tiistai 28. elokuuta 2018

Mieli männistöllä

Maanantaina oli keravalaisen Taitokolmion kesäkauden päätöstanssit Männistön lavalla Kellokoskella. Kesä- ja elokuun seuran tanssitreenit ovat olleet tällä kauniilla ja kivalla puulavalla. Päätöstanssit vetivät runsaasti taitavaa porukkaa, jota tanssittamassa oli eläväinen ja rento viisihenkinen orkesteri Reeta ja Lumo.

Viime viikko vieri osin alakuloisissa tunnelmissa ja täysin ilman tanssia. Vielä maanantai-iltapäivänä puntaroin lähtemistä, mutta lopulta päädyin lähtemään toivoen parasta ja uskoen tanssin lumovoimaan. Tanssihan on aina onnistunut kaivamaan sisälläni asuvan ilon ja hyvän olon pintaan. Mutta harmikseni jouduin toteamaan, että maanantaina tanssi ei tehonnut. Olin pettynyt, ja illan edetessä harmitukseni vain lisääntyi.

Miksi näin kävi? Suurin syy olin minä itse. Panin puskurit kiinni enkä antanut tanssille edes mahdollisuutta. Jättäydyin murkkuikäiseksi änkyräksi. En pystynyt murtautumaan oman alakuloni läpi ja lähestymään muita. En tarkoita että pitäisi olla tekopirteä, mutta kun jättäytyy tanssilavan reunaan synkkänä istumaan, ei tanssilattialle ole asiaa miesten eikä naisten haulla.

Isot tanssilavat ovat pelottavia riippumatta omasta mielialasta, mutta Männistön lava on pieni ja kodikas - eli ei pelottava. Ja useimmat tanssijat olivat kasvotuttuja seuralaisia - eli ei pelottavia. Viejiä oli yllin kyllin ja he vaihtoivat ahkerasti tanssitettavia. Joten kaikki pääsivät kyllä tanssimaan - paitsi murkkuikäiset änkyrät :):)

Illan alussa Bettina Karppinen opetti pari kivaa kuviota fuskuun, mm. seuraavan: Mies ohjaa naisen oik kainaloonsa, minkä jälkeen mies astuu naisen eteen rintamalinja tätä kohti ja nainen astuu ykköshitaan oik jalalla miestä kohti jatkaen miehen ohi tämän oik puolelta kääntyen rytmirikolla oman oikean kautta ympäri kolmella hitaalla askeleella, ja lopuksi nopnopit taakse aloittaen oik jalalla. Tämän jälkeen mies vetää naisen käsikynkkään siten että oik kyynervarret ovat kynkässä ja vientikosketus on kyynervarresta. Kynkässä pyöritään 4-8 hidasta, minkä jälkeen mies ohjaa näisen ensin taka-askeleeseen ja sitten pyörähtämään kahdella hitaalla vapaasti ympäri eteenpäin, jolloin nainen päätyy nopnopeille miehen eteen.

Bettina opetti myös fuskun pysäytysaskeleen. Perusaskeleen kolmannelle (ensimmäiselle nop-askeleelle) mies kääntää naisen oik olkapään ja kyljen voimakkaasti taakse kääntäen oman vas kylkensä eteen. Tämän jälkeen mies astuu oik jalallaan ristiin ja pysäyttää liikkeen kyyristyen polvistaan. Tällöin nainen ohjautuu astumaan vas jalalla hitaan oikealle etuviistoon ristiin oik jalan edestä. Pysähdyksissä ollaan niin kauan, kunnes mies jatkaa liikettä, jolloin nainen yleensä käännetään tämän oik käden alitse miehen eteen.

Tulihan todettua, ettei tanssikaan kaikkeen pysty, jos itse ei yhtään yritä vaan heittäytyy uhriksi. Onneksi sain läpikäytyä illan nostattamat tunteet ja ajatukset, ja olen valmis uuteen yritykseen... Mutta tunnin fuskutreeneistä nautin, kiitos Bettinan ja kivojen viejien :):)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti