perjantai 14. syyskuuta 2018

Jyrkin tango 2

Tango on tanssi, jota ei oikeastaan opita tanssitunneilla. Tunneilla voi oppia askeleita ja kuviota, mutta nautittava tango syntyy tanssihetkestä kulloisenkin tanssikaverin kanssa. Tunteesta ja liikkeestä, jonka musiikki tanssijoissa herättää sekä väreilystä, jonka yhdessä kuultu musiikki ja yhteinen liike aikaansaa. Tango kutsuu heittäytymään läsnäoloon ja musiikin ja toisen kuunteluun sekä tuntosarvet omaavaan vientiin ja herkkään seuraamiseen. Kaikki tämä vaatii uskallusta, kaavamaisesta tanssista irtipäästämistä ja tajuamista ettei tanssi yksin.

Tätä kaikkea ymmärsin Jyrki Keisalan tarkoittavan, kun hän Suomen Tanssistudioiden tiistaisella tangotunnilla Myyrmäessä kehoitti viejiä mahdollisimman nopeasti perusaskeleen oppimisen jälkeen päästämään irti tavanomaisesta hidas,hidas,nopea,nopea -askelluksesta ja ottamaan askelia musiikin ja mielen ohjaamana. Ja seuraajia Jyrki kehoitti sananmukaisesti heittäytymään viejän liikkeen seuraamiseen.

Pikkuvinkkejä Jyrki kuitenkin suostui viejille antamaan: Astu pääosin hitaita askelia eteen- ja taaksepäin. Ja lisää tanssiin musiikkiin sopivin epäsäännöllisin välein yksi tai useampi nopea,nopea-askelpari joko etenevinä ohiaskeleina tai jommalle kummalle sivulle astuttuna eli viejästä katsoen myös pimentoon jäävälle sivulle eli oikealle.

Olen tanssitaipaleeni aikana huomannut, että minä tarvitsen tuekseni (ehkä enemmän kuin joku toinen) selkeitä askeleita ja kuvioita, minkä jälkeen voin yrittää heittäytymistä musiikin ja viejän vietäväksi. Kun olen tanssitaipaleellani pikkuhiljaa oppinut tarkkoja askelkuvioita, rohkeuteni heittäytyä tangon vietäväksi on myös selvästi lisääntynyt. Ehkä tanssillinen itsetuntoni on parantunut, ja uskallan altistaa itseni epävarmoihin tanssitilanteisiin ja vain odottaa ja katsoa mihinköhän tämäkin liike tai askel tanssiparini ja minut kuljettaa. Näinhän se on muussakin elämässä ja oppimisessa yleensä - kaaoksen kestämistä :):)

Oikeastaan Jyrki keskittyi yllä sepustamaani asiaan vain muutaman lauseen ajan, mutta minulle ne muutamat lauseet olivat merkittäviä. Ne saivat ajatukseni juoksemaan ja tukivat sitä, mitä itsekin tällä hetkellä omassa tanssissani harjoittelen - heittäytymistä, kuten vuodatuksestani huomaa.

Tangoasennossa Jyrki neuvoi pitämään ”polvet rentoina”, ja periaatteessa polvi suoristetaan (ei lukkoon) askeleelle astuttaessa. Kiinnitin huomiota, että Jyrki ei sanonut ”polvet koukussa”, koska itse tangoa tanssiessani usein aprikoin, että paljonko koukkua polvissa oikein pitäisi olla. Jyrki puhui myös ”kissamaisesti” etenevästä, mutta voimakkaasti astutusta tangosta.

Jyrki muistutti, että tangon nopeita askeleita ei ole tarkoitus juosta läpi. Vauhti nopeissa askelissa kiihtyy herkästi, etenkin jos astuu useamman nopean askeleen putkeen. Vauhdin säilyttämistä maltillisena edistää, kun ajattelee astuvansa ennemminkin hitaita askelia (ja välttää hokemasta mielessään ”nopea,nopea”) ja maaduttaa kantapäälle astuen jokaisen nopeankin askeleen.

Jyrki näyttää suosivan alkeistangoa opettaessa askeltamaan niin ns. foksitangoa eli astumaan hitaiden jälkeiset nopeat askeleet sivulle (N) ja viereen (N). Toisin kuin esim. Filpuksen pariskunta (täällä), joka korosti etenevää tangoa jossa hitaiden jälkeiset nopeat askeleet astutaan pääosin menosuuntaan (N) ja viereen (N).

Jyrkin opetustapa on selkeä ja hän kiinnittää huomiota asioihin, jotka myös minulle on tanssissa tärkeitä. Jyrki huomioi tunnin edetessä oppilaiden omaksumiskyvyn ja oppimishalun, jolloin opetus pysyy oppilaiden ”tasolla”. Olen käynyt Jyrkin tunneilla silloin tällöin huhtikuusta 2017 lähtien (täällä), ja pääosin tykännyt hänen selkeästä opetustyylistään.

Perusasioihin keskittyvä treeni, jota ei yllättäen sekään pystynyt pilaamaan, että kymmentä naista tanssitti vain kaksi vapaata viejää plus Jyrki. Harmi puuttuville viejille, sillä he missasivat monta Jyrkin hyödyllistä vientivinkkiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti