Ennen kuin heinäkuussa 2017 aloitin Mummin tanssitaival -blogin kirjoittamisen, ehdin kirjoittaa Mummin matkassa -blogiini yli sata postausta tanssista. Ja sieltä ne löytyy edelleen tanssi-tunnisteen alta. Sellaiset postaukset, joissa keskityn vain tietyn tanssilajin treeneihin, olen pääosin linkittänyt myös tähän blogiin Mummin matkassa -tunnisteen alle.
Haluan laittaa linkit myös niihin Mummin matkassa -blogin vanhoihin postauksiin, joissa pohdin tanssimisen ja treenaamisen minussa herättämiä ajatuksia ja tunteita:
Tanssin taika
Rumba räpeltää
Rupsahtanut ruusu
Tyhmä tango
Valssin lumo
Läsnä tanssissa
Tanssin lumo
Tanssin kutsu
Tanssin kutsu
Tunnetta vai tekniikkaa?
Pettymyksiä Pavilla
Tanssin riemu
Tanssia Pavilla
lauantai 30. joulukuuta 2017
perjantai 29. joulukuuta 2017
Kinkun sulattelua
Kärnän Pirjo järjesti perinteiset kinkunsulatustanssitreenit sekä keskiviikkona että torstaina Malmin työväentalolla. Tanssitauon jälkeen mieli teki tantsuumaan, joten tavallisista rutiineistani poiketen sulattelin kinkkua molempina iltoina.
Oli superkivaa - paljon väkeä, paljon tuttuja, paljon tanssia ja paljon riemua. Kaikki tuntui olevan poikkeuksellisen leikkisällä ja iloisella päällä. Minullekin yksi mummututuistani sanoi torstai-iltana, ettei voi nauramatta katsoa silmiäni. Minä tietenkin heti tokaisin, että ”kyllähän nämä pienet tihrusilmät ketä tahansa naurattavat”. Tähän hän vastasi naurua pyrskähdellen: ”Ei kun sun silmät on aina niin täynnä naurua.” Ja niin se vaan on. Jokaikinen kerta kun tanssin, unohdan maiset murheet ja koen herääväni eloon, kun saan ja useimmiten jo osaankin antautua musiikille ja liikkeelle. Ja heittäytyä leikitellyyn ja tunnelmointiin toisen ihmisen kanssa.
Kinkunsulattelussa jatkettiin samaan malliin kuin pikkujouluissa eli illan aikana treenattiin kolmea eri tanssia, tunti kutakin. Keskiviikkona oli chacha, rumba ja fusku ja torstaina bugg, tango ja fusku. Kädenalitansseissa ja jopa latinalaistansseissa tunnin vaihdot osapuilleen sujuvat. Mutta tanssia tunti tangoa siten että viejät vaihtavat paria joka kierroksella, ei sovi minulle. Ei sitten mitenkään. Jotta tangoon uskaltaa heittäytyä, tanssijoille pitää antaa aikaa rauhoittua ja ’tutustua’ toisiinsa. Ja jotta tangosta mitään oppii, se vaatii valtavaa keskittymistä - sekä askeltekniikkaan että vienti-seuraamiseen. Ja siihen ei tunti riitä...
Seuraavat tanssitreenit ovat vasta ensi vuonna, mutta onneksi vuosi 2018 alkaa jo maanantaina. Eihän vanha siinä ajassa ehdi edes silmää räpäyttää...
Oli superkivaa - paljon väkeä, paljon tuttuja, paljon tanssia ja paljon riemua. Kaikki tuntui olevan poikkeuksellisen leikkisällä ja iloisella päällä. Minullekin yksi mummututuistani sanoi torstai-iltana, ettei voi nauramatta katsoa silmiäni. Minä tietenkin heti tokaisin, että ”kyllähän nämä pienet tihrusilmät ketä tahansa naurattavat”. Tähän hän vastasi naurua pyrskähdellen: ”Ei kun sun silmät on aina niin täynnä naurua.” Ja niin se vaan on. Jokaikinen kerta kun tanssin, unohdan maiset murheet ja koen herääväni eloon, kun saan ja useimmiten jo osaankin antautua musiikille ja liikkeelle. Ja heittäytyä leikitellyyn ja tunnelmointiin toisen ihmisen kanssa.
Kinkunsulattelussa jatkettiin samaan malliin kuin pikkujouluissa eli illan aikana treenattiin kolmea eri tanssia, tunti kutakin. Keskiviikkona oli chacha, rumba ja fusku ja torstaina bugg, tango ja fusku. Kädenalitansseissa ja jopa latinalaistansseissa tunnin vaihdot osapuilleen sujuvat. Mutta tanssia tunti tangoa siten että viejät vaihtavat paria joka kierroksella, ei sovi minulle. Ei sitten mitenkään. Jotta tangoon uskaltaa heittäytyä, tanssijoille pitää antaa aikaa rauhoittua ja ’tutustua’ toisiinsa. Ja jotta tangosta mitään oppii, se vaatii valtavaa keskittymistä - sekä askeltekniikkaan että vienti-seuraamiseen. Ja siihen ei tunti riitä...
Seuraavat tanssitreenit ovat vasta ensi vuonna, mutta onneksi vuosi 2018 alkaa jo maanantaina. Eihän vanha siinä ajassa ehdi edes silmää räpäyttää...
tiistai 19. joulukuuta 2017
Pirjon pikkujoulut
Maanantai-iltana pääsin viimein taas tanssimaan. Olipa ihanaa - sujui kuin tanssi. Pirjo Kärnän kolmetuntiset tanssitreenit järjestettiin pikkujoulumeiningillä Malmin työväentalolla. Tosi paljon porukkaa ja lähes tasaparit. Osalla treenaajista oli vaatteissa juhlan kunniaksi joulunpunaista - mekkoa, huivia tai kenkää. Ja väliajalla herkuteltiin pipareilla, glögillä ja suklaalla.
Illan aikana tanssittiin ensin chachaa, sitten tangoa ja lopuksi fuskua - tunti kutakin. Vaikka juhlittiinkin, niin treeneistä muistutti normaali parinvaihto ja lyhyet opetustuokiot. Kuhunkin tanssiin Pirjo opetti pari kivaa uutta kuviota. Pari pikkujuttua jäi mieleen: chachaassa seistään vartalot suoraan toisiaan kohti, päkiäpainotteisesti ja solmukädet ylhäällä kyynervarret vastakkain.
Kolmen viikon tanssitauko tuntui vain petranneen tanssitaitoani :):) Uudet kuviot omaksuin alta aikayksikön ja ikäänkuin olisin suhtautunut tanssiin ja seuraamiseen rennommin kuin tiiviiden treenijaksojen aikana.
Kivaa oli - ja viimeisissä fuskuissa mummia vietiin. Pari viejää innostui pyörittämään kaksoispyörityksiä oikein olan takaa ja joka suuntaan. Mummi pysyi perässä ja jaksoi, vaikka hiki hatussa :):)
Illan aikana tanssittiin ensin chachaa, sitten tangoa ja lopuksi fuskua - tunti kutakin. Vaikka juhlittiinkin, niin treeneistä muistutti normaali parinvaihto ja lyhyet opetustuokiot. Kuhunkin tanssiin Pirjo opetti pari kivaa uutta kuviota. Pari pikkujuttua jäi mieleen: chachaassa seistään vartalot suoraan toisiaan kohti, päkiäpainotteisesti ja solmukädet ylhäällä kyynervarret vastakkain.
Kolmen viikon tanssitauko tuntui vain petranneen tanssitaitoani :):) Uudet kuviot omaksuin alta aikayksikön ja ikäänkuin olisin suhtautunut tanssiin ja seuraamiseen rennommin kuin tiiviiden treenijaksojen aikana.
Kivaa oli - ja viimeisissä fuskuissa mummia vietiin. Pari viejää innostui pyörittämään kaksoispyörityksiä oikein olan takaa ja joka suuntaan. Mummi pysyi perässä ja jaksoi, vaikka hiki hatussa :):)
perjantai 1. joulukuuta 2017
Thaimaan tauko
Lauantaina eli huomenna tämä mummi lentää Thaimaahan Lontoontyttöä katsomaan, ja palaa kotimaahan joulun alla. Tansseissa tulee tauko, mutta reissusta kirjoitan ahkerasti Mummin matkassa -blogissa (täällä). Tanssitreenit ja -postaukset jatkuvat joulun jälkeen entiseen malliin.
Kaipaan jo nyt tanssia... Onneksi saan lomalla nauttia auringosta, lämmöstä ja yhdessäolosta kahden aikuisen tyttäreni kanssa.
Kaipaan jo nyt tanssia... Onneksi saan lomalla nauttia auringosta, lämmöstä ja yhdessäolosta kahden aikuisen tyttäreni kanssa.
torstai 30. marraskuuta 2017
Puistokulman Susa
Susa Matson opettaa keskiviikkoisin Vantaan Puistokulmassa alkeisjatko/jatko-tason paritansseja Pirjo Kärnän tanssikoulussa (täällä). Energinen Susa on innostunut ja innostava ope, joka välillä jopa kädestä tai lanteista pitäen pysähtyy ohjaamaan kuvioissa kompuroivaa tanssinharrastajaa.
Tällä viikolla keskiviikon treeneissä oli chachaa ja rumbaa. Samoja kuvioita, mutta musiikki ja askeleet vaihtuvat. Latinalaistansseissa paino päkiöillä ja jalkaterät ulospäin. Ja Susan sanoin naisella ”tissit polvien etupuolella”. Ylävartalot vastakkain, mutta nainen voi seistä joko kokonaan miehen edessä tai hieman miehen oikealla puolella, kuten vakioissa. Liike ja pyörimiset lähtevät vartalosta. Muista pidättää/vastustaa liikettä ohikäännöksissä. Susa muistutti, että rumba on kosiotanssi, joten rohkeutta ja asennetta peliin - leikkimielisyyttä unohtamatta.
Taka- ja etuaskelta ei astuta ristiin, vaan suorassa linjassa taakse- tai eteenpäin - jalkaterät ulospäin. Sivusta katsottaessa askel saattaa näyttää ristiaskeleelta, koska oikeaoppisessa askeleessa jalkaterä on ulospäin kääntyneenä.
Susa tarjosi sopivan sekoituksen tuttuja ja uusia kuvioita, jotka kaikki sopivat myös tavallisille tanssijoille ja perinteisille tanssipaikoille - eikä vain treenitarkoitukseen soveltuvia, tilaa vaativia kilpailukuvioita. Eli perustallaajallekin hyvä ja opettava tunti, joten nyt vain kuviot käyttöön.
Tällä viikolla keskiviikon treeneissä oli chachaa ja rumbaa. Samoja kuvioita, mutta musiikki ja askeleet vaihtuvat. Latinalaistansseissa paino päkiöillä ja jalkaterät ulospäin. Ja Susan sanoin naisella ”tissit polvien etupuolella”. Ylävartalot vastakkain, mutta nainen voi seistä joko kokonaan miehen edessä tai hieman miehen oikealla puolella, kuten vakioissa. Liike ja pyörimiset lähtevät vartalosta. Muista pidättää/vastustaa liikettä ohikäännöksissä. Susa muistutti, että rumba on kosiotanssi, joten rohkeutta ja asennetta peliin - leikkimielisyyttä unohtamatta.
Taka- ja etuaskelta ei astuta ristiin, vaan suorassa linjassa taakse- tai eteenpäin - jalkaterät ulospäin. Sivusta katsottaessa askel saattaa näyttää ristiaskeleelta, koska oikeaoppisessa askeleessa jalkaterä on ulospäin kääntyneenä.
Susa tarjosi sopivan sekoituksen tuttuja ja uusia kuvioita, jotka kaikki sopivat myös tavallisille tanssijoille ja perinteisille tanssipaikoille - eikä vain treenitarkoitukseen soveltuvia, tilaa vaativia kilpailukuvioita. Eli perustallaajallekin hyvä ja opettava tunti, joten nyt vain kuviot käyttöön.
sunnuntai 26. marraskuuta 2017
Vaihteeksi valssia
Viikonloppu päättyi hitaaseen valssiin Puotilan työväentalolla, jossa kilpatanssitaustainen Mikko Koskelainen veti Helsingin tanssikurssien nelituntiset jatkotreenit. Paikalla oli noin 30 eri-ikäistä innokasta tanssinharrastajaa.
Kerrattuaan kropan hallintaa ja tanssiasentoa Mikko opetti pari lyhyttä tanssisarjaa, eikä neljään tuntiin sitten muuta mahtunutkaan. Mitä muistan? Tanssiasennossa kyynerpäät ovat samalla korkeudella. Mikon mielestä naisen vas käden paras paikka on sormet yhdessä miehen oik olkapään päällä - peukalo olkapään etupuolella. Mikko ei tykkää, että nainen pitää vas kättään miehen olkapään takana, koska hän kokee että tällöin nainen painaa miehen oik olkapäätä kasaan ja pienentää miehen raamia.
Avauksissa astutaan eteenpäin parin jalkaterät vinosti toisiaan kohti ja katse suunattuna eteenpäin menosuuntaan hieman horisontin yläpuolelle. Käsivarret pyöreinä. Nainen miehen jäljessä. Kuvioihin kuului myös ns. chasee-askel, jossa kaks-kolmosella astutaan sivuttain menosuuntaan laukka-askeleen tapaan.
Lopussa Mikko painotti, että tärkeämpää kuin opetella pikkutarkasti kymmeniä kuvioita, on oppia liikkumaan ja tanssimaan yhdessä parin kanssa. Tunneilla läpikäytävien mutkikkaiden kuvioiden tarkoitus on hänen mukaana etupäässä syventää treenaajien vienti- ja seuraamistaitoja. Harvaa pitkistä liikesarjoista on edes mahdollista toteuttaa tosielämän lavoilla, kun harjoitussalillakin parit törmäilivät jatkuvasti toisiinsa.
Mukava tekninen tunti, jossa sekä vienti että seuraaminen pantiin koetukselle.
Kerrattuaan kropan hallintaa ja tanssiasentoa Mikko opetti pari lyhyttä tanssisarjaa, eikä neljään tuntiin sitten muuta mahtunutkaan. Mitä muistan? Tanssiasennossa kyynerpäät ovat samalla korkeudella. Mikon mielestä naisen vas käden paras paikka on sormet yhdessä miehen oik olkapään päällä - peukalo olkapään etupuolella. Mikko ei tykkää, että nainen pitää vas kättään miehen olkapään takana, koska hän kokee että tällöin nainen painaa miehen oik olkapäätä kasaan ja pienentää miehen raamia.
Avauksissa astutaan eteenpäin parin jalkaterät vinosti toisiaan kohti ja katse suunattuna eteenpäin menosuuntaan hieman horisontin yläpuolelle. Käsivarret pyöreinä. Nainen miehen jäljessä. Kuvioihin kuului myös ns. chasee-askel, jossa kaks-kolmosella astutaan sivuttain menosuuntaan laukka-askeleen tapaan.
Lopussa Mikko painotti, että tärkeämpää kuin opetella pikkutarkasti kymmeniä kuvioita, on oppia liikkumaan ja tanssimaan yhdessä parin kanssa. Tunneilla läpikäytävien mutkikkaiden kuvioiden tarkoitus on hänen mukaana etupäässä syventää treenaajien vienti- ja seuraamistaitoja. Harvaa pitkistä liikesarjoista on edes mahdollista toteuttaa tosielämän lavoilla, kun harjoitussalillakin parit törmäilivät jatkuvasti toisiinsa.
Mukava tekninen tunti, jossa sekä vienti että seuraaminen pantiin koetukselle.
lauantai 25. marraskuuta 2017
Tango by Kimmo
Tango must go on! Torstaina oli vuorossa Kimmo Lasasen jatkotangot TanssiGurun (täällä) tiloissa Espoon VPK:n salissa. Kolmas kerta TanssiGurussa ja eka kerta jatkotunneilla. Lähes tasaparit, joten naisetkin saivat treenata koko ajan. Viejistä noin puolet tuntui jatkotason taitajilta, ja loput positiivisesti innokkailta opettelijoilta. Kimmo oli mukana vaihtoringissä, joten joka kierroksella seuraajat saivat vuorollaan käsityksen, miltä harjoiteltu tanssikuvio parhaimmillaan voisi tuntua.
Jatkotunneillakin Kimmo kertaa ahkerasti kunkin tanssin perustekniikkaa, mistä pidän. Ensimmäinen puolituntinen harjoiteltiinkin tangokävelyä eteen- ja taaksepäin ilman paria. Vastakierron tulisi olla luonnollista ja suht mietoa, eikä väkinäistä hartioiden kääntelyä. Marika kehotti meitä kuvittelemaan, että kierto kumpuaa ylävartalon sisältä - vastapuoleisen askeleen siivittämänä, ikäänkuin kokonaisvaltaisesti. Tämä mielikuva helpotti liikkeen löytymistä. Kimmo muistutti, että vastakierto palautuu perusasentoon samalla kun uusi tukijalka asettuu paikoilleen.
Loppuajan Kimmo opetti aika nopeatahtisesti erilaisia käännöksiä ja kieputuksia, jotka kokeneemmat tanssijat omaksuivat nopeasti, mutta vähemmän treenanneilla oli kova työ pysyä perässä. Onneksi tunnilla oli helppo kysyä ja pyytää apua uuden kuvion kiemuroissa - niin Kimmo kuin hänen osaava vaimonsa Marika auttoivat enemmän kuin mielellään.
Hyvä lapatuki kannattaa rennosti käsivarsia. Avauksessa oik ja vas olkapää ovat samassa linjassa ja oik ja vas kyynerpää samalla korkeudella keskenään.
Kimmo kehotti minua ja muita seuraajia nojaamaan ylävartalollaan selkeästi viejään. Minulle hän huomautti myös useamman kerran oikean solmukäteni jännittyneisyydestä: ”Rentouta, rentouta oikeaa kättäsi, miehen on mukavampi ja helpompi viedä sinua.”
Neljän tanssivuoteni aikana olen treeneissä vain kerran (täällä) törmännyt ns. vanhaan tuttuun ”aktiivivuosiltani”, jolla tarkoitan vuosikymmeniä, jolloin oli työelämässä ja sosiaalinen elämänikin oli nykyistä aktiivisempaa. TanssiGurussa olen kolmen käyntikertani aikana törmännyt jo kolmeen, aikoinaan eri yhteyksistä tuntemaani vanhaan tuttuuni, joiden kaikkien kanssa olin vuosia sitten paljonkin tekemisissä. Yksi istui treeneissä sattumalta viereeni, ja vasta hetken kuluttua kumpikin äkkäsimme kenen vieressä oikein istuimme. Toisen tunnistin vasta, kun hän osui vaihtoringissä yllättäen parikseni. Outoa, yllättävää ja kivaa!
Yksi lisäsyy TanssiGurussa käymiseen - koskaan ei voi tietää keneen ex-tuttuun törmää:):)
Jatkotunneillakin Kimmo kertaa ahkerasti kunkin tanssin perustekniikkaa, mistä pidän. Ensimmäinen puolituntinen harjoiteltiinkin tangokävelyä eteen- ja taaksepäin ilman paria. Vastakierron tulisi olla luonnollista ja suht mietoa, eikä väkinäistä hartioiden kääntelyä. Marika kehotti meitä kuvittelemaan, että kierto kumpuaa ylävartalon sisältä - vastapuoleisen askeleen siivittämänä, ikäänkuin kokonaisvaltaisesti. Tämä mielikuva helpotti liikkeen löytymistä. Kimmo muistutti, että vastakierto palautuu perusasentoon samalla kun uusi tukijalka asettuu paikoilleen.
Loppuajan Kimmo opetti aika nopeatahtisesti erilaisia käännöksiä ja kieputuksia, jotka kokeneemmat tanssijat omaksuivat nopeasti, mutta vähemmän treenanneilla oli kova työ pysyä perässä. Onneksi tunnilla oli helppo kysyä ja pyytää apua uuden kuvion kiemuroissa - niin Kimmo kuin hänen osaava vaimonsa Marika auttoivat enemmän kuin mielellään.
Hyvä lapatuki kannattaa rennosti käsivarsia. Avauksessa oik ja vas olkapää ovat samassa linjassa ja oik ja vas kyynerpää samalla korkeudella keskenään.
Kimmo kehotti minua ja muita seuraajia nojaamaan ylävartalollaan selkeästi viejään. Minulle hän huomautti myös useamman kerran oikean solmukäteni jännittyneisyydestä: ”Rentouta, rentouta oikeaa kättäsi, miehen on mukavampi ja helpompi viedä sinua.”
Neljän tanssivuoteni aikana olen treeneissä vain kerran (täällä) törmännyt ns. vanhaan tuttuun ”aktiivivuosiltani”, jolla tarkoitan vuosikymmeniä, jolloin oli työelämässä ja sosiaalinen elämänikin oli nykyistä aktiivisempaa. TanssiGurussa olen kolmen käyntikertani aikana törmännyt jo kolmeen, aikoinaan eri yhteyksistä tuntemaani vanhaan tuttuuni, joiden kaikkien kanssa olin vuosia sitten paljonkin tekemisissä. Yksi istui treeneissä sattumalta viereeni, ja vasta hetken kuluttua kumpikin äkkäsimme kenen vieressä oikein istuimme. Toisen tunnistin vasta, kun hän osui vaihtoringissä yllättäen parikseni. Outoa, yllättävää ja kivaa!
Yksi lisäsyy TanssiGurussa käymiseen - koskaan ei voi tietää keneen ex-tuttuun törmää:):)
torstai 23. marraskuuta 2017
Susan tango 3
Tahkoan tangoa ainakin tämän syksyn. Joskin uskon, että tangoinnostukseni jatkuu vähintään ensi vuoden. Keskiviikkona olin Susa Matsonin tango-opissa Vantaan Puistokulmassa. Vanhoista postauksistani huomasin, että edellisen kerran olen ollut Susan tangotreeneissä viime keväänä - Susan tango 2 (täällä). Ja tätä ennen syyskuussa 2015 - Susan tango 1 (täällä).
Alkuun Susa muistutti, että eteenpäin astuttaessa ylävartalo johtaa askelta. Askeleet ikäänkuin haukataan ylävartalon vastakiertojen ryydittämänä. Askel lähtee liikkeelle vartalosta ja molempien polvien etunojasta ja koukistuksesta. Tukijalan polven koukistuksen suoristus pukkaa vauhtia vastajalan askeleeseen ja astuvan jalan polvi lähtee etuaskeleeseen ennen jalkaterää. Eteenpäin astuttaessa astuvan jalan varpaita laahataan kevyesti eteenpäin lattiaa hipoen ja vasta askeleen lopussa jalkaterä kääntyy niin että maahan astutaan kantapää edellä vierittäen jalkapohjaa päkiälle, jolloin askeleen lopussa koko jalkapohja on tukevasti maassa.
Loppuaika kerrattiin avausta ja otsoja sekä harjoiteltiin rytmirikkoja. Avauksen ja promenadin juju on pienessä kulmassa ja lantiokontaktissa. Moni ope sanoo, että pieni avauskulma ja parikontakti helpottuu, jos nainen pitää katseensa miehen oik olkapään yli eikä käännä sitä kulkusuuntaan. Naisen lantio ja naisen miehen puoleinen reisi ovat hieman miehen lantion ja reiden takana. Astuessaan sisemmällä eli vas jalalla eteenpäin naisen vas jalka ei saa ohittaa miehen oikeaa eli sisäjalkaa.
Otsot nainen tekee siten, että käännyttyään päkiöillä hän kääntää rintamalinjansa - Susan kielellä tissit - seur askeleen suuntaan eikä pidä sitä kiertyneenä miestä kohti, kuten olen luullut. Susa neuvoi kaksi kuviokohtaa, joihin otsot sopivat hyvin. Ensimmäinen on promenadikävelyn loppu, jolloin nainen tekee ensimmäisen otson takaisin tulosuuntaan. Avauksesta astutaan promenadissa kaksi hidasta eteenpäin ulkojaloilla aloittaen. Tämän jälkeen käännytään vastakkain ja nainen astuu oik jalalla sivulle - hitaana tai nopeana (samoin mies). Sitten nainen astuu vas jalan taakse ristiin - samalla nopeudella kuin edellisen askeleen eli hitaana tai nopeana. Tämän jälkeen nainen aloittaa otson oik jalallaan miehen editse (hidas).
Toinen on Joonaksenkin opettama NNHH-rytminen otso-aloitus. Se lähtee keinuaskeleesta eli nainen astuu oik jalan taakse (N) ja palaa takaisin vas jalan päälle (N), minkä jälkeen nainen astuu oik jalalla miehen eteen (H) ja vas jalan ristiin oik takaviistoon oik jalkansa taakse (N). Tästä nainen jatkaa otsoihin aloittaen astumalla oik jalalla miehen editse vasemmalle (H).
Yleensä tangotreeneissä on riittävästi miehiä. Keskiviikkona oli toisin - naisia oli kolmannes miehiä enemmän. Onneksi sekä Pirjo että Susa pyörittivät innokkaasti naisia helpottaen viejäpulaa. Sain molemmilta tervetullutta palautetta. Pirjo huomautti kiirehtimisestäni viejän edelle - asia jonka luulin jo olevan kunnossa. Korjautui heti, kun kiinnitin asiaan uudelleen huomiota. Susa kehotti nojaamaan voimakkaammin viejään ja jättämään promenadeissa parin puoleisen jalan selvemmin viejän jälkeen.
Pippurinen ja kapoinen Susa oli keskiviikkona parhaimmillaan - nauravainen ja rempseä, mutta aiemmasta poiketen myös lämpöä purskahteleva. Voisin sanoa - uudesta punk-kampauksestaan huolimatta - jopa suloisen lempeä, millä adjektiivilla en Susaa aiemmin olisi kuvaillut.
Mukava ja minulle sopiva tunti - pystyin kaiken opetetun omaksumaan ja sovittamaan omaan tangooni.
Alkuun Susa muistutti, että eteenpäin astuttaessa ylävartalo johtaa askelta. Askeleet ikäänkuin haukataan ylävartalon vastakiertojen ryydittämänä. Askel lähtee liikkeelle vartalosta ja molempien polvien etunojasta ja koukistuksesta. Tukijalan polven koukistuksen suoristus pukkaa vauhtia vastajalan askeleeseen ja astuvan jalan polvi lähtee etuaskeleeseen ennen jalkaterää. Eteenpäin astuttaessa astuvan jalan varpaita laahataan kevyesti eteenpäin lattiaa hipoen ja vasta askeleen lopussa jalkaterä kääntyy niin että maahan astutaan kantapää edellä vierittäen jalkapohjaa päkiälle, jolloin askeleen lopussa koko jalkapohja on tukevasti maassa.
Loppuaika kerrattiin avausta ja otsoja sekä harjoiteltiin rytmirikkoja. Avauksen ja promenadin juju on pienessä kulmassa ja lantiokontaktissa. Moni ope sanoo, että pieni avauskulma ja parikontakti helpottuu, jos nainen pitää katseensa miehen oik olkapään yli eikä käännä sitä kulkusuuntaan. Naisen lantio ja naisen miehen puoleinen reisi ovat hieman miehen lantion ja reiden takana. Astuessaan sisemmällä eli vas jalalla eteenpäin naisen vas jalka ei saa ohittaa miehen oikeaa eli sisäjalkaa.
Otsot nainen tekee siten, että käännyttyään päkiöillä hän kääntää rintamalinjansa - Susan kielellä tissit - seur askeleen suuntaan eikä pidä sitä kiertyneenä miestä kohti, kuten olen luullut. Susa neuvoi kaksi kuviokohtaa, joihin otsot sopivat hyvin. Ensimmäinen on promenadikävelyn loppu, jolloin nainen tekee ensimmäisen otson takaisin tulosuuntaan. Avauksesta astutaan promenadissa kaksi hidasta eteenpäin ulkojaloilla aloittaen. Tämän jälkeen käännytään vastakkain ja nainen astuu oik jalalla sivulle - hitaana tai nopeana (samoin mies). Sitten nainen astuu vas jalan taakse ristiin - samalla nopeudella kuin edellisen askeleen eli hitaana tai nopeana. Tämän jälkeen nainen aloittaa otson oik jalallaan miehen editse (hidas).
Toinen on Joonaksenkin opettama NNHH-rytminen otso-aloitus. Se lähtee keinuaskeleesta eli nainen astuu oik jalan taakse (N) ja palaa takaisin vas jalan päälle (N), minkä jälkeen nainen astuu oik jalalla miehen eteen (H) ja vas jalan ristiin oik takaviistoon oik jalkansa taakse (N). Tästä nainen jatkaa otsoihin aloittaen astumalla oik jalalla miehen editse vasemmalle (H).
Yleensä tangotreeneissä on riittävästi miehiä. Keskiviikkona oli toisin - naisia oli kolmannes miehiä enemmän. Onneksi sekä Pirjo että Susa pyörittivät innokkaasti naisia helpottaen viejäpulaa. Sain molemmilta tervetullutta palautetta. Pirjo huomautti kiirehtimisestäni viejän edelle - asia jonka luulin jo olevan kunnossa. Korjautui heti, kun kiinnitin asiaan uudelleen huomiota. Susa kehotti nojaamaan voimakkaammin viejään ja jättämään promenadeissa parin puoleisen jalan selvemmin viejän jälkeen.
Pippurinen ja kapoinen Susa oli keskiviikkona parhaimmillaan - nauravainen ja rempseä, mutta aiemmasta poiketen myös lämpöä purskahteleva. Voisin sanoa - uudesta punk-kampauksestaan huolimatta - jopa suloisen lempeä, millä adjektiivilla en Susaa aiemmin olisi kuvaillut.
Mukava ja minulle sopiva tunti - pystyin kaiken opetetun omaksumaan ja sovittamaan omaan tangooni.
Tunnisteet:
otsoja,
spessukuvio/tango,
tango,
tanssikoulu/seura/ope
tiistai 21. marraskuuta 2017
Hidas foksi
Vanhan juhlasalin eläkeläistansseissa (täällä) opetettiin maanantaina hidasta foksia. Sirpa Salonen opasti innokkaita eläkeläisiä askelten saloihin.
Sirpa ohjeisti naista astumaan oik jalalla taakse (hidas), vas jalalla taakse (hidas), oik jalalla taakse (nopea) ja vas jalalla taakse (nopea). Eli askeleet ovat samat kuin perusfoksissa, sillä erotuksella että toinen nopea astutaan oik jalan ohi eikä viereen. Ja lisänä vielä se, että joka toisella askelluksella nopeat astutaan ohiaskelina.
Sirpan hidas foksi, jota hän nimitti myös slovariksi, oli tänä syksynä jo neljäs hiukka erilainen tapa askeltaa ns. hidasta foksia. Aiemmin sekä Pirjo (täällä), Kimmo (täällä) että Heleniukset (täällä) ovat opettaneet ko. tanssia kukin omalla tavallaan. Minulle luontaisin ja mukavin tapa on toistaiseksi ollut Pirjon opettama (ehkä ”juntein”) askelkuvio rytmityksellä hidas,nopea,nopea,hidas,nopea,nopea, jota muuten Joonas Kainulainenkin taisi opettaa.
Riippumatta askelluksesta hidasta foksia tanssiessa naisella johtaa oikea ja miehellä vasen kylki, mikä korostuu ohittavissa askelissa. Viikonlopun treeneissä Ida kehotti minua nostamaan mol kädet pyöreänä eteeni ja kääntämään oikeaa kylkeä taakse. Jos kuvittelen miehen käsien sisään, saan mielikuvan parin oikeasta asennosta hitaassa foksissa.
Käsitys siitä, että tapoja tanssia hidasta foksia on yhtä monta kuin opettajia, sai taas vahvistusta. Kiva, letkeä ja liitävä tanssi, kun ei vedä helpoimman eikä vaikeimman kautta - vaan tukevasti keskitietä, jota minulle edustaa Pirjon selkeät hitaan foksin vinkit (täällä).
Sirpa ohjeisti naista astumaan oik jalalla taakse (hidas), vas jalalla taakse (hidas), oik jalalla taakse (nopea) ja vas jalalla taakse (nopea). Eli askeleet ovat samat kuin perusfoksissa, sillä erotuksella että toinen nopea astutaan oik jalan ohi eikä viereen. Ja lisänä vielä se, että joka toisella askelluksella nopeat astutaan ohiaskelina.
Sirpan hidas foksi, jota hän nimitti myös slovariksi, oli tänä syksynä jo neljäs hiukka erilainen tapa askeltaa ns. hidasta foksia. Aiemmin sekä Pirjo (täällä), Kimmo (täällä) että Heleniukset (täällä) ovat opettaneet ko. tanssia kukin omalla tavallaan. Minulle luontaisin ja mukavin tapa on toistaiseksi ollut Pirjon opettama (ehkä ”juntein”) askelkuvio rytmityksellä hidas,nopea,nopea,hidas,nopea,nopea, jota muuten Joonas Kainulainenkin taisi opettaa.
Riippumatta askelluksesta hidasta foksia tanssiessa naisella johtaa oikea ja miehellä vasen kylki, mikä korostuu ohittavissa askelissa. Viikonlopun treeneissä Ida kehotti minua nostamaan mol kädet pyöreänä eteeni ja kääntämään oikeaa kylkeä taakse. Jos kuvittelen miehen käsien sisään, saan mielikuvan parin oikeasta asennosta hitaassa foksissa.
Käsitys siitä, että tapoja tanssia hidasta foksia on yhtä monta kuin opettajia, sai taas vahvistusta. Kiva, letkeä ja liitävä tanssi, kun ei vedä helpoimman eikä vaikeimman kautta - vaan tukevasti keskitietä, jota minulle edustaa Pirjon selkeät hitaan foksin vinkit (täällä).
maanantai 20. marraskuuta 2017
Puotilan pyörähdyksiä
Pitkästä aikaa aikatauluni osuivat niin, että pääsin Puotilaan Helsingin tanssikurssien (täällä) sunnuntaitunneille, joita vetää Kimmo Luukkonen - puhelias ja oppilaansa huomioiva huumorimies. Edelleen ope josta tykkään.
Kimmo keskittyi pyörimisen tekniikkaan, lähinnä hitaan foksin pistoihin, fuskun spineihin ja baccatan pyörityksiin. Pyöriessä ääresttärkeää on keskivartalon hallinta - paino tukevasti omilla jaloilla painottuen päkiöille ja hyvä lapatuki, napa sisään ja peppu piukkana, hartiat rennosti auki ja alhaalla, pää vartalon jatkeena. Katse ylhäällä kiinnitettynä johonkin kaukopisteeseen, josta se irtoaa mahdollisimman myöhään ja johon se palaa takaisin mahdollisimman pian pään pyörähdettyä ympäri.
Pistoissa (pivot) jalat ovat saksiasennossa eli reidet tiukasti yhdessä. Polvet suht suorina, naisen reiden sisäpinta miehen reiden sisäpintaa vasten. Etuaskeleelle astutaan kantapään kautta, mutta pisto kääntyy päkiän päällä. Taka-askeleeseen astutaan päkiän kautta, ja kääntyminen alkaa päkiällä mutta painon siirtymisen takia loppuu koko jalkapohjalle/kantapäälle. Etuaskel astutaan voimalla ja taka-askel lyhyempänä ja rennommin. Vauhti saadaan vartalon vastakierrosta.
Fuskussa nainen tekee spinipyörähdyksen useimmiten oikealle. Alkuun tavallinen hidas,hidas,nopnop -askel, minkä jälkeen nainen astuu oik jalalla miestä kohti (hi-), ottaa miehen kädestä vasteen oik käteensä ja pyörähtää päkiällä myötäpäivään ympäri (-das). Palattuaan perusasentoon nainen astuu vas jalalla paikalla (hidas) ja lopuksi nopnop taakse. Mies ei työnnä naiselle vauhtia, vaan pitää vain vas vastekätensä tukevasti paikoillaan, jolloin nainen ottaa itse miehen kädestä vauhtia. Jos mies antaa työntämällä naiselle vauhtia, hän samalla usein horjuttaa naisen tasapainoa. Naisen tasapainoa edesauttaa myös, jos mies ohjaa naisen spiniin alhaalta eli mies pitää vas vastekättään vyötärön tai lantion tasolla.
Fuskun kaksoispyörähdys, jonka nainen tekee oik kätensä ali, tehdään naisen miestä kohti ottaman, oik jalalla astutun askeleen (hidas) jälkeen nop,nop,hidas -rytmillä, minkä jälkeen normaali nopnop taakse. Kaksoiskäännöksen rytmi voi olla myös hidas,nop,nop, mutta minä tykkään ensimmäisestä rytmistä. Lopun perusnopnopien sijaan voi pitää myös tauon, jonka aikana nainen (ja mies) voi tehdä hauskaa liikehdintää. Tämän jälkeen fusku jatkuu tavallisesti oik jalalla sivulle tai miestä kohti.
Fuskun pyörähdyksissä Kimmo kehoitti minua kiinnittämään huomiota pään asentoon. Pääni on kuulemma herkästi vinossa, kun sen pitäisi olla lattiaan nähden suorassa. Yksinkertaisessa kädenalipyörähdyksessä hän kehoitti toisella hitaalla pyörähtämään vain 2/3 kierrosta, jolloin taka-askeleelle jää vielä kiertymistä. Tällöin fuskun liike jatkuu ilman turhia pysähdyksiä. Kimmo myös muistutti rentouttamaan käsivarret pyörähdyksissä. Vaste toki otetaan tukevalla kädellä, mutta sen jälkeen rennoksi.
Kolmetuntinen oli todellinen Spesu bulle, kuten Helsingin tanssikurssien ahkeraMarkku sähköpostitiedotteessaan mainitsi.
Kimmo keskittyi pyörimisen tekniikkaan, lähinnä hitaan foksin pistoihin, fuskun spineihin ja baccatan pyörityksiin. Pyöriessä ääresttärkeää on keskivartalon hallinta - paino tukevasti omilla jaloilla painottuen päkiöille ja hyvä lapatuki, napa sisään ja peppu piukkana, hartiat rennosti auki ja alhaalla, pää vartalon jatkeena. Katse ylhäällä kiinnitettynä johonkin kaukopisteeseen, josta se irtoaa mahdollisimman myöhään ja johon se palaa takaisin mahdollisimman pian pään pyörähdettyä ympäri.
Pistoissa (pivot) jalat ovat saksiasennossa eli reidet tiukasti yhdessä. Polvet suht suorina, naisen reiden sisäpinta miehen reiden sisäpintaa vasten. Etuaskeleelle astutaan kantapään kautta, mutta pisto kääntyy päkiän päällä. Taka-askeleeseen astutaan päkiän kautta, ja kääntyminen alkaa päkiällä mutta painon siirtymisen takia loppuu koko jalkapohjalle/kantapäälle. Etuaskel astutaan voimalla ja taka-askel lyhyempänä ja rennommin. Vauhti saadaan vartalon vastakierrosta.
Fuskussa nainen tekee spinipyörähdyksen useimmiten oikealle. Alkuun tavallinen hidas,hidas,nopnop -askel, minkä jälkeen nainen astuu oik jalalla miestä kohti (hi-), ottaa miehen kädestä vasteen oik käteensä ja pyörähtää päkiällä myötäpäivään ympäri (-das). Palattuaan perusasentoon nainen astuu vas jalalla paikalla (hidas) ja lopuksi nopnop taakse. Mies ei työnnä naiselle vauhtia, vaan pitää vain vas vastekätensä tukevasti paikoillaan, jolloin nainen ottaa itse miehen kädestä vauhtia. Jos mies antaa työntämällä naiselle vauhtia, hän samalla usein horjuttaa naisen tasapainoa. Naisen tasapainoa edesauttaa myös, jos mies ohjaa naisen spiniin alhaalta eli mies pitää vas vastekättään vyötärön tai lantion tasolla.
Fuskun kaksoispyörähdys, jonka nainen tekee oik kätensä ali, tehdään naisen miestä kohti ottaman, oik jalalla astutun askeleen (hidas) jälkeen nop,nop,hidas -rytmillä, minkä jälkeen normaali nopnop taakse. Kaksoiskäännöksen rytmi voi olla myös hidas,nop,nop, mutta minä tykkään ensimmäisestä rytmistä. Lopun perusnopnopien sijaan voi pitää myös tauon, jonka aikana nainen (ja mies) voi tehdä hauskaa liikehdintää. Tämän jälkeen fusku jatkuu tavallisesti oik jalalla sivulle tai miestä kohti.
Fuskun pyörähdyksissä Kimmo kehoitti minua kiinnittämään huomiota pään asentoon. Pääni on kuulemma herkästi vinossa, kun sen pitäisi olla lattiaan nähden suorassa. Yksinkertaisessa kädenalipyörähdyksessä hän kehoitti toisella hitaalla pyörähtämään vain 2/3 kierrosta, jolloin taka-askeleelle jää vielä kiertymistä. Tällöin fuskun liike jatkuu ilman turhia pysähdyksiä. Kimmo myös muistutti rentouttamaan käsivarret pyörähdyksissä. Vaste toki otetaan tukevalla kädellä, mutta sen jälkeen rennoksi.
Kolmetuntinen oli todellinen Spesu bulle, kuten Helsingin tanssikurssien ahkeraMarkku sähköpostitiedotteessaan mainitsi.
Tunnisteet:
foksi,
fusku,
pistot/pyörähdykset,
tanssikoulu/seura/ope
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)