviot ovat tuttuja argentiinalaisesta tangosta, jossa ne toki tehdään terävämmin ja usein höystetään lisäkoristeilla.

Ensimmäinen kuvio lähtee avauksesta, jolloin nainen (toisella hitaalla) astuu vas jalalla kääntyen miehen oik kylkeen. Tämän jälkeen molemmat astuvat rinnakkain ulkojaloilla taakse ristiin (H). Kummankin pitää pitää huoli siitä, että pysyy tarpeeksi lähellä paria eli taka-askeleet astutaan lähelle toisiaan, jotta kuvio ei ”aukea”. Tärkeää on myös painaa taakse astuvan jalan kantapää maahan, vaikka painopiste pysyykin edessä. Seuraavaksi kuvio suljetaan siten, että nainen astuu vas jalalla miehen eteen (H) ja oik jalka viereen (H). Tähän kuvioon on helppo lähteä mm. oik käännöksen alun jälkeen.

Tästä kuviosta varioitiin kiva takaotso: Naisen astuttua oik jalalla taakse ristiin hän kokoaa vas jalan oik jalan viereen ja kääntyy oik jalan päkiän päällä vastapäivään ympäri ja tekee otson vas jalalla astuen takakautta ristiin takaisin miehen eteen. Ja kokoaa oik jalan vas jalan viereen.

Otsoissa on tärkeä pitää vartalon paino päkiöillä ja keskivartalo tiukkana. Ja sisäreidet yhdessä. Lisäksi naisen pitää yrittää keventää itseään ”ylöspäin” korostamalla ylävartalon ojennusta.

Toisessa arkkutangosta varastetussa kuviossa nainen kiertää/ohittaa miehen tämän vas puolelta: Nainen astuu vas jalalla taakse, oik jalalla oik sivulle, vas jalka eteen miestä kiertäen ja oik jalka vedetään yhteen samalla kun käännetään lantiokin paikallaan kääntynyttä miestä kohti. Tästä on helppo jatkaa esim siten, että nainen astuu oik jalalla taaksepäin keinuaskeleen ja palaa vas jalan päälle sekä lopuksi oik jalka sivulle ja yhteen. Ko kuvion alkuun voi (nainen) astua oik jalalla joko (ohiaskeleena) taakse tai sivuaskeleen oikealle.

Molemmissa kuvioissa Joonas suosittaa pysymään koko ajan vartalokontaktissa ja ylävartalot paria kohti. Naisen kiertymiset ja otsot tehdään lantiota kiertämällä. Avauksissa nainen voi joko kääntää katseensa menosuuntaan tai pitää päänsä kääntyneenä perusasentoon miehen oik olkapäätä päin. Joonas suosii jälkimmäistä ja opastaa naisia kääntämään päätään menosuuntaan vain jos avaus on tosi sähäkkä ja ”agressiivinen”.

Treeni-illan aikana pari kertaa ärsyynnyin yhden omasta mielestään taitavan viejän viennissä, kun hän joka käänteessä pyrki opastamaan ja korjaamaan seuraajaa (tai ainakin minua) aloittaen ”älä vilkuile muita, vaan keskity minun vientiin”. Huh, onneksi näitä herroja on harvassa. Itselle taas muistutus siitä, miten kiusaavaa parin neuvominen treenitilanteessa saattaa olla...

Kokonaisuudessaan kiva ja mukava ilta.

torstai 23. tammikuuta 2020

Sisäreidet työhön :)

Syksyllä Kärnän Pirjon tanssikoulussa alkaneet Susa Matsonin arkkutangon alkeet (täällä) jatkuvat ainakin tämän kevään. Keskiviikkona Vantaan Puistokulma täyttyi taas uusista ja vanhoista arkkutangon aloittelijoista. Ja saatiin vaihtorinki, jossa oli kahta viejää vaille tasaparit!!

Alkuun käveltiin ilman paria ympäri salia tangon askelin eteen- ja taaksepäin tukijalalta ponnistaen. Susa tähdensi, miten jokainen askel rullataan jalkapohjaa pitkin lattiaan niin jalalle astuttaessa kuin jalalta ponnistettaessa. Ainakin arkkutangossa sivuaskel alkaa tukijalan koukistuksella, jolloin painoton astuva jalka liukuu ”automaattisesti” lattiaa pitkin sivulle. Kun paino siirtyy uuden tukijalan päälle ja vartalo suoristuu (pitenee) vanha tukijalka vuorostaan imeytyy lattiaa pitkin ”automaattisesti” kiinni uuteen tukijalkaan.

Arkkutangon perusaskeleiden (täällä) rinnalle Susa opetti uuden kuvion (HNNHHNNH), jossa nainen kiertää miehen. Alkuun nainen astuu oik jalalla oikealle (H) ja vas jalalla taakse (N), minkä jälkeen oik jalka lähtee kiertämään miestä astumalla pitkän askeleen eteenpäin/etuviistoon oikealle miehen vas puolelle jalkaterä auki (N). Seuraavaksi nainen jatkaa miehen kiertämistä vas jalalla, joka kääntyy päkiän päällä miestä kohti ja samalla oik jalka vedetään vas jalan taakse (H). Tämän jälkeen nainen astuu oik jalalla (jalkaterä auki) suoraan omalle oik sivulleen (H) ja vetää vas jalan oik jalan viereen tehden samalla oik jalan päkiän päällä takaotson eli kääntyy vastapäivään ja astuen vas jalalla takaviistoon (N). Lopuksi nainen astuu oik jalalla suoraan omalle oik sivulleen (N) ja astuu vas jalalla oik jalan edestä ristiin tehden oik jalalla etuotson miehen säärtä hieroen (pitkitetty H). Koko kuvion ajan naisen ylävartalo on kiertyneenä miestä kohden.

Toistuvasti Susa muistutti tanssijoita - sekä viejiä että seuraajia - puristamaan omia sisäreisiään tiukasti yhteen ja suuntaavan ”ajovalot” paria kohti. Viejän on tärkeä pitää oik olkavarsi lähellä omaa oik kylkeään ja näin estää naista karkaamasta oik kainaloonsa. Hajuraolla tanssittaessa seuraaja puristaa vas kädellään miehen oik olkavartta siten, että kämmen on olkavarren takapuolella ja kyynärpää roikkuu alhaalla.

Tykkään Susan innostavasta ja kannustavasta opetuksesta. Ja siitä, että hän lähestyy arkkutangoa sopivan arkisesti lavatangotanssijan näkökulmasta - ilon ja kokeilun kautta. Ja myös siitä, että Susa ei ole unohtanut että kertaus on opintojen äiti.

maanantai 20. tammikuuta 2020

Silkkaa salmiakkia

Kirkkonummella on kymmenen vuotta toiminut tanssiseura Tanssin Ilo, joka järjestää sekä viikkotreenejä että kolmen tunnin spessujuttuja sunnuntaisin. Eilen spessuna oli tangoboleroa, mikä sai minut ajamaan 30 kilometrin matkan Hesasta Heikkilän koululle Kirkkonummelle :):)

Sunnuntaisin seurassa vierailee huippuopettajia, keväällä mm. Heleniuksen pariskunta ja Lasasen Kimmo. Tällä kertaa paikalla oli Keravan Taitokolmiosta tuttu Kirsi Tarvainen. Kyseessä oli alkeisjatko/jatko-treeni, joskin tangoboleron opetus lähti alkeista, mutta oletus oli että oppilaat hallitsivat tanssikelpoisesti tangoa ja rumbaa.

Kirsi kertoi, että tangobolero on Juhani Tahvanaisen ”keksimä” tai vähintään naftaliinista kaivama tanssi, jossa rumbaan yhdistetään tangon askeleita mm. suomi-, arkku- ja vanhatangosta. Ja sitä tanssitaan (rumba)boleromusiikiin. Eli kyseessä on ns. fuusiotanssi. Tangobolerossa pyritään pehmeään, luovaan ja tunteelliseen tanssiin, pois rumban kurinalaisuudesta, vaikka tanssin runkona on rumbaboleron 1,2,3,4-rytmi. Monin kohdin esim. hidasta (1,2) askelta voi halutessaan venyttää ja rauhassa myöhästyä seuraavilta nopeilta (3,4) askelilta.

Tangobolerossa tanssitaan paljon intiimissä ja rennossa vartalokontaktissa solmukädet latinotanssien tapaan lähellä vartaloa. Askeleet voivat olla pitkiä tai lyhyitä, tilanteen ja tilan mukaan.

Rumbaboleron perusaskeleena Kirsi opetti salmiakkiaskeleen, jota treenattiin toistuvasti hieman varioiden koko kolmen tunnin ajan. Hän opetti kaksi rumban kohtaa, joista voi luontevasti siirtyä salmiakkiin. Yksinkertaisin kohta on rumban perusaskelparin (hidas,nopea,nopea,hidas,nopea,nopea eli 1,2,3,4 ja 1,2,3,4) jälkeen, jolloin mies astuu seuraavan hitaan (1,2) oik jalalla eteenpäin ohiaskeleena naisen oik sivulle ja nainen vas jalalla (1,2) taaksepäin ristiaskeleen. Tämän jälkeen salmiakkikuvio jatkuu askelsarjana siten, että nainen astuu oik jalalla taakse (3) ja vas jalalla vas sivulle (4) ja edelleen oik jalalla ristiaskeleen eteenpäin (1,2), vas jalalla eteen (3) ja oik jalalla oik sivulle (4). Mies on koko ajan naisen oik puolella ja vartalot ovat kääntyneinä toisiaan kohti.

Toinen Kirsin opettama salmiakin aloituskohta on rumban paikanvaihtokuviosta, jossa nainen on kääntynyt miestä kohti ja salmiakki aloitetaan seuraavalla hitaalla (1,2), jonka nainen astuu vas jalallaan eteenpäin ohiaskeleena miehen oik puolelle jatkaen oik jalalla eteenpäin (3), vas jalalla vas sivulle (4), oik jalalla ristiaskel taakse (1,2), vas jalalla taakse (3) ja oik jalalla oik sivulle (4). Kievarissa Tahvanainen opetti vielä yhden kohdan, josta on mukava siirtyä salmiakkiin (täällä). Periaatteessa ja taitojen kehittyessä kuvioon voi lähteä milloin ja missä tahansa viejä haluaa :):)

Salmiakkikuviossa sekä viejä että seuraaja kiertävät koko ajan voimakkaasti ylävartaloaan myötäpäivään toisiaan kohti ja koko kuvion ajan samaan suuntaan. Eteenpäin astuttaessa otetaan ennemmin kanta-askeleita kuin latinotanssien päkiäaskeleita, mutta tässä lienee eri tyylejä (?).

Lisäksi Kirsi opetti naisen etuotsoja. Kiva kohta aloittaa otso on salmiakkikuvion ensimmäisen taakse ristiin astutun hitaan askeleen jälkeen eli astututtuaan vas jalalla taakse ristiin (1,2) nainen astuu oik jalallaan eteen ristiin vasemmalle miehen edessä tai miehen oik sivulle ja aloittaa otson vetäen vas jalkansa oik jalan viereen ja kääntymällä oik jalan päkiän päällä.

Eka kerta Tanssin Ilon treeneissä oli positiivinen kokemus, vaikka seuraajia oli kaksi kertaa enemmän kuin viejiä ja viejistäkin osa oli naisia. Joskin kaikki naisviejät kuuluivat viejien parhaimmistoon, joten heihin ei voinut muuta kuin olla tyytyväinen. Mukava, rento ja hyväksyvä tunnelma ja opetus eteni sopivasti.

torstai 9. tammikuuta 2020

Tahvanaisen tangoa

Keskiviikkona Pirjo Kärnän treeni-illassa Puistokulman työväentalolla oli vierailevana opena Juhani Tahvanainen Joensuusta, joka opetti 2,5 tuntia vanhan tangon ”alkeita”. Kahta viejää vaille tasaparit, joten seuraajatkin saivat treenata riittävästi.

Alkeita on hipsuissa, koska Juhanin eli Jussin alkeet ovat harvoin oikeita alkeita, vaan "alkeita", joissa alkuhöpinät ohitetaan parilla lauseella ja seuraavassa hetkessä ollaan jo tangon moninaisissa käännöksissä ja otsoissa. Tällä kertaa pysyin aika hyvin mukana nopeatempoisessa opetuksessa, koska minulla on nykyään tavallisen lavatangon perusteet hyvin hallussa ja olen myös aikaisemmin osallistunut pari kertaa vanhantangon alkeisiin (täällä ja täällä). Toisin oli vajaa kaksi vuotta sitten Hyvinkäällä, jolloin tipuin Jussin opetuksesta heti alkuunsa ja turhauduttuani kömpelyyteeni jätin treeni-illan lopulta kesken (täällä).

Jussin opetustapana on opettaa askeleet ja kuviot vain viejille. Seuraajat ovat hänen tunneillaan sananmukaisesti seuraajia ja oppivat omat askeleensa seuraamalla viejiä ja heidän askeliaan. Tällainen opetusmetodi vaatii osaavia ja helposti oppivia viejiä ja taitavia seuraajia - ja molemmilta todella hyviä vienti-seuraamistaitoja. Keskiviikkona tuntui, että lähes kaikilla (myös minulla) oli välillä sekä viennissä että seuraamisessa ongelmia. Harva viejä ehkä tajuaa, että tällaisessa opetustavassa seuraaja on täysin viejän armoilla, joten viennin on oltava äärimmäisen selkeää ja määrätietoista, jotta seuraajalla on edes mahdollisuus yrittää seurata ja pysyä viejän matkassa.

Tanssiasennosta Jussi sanoi lyhyesti: ”Suorin jaloin, kapea tanssiraami ja suoraan paria kohti.” Vanhaa tangoa voi tanssia joko pienellä hajuraolla tai vartalokontaktissa. Tanssiasennolle on tärkeää, että mies pitää oik kätensä lähellä vartaloaan. Oik olkavarsi suoraan alaspäin ilmavasti oman oik kyljen vieressä - ei tiiviissä puristuksessa - ja kyynervarsi suorassa kulmassa suoraan eteenpäin. Tässä asennossa miehen oik käsi tukee naisen vas kylkeä ja estää naista karkaamasta liikaa miehen kainaloon. Miehen oik kämmen roikkuu täysin rentona eikä kosketa lainkaan naista.

Naisen vas käsivarsi etsii paikkansa parin tanssietäisyyden ja tilanteen läheisyyden sekä tanssijoiden pituuksien perusteella. Naisen vas kyynervarren keskiosa hakee kosketuspintaa joko miehen oik olkavarresta, selän yläosasta, olkapäältä tai niskasta. Myös naisella vas käden kämmen roikkuu rennon velttona. Tavallisesti käden asento ja parin tanssietäisyys vaihtelee tanssin aikana musiikkia, fiilistä ja kuvioita seuraten.

Vanhan tangon perusaskeleesta olen Jussin keskiviikkoisen opetuksen jälkeen edelleen hieman epätietoinen. Huolimatta siitä että mielestäni pystyin seuraamaan lähes jokaista viejää heidän ohjatessaan minua toisistaan hyvinkin erilaisiin askelluksiin. Jussin tanssima vanha tango näyttää pehmeältä, väliin jopa sipsuttamiselta. Paljon sivusuuntaista askellusta ja paljon erilaisia ohittavia askeleita, päkiäkäännöksiä ja pehmeitä etu- ja takaotsoja. Jussi muistutti, että miehen (oik jalalla) omalle oikealle astutun hitaan sivuaskeleen jälkeen mies astuu ensimmäisen ohiaskeleen eteenpäin poikkeuksellisesti päkiällä ja toisen ohiaskeleen tavanomaisesti kanta-askeleena.

Täysin uusi liike minulle oli naisen etuboleo. Alussa nainen astuu oik jalalla oik sivulle (H) ja vas jalalla oik jalan taakse ristiin (H). Tämän jälkeen nainen astuu miehen edessä oik jalalla takaotson taakse ristiin takavasemmalle (H), minkä jälkeen mies heti kääntää naisen kylkiasentoon siten että tämä katsoo miehen vas kylkeä kohti ja nainen koukistaa vas jalkansa polvesta oik jalan päälle ja takaisin (boleo). Kiva, helppo ja tyylikäs liike.

Tahvanaisen Juhani palaa Pirjon tunneille maaliskuussa, jolloin hän opettaa vanhaa tangoa 3-4 peräkkäisenä viikkona. Tällöin oppinen lisää :):) Mukava treeni-ilta ja hyvä tunnelma.

maanantai 6. tammikuuta 2020

Rumbaa ja valssia

Kasnäsin tanssileiri (täällä) jatkui sunnuntaina rumballa ja hitaalla valssilla.  Lopuksi olisi ollut vielä 1,5 tuntia fuskua, mutta päätin jättää sen väliin ja lähteä ajamaan kohti Helsinkiä ehtiäkseni kotiin ennen täyspimeää.

Rumbassa Kimmo kehotti minua tanssimaan kauempana tanssiparista, jotta molemmilla on parempi tila tehdä omia liikkeitään. Kimmo opetti pari uutta kuviosarjaa, joista käyttökelpoisin minusta oli seuraava lyhyt juttu: Naisen kädenalituksen jälkeen molemmat astuvat avaukseen, jolloin naisen vas jalka on edessä ja oik jalka takana (nopea). Tästä nainen astuu takaisin vas jalkansa päälle (nop-) ja samalla kääntyy vas jalan päkiän päällä myötäpäivään miehen kautta ympäri vetäen oik jalan kyytiin (-pea). Tämän jälkeen nainen on miestä kohti - samoin mies naista kohti - ja astuu oik jalalla oikealle (hidas) ja lopuksi nopnopit kääntyen sivulle.

Edellä kuvatun kuvion aikana mies tekee normaalin avauksen (NN), palaa vas jalan hitaalla naista kohti ja lopuksi tekee naisen kanssa nopnopit kääntyen sivulle.

Hitaassa valssissa Kimmo muistutti, että ykkösaskel astutaan suoraan menosuuntaan - vartalo suorassa, ei mitään sivutaivutuksia eikä -venytyksiä - vain tutut vartalon myötäkierrot. Vasta kakkosaskeleen aikana toista kylkeä venytetään ”valssimaisesti”.

Aurinkoisessa ja lumettomassa Kasnäsissa ei uskonut että eletään keskitalvea. Ilman allakkaa olisi kuvitellut tanssivansa huhtikuun tai lokakuun puolivälissä. Kaunista ja lämmintä :)

lauantai 4. tammikuuta 2020

Kuvioita Kasnäsissa

Lauantai ja sunnuntai kuluvat Kasnäsissa TanssiGurun eli Kimmo ja Marika Lasasen tanssileirillä. Treeniä yhteensä yhdeksän tuntia: salsaa, tangoa, buggia, rumbaa, hidasta valssia ja fuskua.

Salsa on edelleen vaikeaa. Kimmo korosti, että salsassa ei ole fuskun tai buggin käsivasteita, vaan kumpikin pitää käsivarret koko ajan rentoina. Nainen seuraa miehen vartaloa.

Lounaan jälkeen jatkettiin tangolla, jossa opeteltiin pari uutta kuviota. Kimmo muistutti, että tangossa ei tarvitse ehtiä joka tahdille - ajoittainen jälkitahti lisää tanssin tangomaisuutta. Kapeat avaukset, joissa Marika entisenä kilpatanssijana kääntää päänsä aina kohti menosuuntaa. HHNN-rytmisen avauksen voi sulkea esim pyörähdyksellä (HH tai NN), josta jatketaan suoraan toiseen avaukseen (NN tai HH). Vastapäivään pyörivässä pyörähdyksessä naisen on tärkeä astua oik jalallaan vahvasti miestä kohti tämän jalkojen väliin.

Lisäksi Kimmo opetti kivan ja pehmeän miehen oikealle (naisen vasemmalle) tehtävän linjan. Tutumpi linja tehdään miehestä katsoen vas puolelle siten, että miehen selkä johtaa. Kimmon opettamassa linjassa alkuun tehdään perusaskel (HHNN), minkä jälkeen mies astuu vas jalallaan ensimmäisen hitaan eteenpäin myötäkierrossa (normaalistihan ykköselle lähdetään vastakierrossa) eli miehen vas kylki ja naisen oik kylki ovat kiertyneenä menosuuntaan. Tämän jälkeen mies astuu oik jalallaan linjan oikealle siten, että nainen astuu vas jalalla vas sivulleen selkä edellä. Molemmat kokoavat jalan linjaan astuneen jalan viereen, minkä jälkeen mies kääntää naisen selän siten, että kun mies astuu vas jalalla takaisin vasemmalle naisen selkä johtaa liikettä. Lopuksi mies jatkaa vas käännökseen. Kiva liike, jossa vahvat kierrot, mutta ei yhtään ylävartalon taivutusta.

Buggi oli yhtä jähmeää kuin aiemminkin. Kimmo muistutti rennoista käsistä, joissa jännitystä vain vastekohdissa. Mies vie vartalollaan, ei käsillä, mutta pysäyttää ja kääntää naisen liikettä tarvittaessa myös käsillään. Nainen jatkaa matkaansa suoraan miehen ohjaamaan suuntaan, kunnes mies pysäyttää hänet.

Kasnäsiin kestää Helsingistä ajaa kolme tuntia, ja myöhästyin rutkasti ensimmäiseltä salsatunnilta. Ehkä tämäkin vaikutti siihen, etten saanut otetta salsasta. Muutenkaan treenipäivästä ei jäänyt niin hyvä fiilis kuin yleensä. Myöhästymiseni lisäksi tähän vaikutti varmaan se, että päivän kolmesta tanssista vain yksi eli tango kuului suosikkeihini.

Onneksi huomisaamu alkaa rumballa - toisella lempparillani. Sitä odotellessa.