sunnuntai 13. elokuuta 2017

Läsnäolo tanssissa

Tanssista nauttii enemmän, kun yrittää ja välillä onnistuukin olemaan "läsnä" tanssiessaan - rauhoittumaan lyhyeen tanssihetkeen ja keskittymään kulloiseenkin tanssipariinsa.

Läsnäolo tuntuu olevan tämän kesän teema, eikä hullumpi teema olekaan. Asiasta on kirjoittanut niin Hanna Tuominen kuin Jyrki Keisala paritanssiaiheisissa blogeissaan. Hanna antaa heinäkuisessa kirjoituksessaan hyviä vinkkejä hyvään seuraamiseen otsikolla Mistä on hyvät seuraajat tehty? (täällä) ja Jyrki laajentaa teemaa otsikolla Oltaisiinko vain tässä ja halattaisiin? Paritanssista ja läsnäolosta (täällä). Jokaisen paritanssijan kannattaa lukea molemmat kirjoitukset.

Naisena ja tanssijana pääsääntöisesti seuraajan roolissa olevana luin tarkasti etenkin Hannan vinkit. Hanna korostaa, että yhteinen hyvä tanssikokemus on myös seuraajan vastuulla - viejästä riippumatta. Eli osaava ja läsnäoleva viejä ei riitä, vaikka se seuraajasta tuntuukin ihanalta. Kun muistaisin, että viejästä osaava ja läsnäoleva seuraaja tuntuu varmaan yhtä ihanalta ja edistää hänen vientitaitoaan ja -haluaan.

Mitä sitten tarkoittaa läsnäoleva seuraaja? Samaa kuin yleensä läsnäolo toiselle ihmiselle. Näkee, kuulee ja tuntee toisen. Ei luokittele, oleta tai katso ohi. Ei pelkää. Ei pienennä tai suurenna itseään tai toista.

Minulle läsnäolon tunne tanssissa on tärkeämpi kuin tanssitaito, sukupuoli, ikä tai ruumiinrakenne. Tanssiuran alussa olevana vanhana naisena olen nauttinut tanssista niin miehen kuin naisen, niin ensikertalaisen kuin konkarin, niin nuoren kuin vanhan, niin lihavan kuin laihan kanssa. Minulle ilon ja nautinnon yhteiseen tanssiin tuo itsensä ja toisen hyväksyminen - molemminpuolin.

Minä saatan arastella ja pienentyä taitavan tanssijan kanssa, koska itse oletan että hän ei varmaan oikeasti haluaisi tanssia kanssani. Välillä myös kuvittelen että viejä vieroksuu kömpelyyttäni tai ikääni, koska itse saatan harmittella tai hävetä niitä. Ja täytyy myöntää, että joskus itse hermostun osaamattomaan viejään, mutta pääosin vain silloin, kun koen että viejä luulee itsestään liikoja. Mutta noissakin tilanteissa voisin hahmottaa, että myös minä vaikutan tanssiimme.

Maijan assarina toimiva Timo Klemola antoi eräällä tunnilla toimivan vinkin hyvään seuraamiseen: "Asetu rauhassa viejän syliin." Jotta voi henkisestikin asettua toisen "syliin", toinen täytyy nähdä positiivisena, hänet täytyy hyväksyä ja häneen täytyy luottaa. Tällöin "sylissäolija" haluaa seurata viejän liikkeitä ja ohjausta ja uskaltaa vaikuttaa tanssiin omilla mausteillaan.

Syntyy kahden ihmisen yhteinen tanssi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti