Kolmilammen sunnuntaitreeneissä (täällä) tanssittiin tangon ja rumban lisäksi fuskua. Koska joukossa oli joitakin tanssijoita jotka eivät ikuna olleet tanssineet fuskua, lähdettiin ihan alkeista. Runsaan tunnin aikana tuli myös osaavammille tanssijoille joitakin jippoja.
Hannan fusku on kaunista ja lähes paikallaan svengaavaa, mutta kuitenkin aktiivista ja leikittelevää. Hän neuvoi sekä viejiä että seuraajia ottamaan lyhyitä askelia. Antti muistutti seuraajia, etteivät he kädenalituksissa ja muissa liikkuvissa kuvioissa karkaisi liian kauas viejistä. Kuvioiden lopussa seuraajan pitäisi olla niin lähellä viejää, että viejän käsi yltää ojentumaan seuraajan olkapäälle. Tästä on toki vastuu myös viejillä, jotka huomaavaisesti muuttuvat seuraajiksi jos oma seuraaja tuppaa karkaamaan.
Hanna kannusti seuraajia omaan aktiiviseen tanssiin. Tästä esimerkkinä hän opetti naisille tavanomaiseen kädenalitukseen pienen oma-aloitteisen pysähdyksen: Astuttuaan miehen ohjaamana kaksi hidasta kohti omaa oikeaa kättään nainen tarttuu vas kädellään miehen ylhäällä olevan vas käden kyynervarresta ja pysähtyy miehen eteen vas kylki kohti miehen rintamusta. Naisen molemmat kädet ovat siis yhtäaikaa ylhäällä ja toinen kiinni miehen vas kämmenessä ja toinen kyynervarressa. Otteen tulee olla vakaa ja määrätietoinen, jotta mies voi luottaa siihen että nainen tietää mitä on tekemässä. Nainen katsoo miestä ja astuu paikallaan neljä (tai kaksi) hidasta askelta, minkä jälkeen hän päästää vas kätensä irti ja jatkaa oik kätensä alitusta kahdella hitaalla ja kahdella nopealla.
Ensimmäistä kertaa törmäsin opettajaan eli Hannaan, joka konkreettisesti näytti miten myös seuraaja voi aktiivisesti viejän kuvioita rikkomalla/koristelemalla osallistua yhteiseen tanssiin. Ja pitää viejääkin valppaana. Tervetulleita jekkuja...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti