keskiviikko 31. lokakuuta 2018

Samin tango 3

Hymyhuulten sunnuntain extrakurssin jälkipuolistolla Sami Helenius opetti kaksi tuntia suomalaista tangoa. Olen Mummin matkassa -blogiini kirjoittanut kaksi postausta aiemmista kokemuksistani Samin tangotunneilta: kolme vuotta sitten Samin tango 1 (täällä) ja kaksi vuotta sitten Samin tango 2 (täällä).

Vanhoja tekstejä lukiessani huomaan, että olen kolmessa vuodessa (ehkä) oppinut tangoa, sillä silloin muistiin kirjoittamani asiat tuntuvat nyt tosi peruskamalta. Tosin ei sunnuntainakaan opetettu mitään ihmeempiä. Sami korosti, että hän keskittyy tangon perustaan, ei kuvioihin. Perustalla hän tarkoitti vartalon kannatusta, tanssiasentoa ja perusaskelta eteen ja taakse.

Toinen sunnuntain tilanne jossa huomasin oppineeni, oli hetki kun tanssin treenien ikäkonkarin kanssa. Pieni ja hyväntahtoinen vanha mies joka rakastaa tanssia, mutta jonka tanssiin ikä asettaa tiettyjä rajoituksia. Vajaa vuosi sitten tanssiessani hänen kanssaan olin lähinnä vaivaantunut, kun en osannut sopeutua hänen omanlaiseensa tanssitapaan. Mutta sunnuntaina osasin jo asettua nauttimaan hänen viennistään. Ja hämmästyksekseni nautin - oikeasti. Olen ilmeisesti vuoden aikana oppinut jotain tangon ytimestä - rauhoittumista hetkeen ja uskallusta heittäytyä nautintoon.

Samin sanoin tango on kävelyä. Minä lisäisin, että musiikin ja tunteen ohjaamaa kävelyä toisen ihmisen kanssa. Tanssiotteessa tulee olla halauksen tunnetta - toisin sanoen ylävartalo on ikäänkuin ”paria kohti halaukseen valmiina”. Vartalossa tulee tuntua musiikin syke, vaikka ulospäin ei mitään baunssia näykään. Etenkin sähäkissä musiikkikohdissa jokainen askel ”kootaan” eli vanha tukijalka imaistaan kiinni uuteen tukijalkaan, myös nopeilla askelilla. Ohiaskelissa on näkyvä ja voimakas ylävartalon kierto, johon osallistuu sekä lantio että niska - pää ja jalkaterät pysyvät paikoillaan meno/tulosuuntaan.

Vakiotanssiasennossa on tärkeää pitää molemmat kyynerpäät koko ajan vartalon etupuolella. Minulla tuntuu oikea kyynerpää herkästi karkaavan liian taakse. Ja taas sain yhdeltä viejältä moitteita liiallisesta kiiruhtamisesta nopeilla ohiaskelilla - asia joka vaatii minulta jatkuvasti keskittymistä onnistuakseen. Ja vartalonpaino on aina jommankumman jalan päällä keskivartalosta kannattaen.

Yksi pikkukuvio eli hitailla tai nopeilla askelilla tehtävä keinukäännös sentään mahtui joukkoon: Alkuun nainen astuu oik jalalla taakse (H), minkä jälkeen keinuaskel: vas jalka taakse käätyen oik jalan jäädessä saksiasentoon eteen paikalleen (H/N), paino palautuu takaisin hieman kääntyneelle oik jalalle (H/N) ja tämän jalkeen vas jalalla astutaan uuteen menosuuntaan (H) ja oik jalka sivulle (N) ja vas jalka viereen (N).

Treenaajissa oli pari sulavaa ja kevyesti vievää Hymyhuulten taitajaa, joiden viennissä pystyin ajoittain rauhoittumaan ja koin välähdyksiä tanssitaivaasta. Eli treenipäivä oli onnistunut, sillä se sisälsi sekä oppimisen tuskaa että nautinnon hurmaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti