perjantai 29. kesäkuuta 2018

Nopeaa ja hidasta foksia

Foxtrot, quickstep, slowfox. Hidasfoksi, lavafoksi, foksitango, seurustelufoksi. Foksi on lähes jokaiselle suomalaiselle läpituttu vaihtoaskelin tanssittava seuratanssi, jonka perusrytmi on hidas,hidas,nopea,nopea. Kun netistä yrittää selvittää, miten nopea ja hidas foksi eroavat toisistaan, törmää sanojen ja nimikkeiden sekamelskaan.

Mitä minä olen termien sekametelisopasta ymmärtänyt? Soppaa on selvennetty mm. Suomen Tanssistudioiden sivuilla (täällä). Foxtrot (foksin kantaäiti) kehittyi 1900-luvun alussa Pohjois-Amerikassa, josta se jenkkisotilaiden mukana kulkeutui Eurooppaan. Englantilaiset kilpatanssijat puolestaan kehittivät foxtrotista 1930-luvulla kaksi toisistaan eroavaa kilpatanssia eli nopean, kevyesti hyppivän quickstepin (HHNN) sekä hitaan ja ylväästi liitelevän slowfoxin (HNNHNN).

Suomalaisilla tanssilavoilla tanssittava foxtrot eli foksi eroaa selvästi näistä kahdesta kilpatanssista. Suomi-foksille on vaihtoaskel-rytmin (HHNN) lisäksi tyypillistä korostettu jousto eli baunssi, joka ennemmin on peräisin one step- ja two step -nimisistä tansseista (never heard) eli ns. jatsitansseista (täällä) kuin amerikkalaisesta tai eurooppalaisesta foxtrotista.

Liiallinen termien selittely ja analysointi tuntuu kuitenkin sekoittavan vain lisää ja vaikeuttavan foksin ”oikean” askelluksen löytymistä. Eli foksissakin pätenee sama kuin seuratansseissa yleensä: Keskity pariisi ja anna musiikin ja tunteen viedä.

Torstaina olin Maijan torstaijatkoissa Pavilla, jossa kerrattiin suomalaista foksia. Maija apuna oli selkeäsanainen Timo Klemola parinaan sulavaliikkeinen Petra. Maija selitti yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi: lavoilla nopeaan foksimusiikkiin tanssitaan nopeaa ja leikittelevää foksia ja hitaaseen foksimusiikkiin hidasta ja tunteikasta foksia. Eli perusfoksienkin musiikki ja tanssitapa voivat erota suuresti toisistaan mm. siinä, miten nopeasti tai hitaasti askeleita astutaan ja miten paljon tanssissa on rytmirikkoja. Ja sitten on vielä nopeasta ja hitaasta foksista askellukseltaan ym eroava hidasfoksi, joka on slowfox-kilpatanssin kansanomainen lavaversio (täällä).

Foksia voi Timon mukaan tanssia sekä vartalokontaktissa että hajuraolla - nainen päättää etäisyyden. Kummassakin asennossa naisen on tärkeä nojata mieheen päin, liikkua menosuuntaan vasta miehen työnnöstä ja lähteä askeleeseen jalka edellä. Riippumatta siitä tanssitaanko hajuraolla tai ilman suomalaiseen foksiin kuuluu jouston lisäksi selkeä kanta-askel: Kun astutaan eteenpäin, niin kantapää koskettaa ensimmäisenä maata. Mies ylläpitää tanssiraamia oman ryhdikkyytensä lisäksi mm. asettamalla oik kätensä tukevasti - vaan ei puristavasti - naisen vas kylkeen siten, että kämmenen tyvi on naisen kylkikaaressa. Näytti siltä että Timon ranne ei edes koskettanut Petran kylkeä. Miehen käden/kämmenen asentoon ei vaikuta, onko nainen lähellä vai pienen etäisyyden päässä.

Nopeaan foksiin (HHNN) kuuluu oleellisesti rytmirikot - ne lisäävät tanssin iloa ja leikkisyyttä. Hitaaseen foksimusiikkiin Timo suositteli astumaan lähes yksinomaa hitaita askelia - tunteella ja viiveellä. Toisin kuin tangossa hitaasti tanssitussa foksissa ei ole äkkinäisiä liikkeitä, vaan tanssi viipyilee tunteikkaasti. Liike ei kuitenkaan pysähdy, vaan soljuu pehmeästi eteenpäin tehden välillä rauhallisia linjoja.

Viimeksi Merimelojien majalla ihmettelin, kun hitaan foksin soidessa eräs viejä ohjasi minut astumaan pelkkiä hitaita askelia. Kummaksuin vähän äärest rauhallista liikehdintää. Mutta vähänpä tiesin...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti