Harvoin tanssitreeneistä jää tunne, että kaikki treeneissä tuntuu menevän ns. putkeen. Näin minulle kävi viime torstaina Antti Törmäsen tangon keskitaso/jatko-treeneissä Käpylän työväentalolla.
Rakastan tangoa, ja osin tämän intohimoisen suhtautumiseni takia tangotreenit saattavat viedä minut joko tanssihelvettiin tai -taivaaseen. Viime kuukausina olen vieraillut molemmissa :) Toki useimmiten tangotunteeni pysyvät aisoissa, ja osaan suhtautua treeneihin ja tanssimiseen tyynen rauhallisesti :)
En itsekään hahmota, mitkä kaikki asiat vaikuttavat siihen josko mieleni portit avautuvat helvettiin tai taivaaseen. Torstainen treenikokemus oli vaan taivaallisen ihana. Koronasta johtuen treenasin koko kolmetuntisen - kuten jo pari kuukautta - tanssiparia vaihtamatta, mikä sinällään on minulle usein haaste. Jos toisen tapa/halu oppia ja keskittyä poikkeaa paljon omasta tavastani (mikä auttamatta tapahtuu usein), saattaa pinnani kiristyä, jos en pidä varaani. Tämä taas on täysin turhaan, sillä yleensä kaikki tiet vievät roomaan - kunhan kumpikin säilyttää kärsivällisyytensä ja suvaitsevaisuutensa, ja keskittyy omaan osuuteensa yhteisessä tanssissa.
Mutta jos väärä vaihde lähtee päälle, minun on välillä vaikea sitä pysäyttää. Varsinkin kun en vaihda tanssiparia, mikä ärtymistilanteessa toisi kummallekin osapuolelle hetken hengähdystauon, minkä aikana usein onnistun puhumaan itselleni järkeä ja rauhoittumaan. Ja tämän jälkeen yhteistanssin harjoitteleminen ”vanhan” treeniparin kanssa sujuisi taas paljon paremmin - lähes kuin tanssi :):)
Tanssitaivaaseen pääsyä treenitilanteessa edistää mm. sopivan tasoinen ja -kokoinen ryhmä, sopivan tasoinen (haastava, mutta ei liikaa) ja innostava opetus sekä läsnäoleva opettaja joka jaksaa ja viitsii antaa oppilaille myös henkilökohtaista palautetta. Puhumattakaan omasta mielentilasta treeneihin mennessä ja niiden aikana. Ja asiaa edistää myös tanssiyhteyden löytyminen oman parin kanssa. Ja positiivinen ja hyväksyvä suhtautuminen omiin ja parin tekemiin kömmähdyksiin. Ja vartalon rentous, sekä heittäytyminen musiikin ja viennin vietäväksi.
Vaikka tanssiessa, kuten muissakin ihmissuhteissa, voin vaikuttaa vain omaan suhtautumiseeni ja tapaani olla ja tanssia, niin uskaltaudun esittämään pari asiaa, joita toivoisin tanssipariltani. Toivoisin häneltä hyväksyvää suhtautumista sekä omaan että minun ja yhteiseen tanssiimme. Ja rauhallista, jäntevää, mutta rentoa vartalon kannatusta ja selkeää vartalovientiä sekä läsnäoloa yhteisessä tanssihetkessämme. Ja huumoria - kuten minultakin.
Torstaina Antin tangotreeneissä kaikki toiveeni itseni, tanssiparini ja opettajan suhteen osuivat nappiin. Ja sain nauttia hetken tanssitaivaasta :):)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti