Suomen Tiedetoimittajien liitto järjesti tammikuussa 2018 tieteelliset tanssi-iltamat, jossa mm. tutkija Hanna Poikonen luennoi tanssin vaikutuksista aivojen toimintaan ja toinen Hanna (Tuominen) opetti tanssia (täällä). Harmi etten aikoinaan huomannut tilaisuutta.
Ulla Järven kirjoittaman jutun mukaan (täällä) Poikonen kertoi tammikuussa, että ”ihminen voi päästä flow-tilaan, jossa tekeminen imaisee ihmisen mukaansa. Aivojen looginen päättely ja yksityiskohtainen huomiointi vaimenevat, ja aivojen kapasiteettia vapautuu luovalle neuroniverkostolle”. Ja jatkoi ”Tanssimiseen liittyvät tunnetilat, keholliset tuntemukset, kosketus omaan ruumiiseen ja mieleen ovat perustavanlaatuisia kokemuksia... paritanssissa mukaan tulee vielä toisen ihmisen kosketus. Kosketuksen tiedetään lievittävän pelkoa, kipua ja ahdistusta”.
Toukokuussa 2018 lääketieteellisen tekniikan diplomi-insinööri Hanna Poikonen väitteli Helsingin yliopistossa tanssin vaikutuksesta aivojen toimintaan (täällä). Tutkimuksissaan hän mm. mittasi musiikin ja tanssin aikana ammattitanssijoiden aivosähkökäyrissä tapahtuvia muutoksia ja päätteli, että tanssijan aivot reagoivat musiikin muutoksiin normi-ihmistä, mutta myös ammattimuusikkoa nopeammin. Aivomuutokset olivat refleksinomaisia ja tapahtuivat ennen kuin tanssija ehti tulkita muutosta tietoisesti. Lisäksi Poikonen totesi ammattitanssijoiden aivotoiminnassa muutoksia, jotka liittyvät tunne- ja muistitoimintoihin.
Ilmankos tanssi tuottaa mielihyvää. Illan rumbaa ja flow-tilaa odotellessa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti