keskiviikko 9. lokakuuta 2019

Haastava chacha

Pitkästä aikaa jätin tanssitreenin kesken, mikä tietty harmitti. Kyseessä oli Taitokolmion maanantaitreenit ja Bettina Karppisen chachan lila-tunti. Seuran kalenterissa on selvästi merkitty, että lila tarkoittaa keskitaso/haastava -tuntia. Kurssiesitteessä ko tunnin kurssitasosta kuitenkin kerrotaan, että kyseessä on ”Keskitaso eli hallitset chacha:n perusteet: tunnet rytmin, perusaskeleen ja muutaman peruskuvion.” Ehkä asia on selvä Taitokolmion vakijäsenille, mutta harvemmin treeneissä kävijöille esite antaa mielestäni tunnin tasosta väärän kuvan.

Viikko sitten olin Bettinan vastaavalla lila-merkityllä rumbatunnilla, jossa pärjäsin kohtuullisesti ja nautin kovasti (täällä), joten uskoin selviäväni myös chachan lila-tunnilla. Mutta toisin kävin - treeni oli tasooni nähden liian haastava. Tosin rumbaboleroa olen treenannut huomattavasti enemmän kuin chachaata, ja toiseksi rakastan rumbaa, kun chacha on aina ollut minulle vähän kuin kivi kengässä - pikkuinhokkini.

Taitavien tanssijoiden tanssimana chacha on upea ja näyttävä tanssi. Sellaista, jota katson mielelläni - hienoa ja vaativaa tekniikkaa, säkenöivää ja vangitsevaa seksikkyyttä. Mutta ilman hyvää tekniikkaa chacha on löperön näköistä ja myös tanssina tylsä. Mutta chachan tekniikka on tositosi vaikeaa ja vaativaa, ainakin minulle vielä vaikeampaa kuin rumban tekniikka. Chachassa jalkojen pitää sykkiä rytmissä kuin paraskin ompelukone, kun rumbassa on enemmän tanssitapaani sopivaa viivyttelevää hitautta. 

Kaksi tuntia pysyin jotenkuten Bettinan tekniikka- ja kuvio-opetuksen mukana. Mutta kolmannen tunnin päätin jättää väliin, sillä jo toisen tunnin lopussa koin olevani chacha-osaamiseni äärirajoilla. Toisaalta olin tyytyväinen, että osasin jättää illan kesken, enkä vain rimpuillut mukana ”kun paikalle olen tullut”. Keskeyttämällä säästin itseäni turhalta huonommuuden tunteelta ja viejiä tuntitasoon nähden liian taitamattomalta seuraajalta.

Jotain kuitenkin ehdin ja pystyin omaksumaan Bettinan chacha-opetuksesta. Perusaskeleessa on tärkeää, että taka- ja etuaskelissa lantio kääntyy/avautuu, mutta ylävartalo säilyy koko ajan paria kohti. Reisien sisäpintojen pitää joka askeleella koskettaa toisiaan.

Naisen kädenalituksessa nainen pitää ylävartalonsa mahdollisimman pitkään miestä kohti. Jos chachaa lasketaan yks (sivuaskel), kaks (eteen/taakse askel), kol (takaisin), chacha (chasee-askel), niin ykkösellä astuttavalla oik sivuaskeleella naisen ylävartalo pysyy vielä miehelle tai oikeammin on hieman kiertyneenä vasemmalle. Kakkosella ko asento pysyy edelleen ja vain vas jalka lähtee ristiin oik jalan edestä valmistautuen nopeaan käännökseen. Vasta kolmosella nainen kääntää myös ylävartalonsa myötäpäivään kääntyen samalla vas jalan päällä ja palaten takaisin oik jalan päälle miehen eteen, jossa astuu chachalla chasee-askeleen.

Bettina kutsui naisen kädenalitusta ”spot-käännökseksi”. Se kuvaa paremmin tapaa, jolla Bettina tekee ja opettaa käännöksen - nopeana ja terävänä. Miehen vientikäsi ei vie ylöspäin, vaan sivulle eli nainen ei tavallaan pyörähdä miehen käden ali, vaan itsekseen miehen etuviistossa. Mies vie naista venyttäen käännöksen puoleista kylkeään ja vieden samanpuoleista kättään sivulle, ei ylöspäin. Samanaikaisesti kummankin ylävartalot lähestyvät jousen lailla toisiaan, ennen kuin nainen ”ponnahtaa” aktiivisesti omaan käännökseensä.

Tämä oli vain pintaraapaisua niistä chachan tekniikkajujuista, joita Bettina ehti kahden tunnin aikana opettaa. Raapaisua, jota pystyin perustaidoillani omaksumaan - iso osa meni minulla yli hilseen.

Oikeastaan olen tyytyväinen, sillä sain konkreettisen todistuksen siitä, että chachassa kuulun ehdottomasti vasta alkeisjatkotasolle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti