sunnuntai 30. syyskuuta 2018

Tangoa - edelleen

Kari ja Merja Filpus viettivät taas lauantai-iltapäivän Käpylässä opettamassa Helsingin Tanssikurssien tangohifistelijöitä. Kari korosti, että he opettavat suomalaista lavatangoa, eivät mitään fuusiotangoa. He eivät sekoita tangoonsa kilpatangoa, vanhaa tangoa eikä arkkutangoa. Filpusten tangossa viejä ja seuraaja eivät nojaa toisiinsa, vaan ylläpitävät ainoastaan kevyttä vartalokontaktia - palleasta lantioon. Ja perusaskeleessa vartaloa kierretään vain vähän - lähinnä mielikuvissa, mutta ohiaskelissa, avauksissa ja käännöksissä kierto korostuu.

Lauantain viisi tuntisen aikana Kari ja Merja toivoivat tanssijoiden kiinnittävän huomiota etenkin kahteen asiaan. Ensinnä siihen, että tanssija rentouttaa vartalonsa ja lantionsa jokaisella askeleella ennen uudelle askeleelle astumista. Yllättävän vaikeaa!! Mutta ne kerrat kun siinä onnistuin, tuntuivat hyviltä ja selvästi maaduttivat ja rauhoittivat koko tanssia. Ja toiseksi he muistuttivat sekä viejiä että seuraajia siitä, että he pitävät koko tanssin ajan molemmat kyynerpäänsä oman vartalonsa etupuolella. Etenkin viejiltä tämä vaatii tarkkuutta, sillä kyynärvarsien lipsuessa mm. avauksissa seuraaja ajautuu epämiellyttävästi miehen taakse. Joissakin seuroissa asentoa harjoitellaan siten, että viejän niskaan paidan alle laitetaan harjanvartta muistuttava keppi.

Lisäksi Kari muistutti, että mies pitää parin yhteistä solmukättä naisen korvan korkeudella ja molemmat kyynerpäänsä samalla tasolla - ja vatkaamatta. Lauantaina eräs viejä toivoi lisää vastetta oik käteeni - ja juuri alkuviikosta viikosta toinen viejä oli toivonut minun antavan oik käteni levätä rennommin hänen kädellään. Käsivarsien vaste on ilmeisesti hyvin parikohtainen juttu :):)

Merja kehoitti viejiä - läpi tanssin - pidentämään toista hidasta askelta (kakkoshidasta), mikä lisää tanssin tangomaisuutta. Aika varastetaan ensimmäiseltä nopealta askeleelta, jota ei kuitenkaan saa juosta läpi. Jos viejä ”kieputtaa” naista edestakaisin promenaadiaskelista ohiaskeliin, nainen ei saa hypähdellä humpan tapaa (johon minä alussa sorruin), vaan nainen kääntyy lähinnä nilkoista ja lanteista - pitäen ylävartalon ja pään tangomaisen vakaana. Koskee tietty myös viejiä.

Lopussa treenattiin vielä vasenta käännöstä ohiaskelilla ja HNNHNN-rytmirikolla. Viejän on tärkeä pitää koko käännöksen ajan selkeä vartalonkierto. Nopeiden väliset hitaat on tärkeä astua selkeästi maaduttaen, muuten käännös mene herkästi juoksuksi.

Nautin ja opin - edelleen. Oiva tapa viettää lauantaita, kuten yksi tanssikavereista ruokatauolla totesi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti